Usein kysyttyjä kysymyksiä NUUKA-ohjelmasta

Nurmijärven kunnan talous on jo vuosia ollut kroonisesti velkaantunut ja ilman korjaustoimenpiteitä Nurmijärvi on ajautumassa kriisikunnaksi. Kunnan talouden yksi merkittävimpiä riskejä on voimakas velkaantuminen ja sen yhdistyminen korkoympäristön normalisoitumiseen eli korkojen nousuun. Ilman korjaustoimenpiteitä korkokulut uhkaavat kasvaa vuositasolla yli 10 miljoonaan euroon vuoteen 2030 mennessä. Korjaustoimien tavoitteena on saattaa Nurmijärvi kestävälle kasvu-uralle, jotta meillä olisi parempaa arkea tarjottavan kunnassa tulevaisuudessakin.  

Tarve on löytää 9 miljoonan euron pysyvät sopeutukset kunnan talouteen.  

Nämä toimenpiteet ovat poliittisen ohjausryhmän esitys talouden tasapainottamiseksi. Valtuuston nimeämässä ohjausryhmässä on ollut edustaja kaikista valtuustoryhmistä sekä valtuuston puheenjohtaja ja kunnanhallituksen puheenjohtaja. Esitys siirtyy seuraavaksi päätöksentekoon kunnanhallitukseen ja kunnanvaltuustoon kesäkuussa 2023. Sopeutuspakettipäätös on luonteeltaan puitepäätös ja yksittäiset keinot päätetään hallintosäännön mukaisin toimivaltuuksin osana talousarviovalmistelua. Tämä tarkoittaa, että osa päätöksistä tehdään viranhaltijapäätöksinä, osa lautakunnissa, osa kunnanhallituksessa ja osa valtuustossa – riippuen asiasta. 

Talouden sopeuttamisohjelman päätöksenteko etenee siten, että kunnanvaltuuston on tarkoitus tehdä periaatepäätös ohjelmasta kokouksessaan 21.6.2023. Lopulliset päätökset toimenpiteistä tehdään hallintosäännön mukaisin toimivaltuuksin talousarviovalmistelun yhteydessä. Tämä tarkoittaa, että osa päätöksistä tehdään viranhaltijapäätöksinä, osa lautakunnissa, osa kunnanhallituksessa ja osa valtuustossa – riippuen asiasta. 

Esityksessä ei lähtökohtaisesti haeta sopeutuksia lomautusten tai irtisanomisten kautta vaan toimintatapoja muuttamalla. Ohjausryhmän talousesityksellä on kuitenkin merkittäviä henkilöstövaikutuksia, joten Nurmijärven kunta käynnistää asianmukaisen yhteistoimintamenettelyn ennen talousarvion 2024 päätöksentekoa. 

Yt- eli yhteistoimintamenettely on työnantajan ja työntekijöiden välinen neuvottelu. Yhteistoiminnan tarkoituksena on turvata henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa työtä ja työpaikkaa koskeviin asioihin.  
 
Aleksia-liikelaitoksen osalta käydään erillinen yt-menettely. Tämän osalta aikataulu tarkentuu valmistelun edetessä, mikäli valtuusto tekee esitetyn mukaisen päätöksen kesäkuussa. Mahdollisessa ulkoistuksessa Aleksian henkilökunta siirtyisi liikkeenluovutuksella uudelle palveluntuottajalle.  

Tämän hetken arvion mukaan veronkorotustarve on vuonna 2027. Poliittisen ohjausryhmän esitys kattaa n. 6,797 miljoonaa euroa vaaditusta 9 miljoonan euron sopeutustarpeesta. Puuttuva 2,203 miljoonana euroa vaje joudutaan kattamaan verorahoituksen lisäyksellä. Tämä tarkoittaa tämän hetken tiedoilla 0,2 prosenttiyksikön korotusta vuonna 2027.  

Poliittinen ohjausryhmä esittää alkuluokkatoiminnan pilotoinnin päättämistä ja toiminnasta luopumista syksystä 2024 alkaen porrastetusti. Alkuluokat toimivat vielä tulevan lukuvuoden 2023–2024 voimassa olevien suunnitelmien mukaisesti. Syksyllä 2023 tehtävä suunnitelma tarkentaa eri yksiköiden kohdalla pilotoimisen päättämisen ja toiminnasta luopumisen aikataulun. Valmisteltavassa suunnitelmassa tarkentuu myös, miten ja missä esiopetus tullaan järjestämään alkuluokkapilotoimisen päättymisen jälkeen.

Esityksessä ei esitetä kyläkoulujen lakkauttamista. Ohjausryhmä katsoo, ettei tässä vaiheessa ole tarkoituksenmukaista supistaa pienten koulujen verkkoa. Mikäli kehitystoimenpiteistä huolimatta haja-asutusalueiden oppilasmäärä ei kasva tai kouluihin kohdistuu peruskorjaustarve, tarkastellaan koulujen tilannetta säännöllisesti talousarvion valmistelun yhteydessä. 

