Teemasivut

Tervetuloa NUUKA-sivulle!

NUUKA-infon tallenne

Kuntalaisilla oli mahdollisuus kuulla kunnan taloustilanteesta sekä NUUKA-ohjelman sisällöstä NUUKA-infossa 12.1.2021 . Tilaisuudessa oli mahdollisuus esittää kysymyksiä kunnan johtaville viranhaltijoille.

Tietoa Nuuka-ohjelmasta

Olemme koonneet tälle sivulle tietoa kunnan talouden tasapainottamisen taustoista sekä valmistelluista sopeutustoimista talouden tervehdyttämiseksi.

Nurmijärven kunnan talouden tilanne on haasteellinen. Edelliset vuodet ovat toteutuneet merkittävän alijäämäisinä ja kunnan velkaantuminen on ollut viimeisen 10 vuoden aikana voimakasta. Vuosina 2018 ja 2019 alijäämiä on kertynyt yhteensä lähes 30 miljoonaa euroa ja lainakanta on kymmenessä vuodessa lähes kolminkertaistunut kohoten vuonna 2019 noin 200 miljoonan euron tasolle.

Krooninen velkaantuminen osoittaa kunnan tulopohjan olleen rakenteellisesti riittämätön palvelutuotannosta, investoinneista ja lainojen hoidosta aiheutuviin menoihin nähden. Vuoteen 2029 ulottuva kunnan talousennuste osoittaa kunnan talouden olevan jatkossakin haasteiden edessä, sillä alijäämäisten vuosien ennustetaan jatkuvan ja velkaantumistahdin kiihtyvän.

Talouden haasteet ovat selätettävissä ja kunta on käynnistänyt sopeuttamistyön valmistelun uudelleen viime vuoden kesäkuun sopeuttamispäätösten jälkeen. Nyt työn alla on Nurmijärven kestävä kasvu ohjelman (NUUKA) päivittäminen, jonka yhteydessä on valmisteltu palvelutuotannon sopeutuksia sekä arvioitu uudelleen tulevia investointipaineita. Valtuuston on määrä päättää NUUKA-ohjelman päivittämisestä ja NUUKA:n toimenpidesuunnitelmasta tammikuun 2021 lopussa. Näillä toimenpiteillä pyritään turvaamaan kunnan peruspalveluiden laatutaso, jatkuvan elinvoimatyön edellyttämä investointikyky sekä huolehtimaan verotuksen säilymisestä kohtuullisena.

Moninaiset syyt kunnan talouden haasteiden taustalla

Kunnan alijäämäisiin vuosiin on vaikuttanut erityisesti palvelutuotannon menojen voimakas kasvu sekä samanaikainen verotulojen poikkeuksellisen hidas kehittyminen. Lisäksi suuret investoinnit kasvattavat kunnan poistojen tasoa, joka osaltaan on syventänyt alijäämien kasvua.

Palvelutuotannon menojen kasvua selittää erityisesti ikääntyvän väestön palvelutarpeiden kasvu ja sen vaikutukset sote-menoihin. Lisäksi kunnan omassa palvelutuotannossa menojen kasvua on syntynyt muun muassa toimitilojen sisäilmaongelmista, erityistä tukea tarvitsevien lasten määrän kasvusta, katualueiden kunnossapidon volyymikasvusta, yleissitovista palkankorotuksista, sosiaalivakuutusmaksujen noususta ja ostopalveluiden hinnankorotuksista.

Koronasta johtuen kunnan taloudellinen tilanne on heikentynyt edelleen erityisesti verotulojen laskun ja sote-menojen nousun johdosta. Sote-menojen nousun ennakoidaan tasaantuvan nopeasti epidemian rauhoittumisen myötä, mutta verotulojen palautumisen ennakoidaan kestävän vuosia. Kuluvana vuonna kunnan verotuloennuste on laskenut lähes 10 miljoonaa euroa koronaa edeltävistä ennusteista.

Kunnan velkaantumista selittää merkittävät investoinnit, joita on toteutettu tasaisesti vuosittain. Investoinnit ovat kohdentuneet pääasiassa tonttituotantoon sekä toimitiloihin. Kunnan palvelutuotannon menojen kasvu ja verotulokehityksen hitaus ovat heikentäneet investointien omarahoitusta, mikä osaltaan on vaikuttanut velkaantumisen kiihtymiseen.

Kunnan talouden haasteita on esitetty tiivistetysti oheisessa esityksessä.

Miksi sopeutuksia tehdään?

Kunnan pitkän aikavälin talousennusteessa alijäämäisten vuosien ja velkaantumisen ennakoidaan jatkuvan, mikäli sopeutustoimia ei tehdä. Nyt valmisteltujen sopeutusten tavoitteena on katkaista syntynyt alijäämäkierre sekä hidastaa velkaantumista, jolla osaltaan pyritään turvaamaan kunnan pitkän aikavälin investointikyky sekä kuntalaisille tärkeiden peruspalveluiden laadukkuus.