Selvityksessä on arvioitu, että uusi suurempi koulu tulee taloudellisesti halvemmaksi kuin kolmen peruskorjaus. Investointikulut ovat hieman suuremmat kuin peruskorjausvaihtoehdossa, mutta vuosittaiset ylläpitokulut muodostuvat peruskorjausvaihtoehtoa edullisemmiksi, mikä helpottaisi kunnan taloutta pitkällä aikavälillä investoinnin jälkeisinä vuosina. Uudisrakennuksen etuna peruskorjaukseen verrattuna on myös varmuus siitä, että saamme terveet ja turvalliset tilat.  

Ohjausryhmä näkee, että Urheilupuiston, Klaukkalan ja Syrjälän koulujen kunto antaa perustellun syyn arvioida peruskorjauksen korvaamista uudisrakennuksella ja Klaukkalan yhtenäiskoulun perustamista. Uudet, terveet, turvalliset ja nykymuotoiseen opetukseen suunnitellut toiminnalliset tilat parantavat opetuksen laatua. Osana valmistelua tutkitaan mahdollisuus sijoittaa koululaisia myös muihin yksiköihin (esim. Harjulaan).  
 
Ohjausryhmän esityksenä on, että hanke- ja tarvesuunnitelma eri toteutusvaihtoehdoilla tuodaan vuoden 2023 aikana valtuuston päätettäväksi. Vaihtoehdot pitävät sisällään: I) yhtenäiskoulun, joka sisältää Klaukkalan, Urheilupuiston ja Syrjälän koulut; II) yhtenäiskoulun, joka sisältää Klaukkalan ja Urheilupuiston koulut ja Syrjälän koulun oppilaat sijoitetaan muihin yksiköihin; III) Urheilupuiston koulun uudisrakennuksen toteuttaminen hyväksytyn ja mahdollisesti päivitettävän hankesuunnitelman mukaisesti.  

Varhaiskasvatuksen toimintaa pyritään siirtämään pienistä ja huonokuntoisista yksiköistä suurempiin ja uusiin yksiköihin. Tällä saadaan turvattua terveelliset ja turvalliset tilat henkilökunnalle ja lapsille. Esityksessä esitetään kolmen 7–10-ryhmäisen päiväkodin perustamista. Tavoitteena on toteuttaa yksi uusista päiväkodeista yksityisenä päiväkotina palvelusetelimallilla ja kaksi rakennetaan kunnan omaan taseeseen.  

Klaukkalassa yksikkö, josta luovutaan ensimmäisenä, on Aitohelmi.  Isosuosta, Suopolusta ja Riihipuistosta luovutaan, jos alueen lapsimäärän kehitys mahdollistaa luopumisen. Lisäksi vaikuttaa se, millä aikataululla uudet päiväkodit saadaan toteutettua.  Ensimmäinen uusi päiväkoti valmistunee alustavan aikataulun mukaan aikaisintaan syksyllä 2024 Klaukkalaan. Myöhemmin luovuttaisiin Ylitilantiestä ja Äppelgårdenista, jos lapsimäärät pienevät niin, että niistä on mahdollista luopua ja ruotsinkieliselle varhaiskasvatukselle löytyy tila muualta. Rajamäellä luovuttaisiin Tornitien väistötilasta ja Kylänpään päiväkodista sekä Lasten talosta, joka on väliaikainen tila. Aikataulu on tämän osalta 2020-luvun loppupuolella. 

Aleksia-liikelaitoksen osalta ohjausryhmä on esityksessään linjannut periaatepäätöksenä, että ruoka- ja siivouspalvelujen tuotantotapaa tarkastellaan. Mikäli osoittautuu, että markkinaehtoinen tapa tuottaa palvelut on tuotannollisesti ja taloudellisesti edullisempi, niin Aleksian tuottamat palvelut voidaan ulkoistaa markkinoille tai tehdä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Mikäli valtuusto tekee kesäkuussa 2023 päätöksen tuotantotavan tarkastelusta, niin valmistelu käynnistetään kesälomien jälkeen syksyllä 2023, jolloin tarkentuu myös selvitystyön aikataulu. Mahdollisessa ulkoistusratkaisussa henkilöstö siirtyisi liikkeenluovutuksen periaattein uuden työnantajan palvelukseen. Aleksian henkilöstön kannalta kyseessä on merkittävä asia ja työnantaja järjestää mahdollisessa muutostilanteessa erityistä tukea henkilöstölle, tiimeille ja esihenkilöille. 