Mikäli alijäämäiset vuodet ja voimakas velkaantuminen jatkuisivat edelleen, johtaisi se lopulta kriisikuntakriteerien täyttymiseen ja siihen liittyvään arviointimenettelyyn. Menettelyssä arvioidaan kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä palvelutehtävistä, ja jos taloudellisia edellytyksiä lakisääteisten palveluiden järjestämiseen ei katsota olevan, voi kysymykseen tulla kunnan itsehallinnon menettämiseen johtava pakotettu kuntaliitos.

Voimakas velkaantuminen johtaisi toteutuessaan korkoriskien kasvuun. Tämän hetkisestä matalasta korkoympäristöstä johtuen korkokulujen kehitys on ollut erittäin maltillista velkaantumisesta huolimatta. Mikäli korkoympäristö vain normalisoituisi, synnyttäisi jo tämä kunnalle merkittäviä korkokuluja, joka osaltaan kasvattaisi talouden sopeutustarpeita.

Korkoriskien arvioinnissa on huomioitava, että todellinen korkoriski ajoittuu vasta 5-10 vuoden päähän, jolloin merkittävä osa kunnan lainasalkun lainoista erääntyy ja tulee uudelleen rahoitettavaksi. Kunta pystyy hallitsemaan korkoriskejä tehokkaasti pitkällä aikavälillä pitämällä velkaantumisen kohtuullisella tasolla. Sen lisäksi velkaantumiseen liittyviä korkoriskejä hallitaan korkosuojauksin, mutta niiden suojaava vaikutus on luonteeltaan aina määräaikainen. 

Miten kunnan talous saadaan tasapainoon?

Yksinkertaisimmillaan talouden tasapainossa on kyse siitä, että tuloja on pitkällä aikavälillä riittävästi menoihin nähden. Riittävän tulotason arvioinnissa tulee huomioida myös tulevaisuudessa mahdollisesti lisääntyvät suuret menopaineet esimerkiksi investoinneissa. Ei siis riitä, että tulot riittävät tänään menojen kattamiseen, vaan tulorakenteen tulee olla tasapainossa pitkällä aikavälillä realisoituvien menojen kanssa.

Tasapainoisessa taloudessakin otetaan lainaa investointien rahoittamiseen. Jotta lainanotto olisi tasapainoista, tulisi lainanoton olla kohtuullista ja tulojen riittää lainojen lyhennyksiin ja korkojen maksuun. Kokonaisvelkamäärän tulisi suunnata välillä alas ja välillä ylös, kuitenkin niin, että velkatrendi säilyy terveenä, eikä ole esimerkiksi kroonisesti kasvava.

Tasapainoisessa taloudessa myös tilikausien pitäisi päätyä vähintään nollatulokseen. Nurmijärven kaltaisissa voimakkaasti investoivissa kunnissa tuloksen pitäisi olla selvästi ylijäämäinen, jotta velkaantuminen pysyisi aisoissa. 

Kunnan talouden tasapainotuksessa keskitytään menojen kasvun hallittuun pienentämiseen ja tulojen vahvistamiseen. Menojen sopeutukset kohdistuvat käyttötalouden sopeuttamiseen, jolla tarkoitetaan palvelutuotannon sopeuttamista sekä investointitalouden sopeuttamiseen.

Palvelutuotannon sopeuttamisessa toimenpiteet voivat kohdistua suoriin juustohöylämäisiin määrärahaleikkauksiin, joissa vaikutus sekä säästöihin että palveluihin tapahtuu nopeasti. Toimenpiteitä voidaan kohdistaa myös rakenteellisiin uudistuksiin, joissa talousvaikutukset ovat usein pysyvämpiä, mutta syntyvät hitaammin. Rakenteellisissa uudistuksissa vaikutukset palveluihin vaihtelevat toimenpiteittäin oleellisesta vähäiseen.

Rakenteellisissa uudistuksissa kyseeseen voi tulla palvelutoimintojen ja hallinnollisten toimintojen uudelleenjärjestelyt ja palveluiden supistaminen. Toimintojen uudelleenjärjestelyllä kustannussäästöjä voi syntyä henkilöstökuluista, jos palveluita kyetään järjestämään pienemmällä henkilöstömäärällä tai toimitilakustannuksissa, jos ylläpidettävien toimitilojen määrää pystytään supistamaan. On myös arvioitava yleisesti, että mitkä palvelut ovat laaja-alaisesti kuntalaisille tärkeimpiä ja sen mukaisesti arvioida palvelutarjontaa pitkällä aikavälillä. 

Investointitalouden sopeuttamisessa kysymykseen tulee investointien suora karsinta, investointien ajoittaminen uudelleen sekä investointitarpeiden vähentäminen esimerkiksi omaisuuden realisoinnilla ja tilatehokkuuden lisäämisellä. 