Ruoka- ja siivouspalvelut ovat kunnan toiminnan kannalta tärkeitä toimintoja. Jatkoselvityksessä huomioidaan mahdollisten kustannussäästöjen lisäksi palvelujen laatu ja kokemukset muualla toteutetuista ratkaisuista.

Kyllä säästetään. Esityksessä haetaan säästöjä laaja-alaisesti, ja myös markkinointikuluista leikattaisiin esityksen mukaan 40 000 euroa. Lisäksi kunnan sponsorointiavustuksiin esitetään 5000 euron pysyvää leikkausta.  

Poliittinen ohjausryhmä kävi läpi eri vaihtoehtoja ja esityksestä poistettiin seuraavat kohdat: kotihoidontuen kuntalisän poistamista (520 000 e), avoimen varhaiskasvatuksen lopettamista kokonaan (480 000 e), lainojen korkosuojauksen purkamista yksittäisenä tuloutuksena (600 000 e) ja Metsäkylän, Palojoen ja Valkjärven koulujen lakkauttamista (2 000 000 e), koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuhuojennuksia (20 000 e), siivoustason laskemista (40 000 e), Kissankellon avustusten lakkauttamista (130 000 e) ja sivistys- ja hyvinvointitoimialan erityisavustusten omavastuuosuuksien leikkaamista (95 000 euroa). 

Leiritoiminta säilyy jatkossakin osana nuorisopalveluiden toimintaa, vaikka ohjausryhmä esittää, että kunta luopuu Märkiön leirikeskuksen omistajuudesta. 

Valtuuston kesäkuinen sopeutuspakettipäätös on luonteeltaan puitepäätös ja yksittäiset keinot päätetään hallintosäännön mukaisin toimivaltuuksin osana talousarviovalmistelua. Tämä tarkoittaa, että osa päätöksistä tehdään viranhaltijapäätöksinä, osa lautakunnissa, osa kunnanhallituksessa ja osa valtuustossa – riippuen asiasta. Merkittävien päätösten valmistelun yhteydessä toteutetaan vaikutusten ennakkoarviointi.   

Julkaistaan kunnanhallituksen päätöksenteon yhteydessä kesäkuussa.  

Syksyllä 2023 tehtävä suunnitelma tarkentaa sitä, kuinka ja missä esikouluopetusta toteutetaan Nurmijärvellä tulevaisuudessa.

Se tarkoittaa sitä, että avoimen varhaiskasvatuksen toimintaa muokataan kysynnän mukaan ja supistetaan siellä, missä on mahdollista.  Avoimeen varhaiskasvatukseen kuuluvat avoimet päiväkodit, leikkipuisto ja  kerhotoiminta. Avointa varhaiskasvatusta tullaan edelleen järjestämään kolmessa päätaajamassa.

Kunnanvaltuusto on määrittänyt maaliskuussa 2020, että Nurmijärven alakoulut pidetään lähikouluina ja koulujen minimikoko on 60 oppilasta.

Nurmijärvellä halutaan lisätä kyliin rakentamista. Poliittinen ohjausryhmä esittää, että kunta huomioi haja-asutusalueiden kehittämisen mm. kunnan maankäytön tavoiteohjelmatyössä (MATA). Haja-asutusalueiden kehittämisellä pyritään varmistamaan myös pienten koulujen toimintaedellytykset.

Kylien yleiskaavoituksen kehittämiseksi ollaan Nurmijärvellä luomassa uusi Nurmijärvi-malli, joka korvaa nykyisin käytössä olevan, vuoteen 1959 perustuvan emätilaratkaisun. Uusi malli lisää rakentamismahdollisuuksia tulevissa osayleiskaavoissa arviolta noin 1,5–2-kertaiseksi strategiassa esitettyyn väestön kasvutavoitteeseen nähden. Lisätietoa Nurmijärvi-mallin kehittämisestä voi lukea osoitteessa nurmijarvi.fi/rakennetaankyliin

Mikäli kehitystoimenpiteistä huolimatta haja-asutusalueiden oppilasmäärissä ei tapahdu riittävää positiivista muutosta, tarkastellaan koulujen tilannetta säännöllisesti. Tarkastelussa tulee huomioida alueen kehitysnäkymät (lapsimäärät ja haja-asutusalueen kehitysprosessi) ja oppilaaksiottoalueiden mahdolliset muutokset.

Mikäli raja-arvot täyttävässä koulussa ilmenee peruskorjaustarve tai kiinteistön kunto heikkenee olennaisesti, niin tarkastelu toteutetaan ennen peruskorjauksesta päättämistä.

Alkuluokkatoiminnan luopumisen säästö on laskettu niin, että vuositasolla säästyisi 15 lastenhoitajan työpanos. Viidentoista lastenhoitajan palkkakustannuksiksi on laskettu 500 000 euroa vuodessa.