Talouden sopeuttaminen tuloja lisäämällä kohdistuu erityisesti omaisuuden myyntiin, taksojen korottamiseen ja verotuloja vahvistamiseen. Omaisuuden myynti voi keskittyä tonttien tai konserniomistusten myyntiin. Verotulojen vahvistaminen voi tapahtua veroja kiristämällä tai tukemalla verotulojen luonnollista kasvua työikäisen väestön lisäyksen ja elinkeinojen kehittämisen kautta. Kunnan talouden akuutti sopeuttaminen ei kuitenkaan onnistuu verotulojen luonnollisen kasvun avulla, sillä panostuksen kasvuun tulevat ensin ja hyödyt viiveellä.   

Mikä on NUUKA-ohjelma ja NUUKA:n toimenpidesuunnitelma?

Nurmijärven kunnanvaltuusto vahvisti NUUKA-ohjelman kokouksessaan 12.6.2019 vuosille 2020-2026. Ohjelmassa on asetettu pitkän aikavälin taloustavoite lainakantamuodossa.

Kunnan heikentyneestä taloustilanteesta johtuen NUUKA-ohjelmaa on päätetty päivittää erityisesti ohjelman voimassaoloajan ja lainakantarajoitteen osalta. Voimassaoloaikaa esitetään jatkettavan vuoteen 2029 saakka ja lainakantarajoitetta nostettavan noin 260 milj. euroon. Lisäksi ohjelmaan sisältyviä prosessitavoitteita ja periaatelinjauksia esitetään päivitettävän pienimuotoisesti.

Päivitetyllä NUUKA-ohjelmalla tavoitellaan kunnan talouden vahvistamista velkaantumisen hidastamisen kautta. NUUKA-ohjelman toimeenpanemiseksi, on kunnan palvelutuotannon sopeutuksista muodostettu erillinen toimenpidesuunnitelma. Toimenpidesuunnitelma pitää sisällänsä sekä rakenteellisia muutoksia että suoria määrärahan leikkauksia. Lisäksi toimenpidesuunnitelmaan sisältyy erinäisiä selvityksiä prosessien tehostamisesta ja omaisuuden uudelleenjärjestelyistä. Toimenpidesuunnitelman voimassaoloajaksi esitetään 2021-2025. Valtaosa esitetyistä toimenpiteistä jaksottuu ohjelmakauden alkuun.

Investoinneista on laadittu sopeutettu investointiohjelma, jossa investointeja on sekä karsittu että aikataulutettu uudelleen. Lisäksi päiväkoti-uusinvestointeja on suunniteltu järjestettävän yksityistä varhaiskasvatusta laajentamalla sekä Rajamäen kampus toteutettavan kiinteistöleasing-rahoitusmallilla. Sopeutettu investointiohjelma ei ole hankkeittain sitova, vaan osoittaa raamit kokonaisinvestoinneille kaudelle 2021-2029. Investoinnit, niiden toteutusmuodot ja rahoitusmallit täsmentyvät hankesuunnittelun edetessä vuosittain.

Kunnanjohtajan pohjaesitys NUUKA-ohjelman päivittämisestä sisältää NUUKA:n toimenpidesuunnitelmassa esitetyt toimet palvelutuotannon sopeuttamiseksi, sopeutetun investointiohjelman mukaiset investoinnit sekä kunnallisveroprosentin korottamisen 0,5 prosenttiyksiköllä vuodesta 2022 alkaen.

Lisäksi tulojen lisäyksiin on laskettu kohdentamaton 20 miljoonan euron omaisuuden myynnin luovutusvoitto, joka voi muodostua esimerkiksi maaomistusten ja konserniomistusten myynnistä. Kunnanjohtajan pohjaesityksessä kunnan tulos kääntyisi plussalle vuodesta 2022 alkaen ja kääntyisi mahdollisesti uudelleen alijäämäiseksi kuluvan vuosikymmenen puolivälin tienoilla. Velkaantuminen hidastuisi oleellisesti ja vuoden 2029 lainakantaennuste olisi enintään noin 260 miljoonaa euroa. Lainakanta olisi kunnassa edelleen koholla, mutta ei synnyttäisi kunnan taloudelle kohtuutonta riskiä.

(Materiaali päivitetty 14.1.2021)

NUUKApäätöksenteon aikataulu 2021

Kunnan lautakunnat, Aleksia liikelaitoksen johtokunta ja nuorisovaltuusto ovat marraskuussa 2020 antaneet lausuntonsa NUUKA-toimenpidesuunnitelmasta ja sopeutetusta investointiohjelmasta.

NUUKA:n toimenpidesuunnitelman jatkovalmistelussa täydennetään vaikutusten ennakkoarviointeja niistä toimenpide-esityksistä, joilla on merkittävimmät vaikutukset palvelujen käyttäjiin.

Tämän jälkeen kunnanhallituksen on tarkoitus päättää NUUKA-ohjelman esityksestä 18.1.2021, minkä jälkeen kunnanvaltuusto päättäisi asiasta 27.1.2021.