Nurmijärven kunta edistää ilmastotyötä yhteistyössä lähikuntien kanssa ohjelmien ja hankkeiden kautta. Kaikissa niissä tavoitellaan päästöjen vähentämistä, esitetään toimenpiteitä niiden saavuttamiseksi ja pyritään rakentamaan ylikunnallista yhteistyötä. Lisäksi Hiilineutraali Uusimaa 2035 -hankkeessa pyritään toteuttamaan uusia, yhdessä ideoituja hankkeita hankerahoituksen turvin.
Kunnassa on tehtyilmastotyötä ja -tekoja
- toteuttamalla energiaa säästäviä toimenpiteitä kunnan kiinteistöissä
- olemalla mukana KUUMA-kuntien Keski-Uudenmaan ilmasto-ohjelmassa
- verkostoitumalla kuntien ilmasto-ohjelmia kehittävien kuntien kanssa
- ohjaamalla maankäytön ja liikenteen suunnittelussa asuntotuotantoa yhdyskuntarakenteen, joukkoliikenteen ja palveluiden suhteen hyvin saavutettaville alueille.
Nurmijärven kunnan kasvihuonekaasupäästöjä voi seurata myös CO2-raportin avulla. CO2-raportti julkaisee kuntatasolle ulottuvaa kasvihuonekaasujen viikkotilastoa. Tilastoinnissa ovat mukana kuluttajien sähkönkulutuksen, rakennusten lämmityksen, tieliikenteen, maatalouden ja jätehuollon päästöt. Lisäksi Nurmijärven kunnan kasvihuonekaasupäästöistä on tehty laajempi raportti vuosilta 2008-2019.
Tieliikenne aiheuttaa tällä hetkellä kunnan suurimmat päästöt, noin 43 %. Käy tutustumassa tarkemmin Nurmijärven päästöihin kuntien Hinku-verkoston Hinku-laskennan 2019 avulla.
Nurmijärvellä seuraavaksi tehtäviä päästövähennystoimenpiteitä voisivat olla henkilöautoliikenteen vähentäminen, joukkoliikenteen riittävän palvelutason säilyttäminen, fossiilisista polttoaineista luopuminen nopealla aikataululla erillislämmityksessä ja ilmastotyön resurssien takaaminen. Lisätietoa ilmastotyöstä hiilineutraalisuomi.fi – sivustolta.
Hankkeet, ohjelmat ja sitoumukset
KUUMA-seudun ilmasto-ohjelma päivitettiin vuonna 2020. Ohjelmassa esitetään toimia, kuten fossiilisista polttoaineista luopumista, energiatehokkuutta, resurssiviisautta ja varautumista sääriskeihin, joita kunta voi edistää omassa toiminnassaan.
Kunta oli myös mukana KUUMA-kuntien yhteisessä ekotukihankkeessa, jossa koulutetaan kuntien työntekijöitä ekotukihenkilöiksi, jotka edistävät oman työpaikkansa energia- ja materiaalitehokkuutta. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus pyrkii laajentamaan toimintaa ja kouluttamaan lisää ekotukihenkilöitä. Ekotukitoiminnasta voit lukea lisää ekotukitoiminnan verkkosivuilta.
Energiatehokkuussopimus koskee kunnan hallinnassa olevien rakennusten, katu- ja muun ulkovalaistuksen, vesihuollon, katuverkon ja muiden yleisten alueiden käytön ja ylläpidon sekä liikenteen ja kuljetusten energiankäyttöä siltä osin kuin nämä toiminnot eivät ole jonkin muun sopimuksen piirissä.
Kunta on energiatehokkuussopimuksen myötä sitoutunut myös toimimaan esimerkillisesti energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisessä. Tämä näkyy käytännössä muun muassa uusien asuinalueiden energiaratkaisujen suunnittelussa. Näin kunta voi osaltaan vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen, ja myös kuntalaisten ekologisen ymmärryksen lisääntymiseen.
Kunta raportoi vuosittain Motivalle toteutetut energiatehokkuustoimenpiteet ja vuosittaisen energiankulutuksen, ja tulokset julkaistaan seuraavan vuoden kesänä. Kunnan energiankulutusta pienennettiin vuonna 2019 vaihtamalla Klaukkalan jäähallin ja Haikalan koulun valaisimia sekä katuvalaisimia energiatehokkaiksi LED-valaisimiksi. Yhteensä toimenpiteistä kertyi energiansäästöä 119 MWh/v, mikä pienentää energiakuluja noin 11 900 € vuodessa. Energiamäärä vastaa noin seitsemän sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutusta.
Kunnan säästötavoite vuoteen 2025 mennessä on pienentää vuotuista energiankulutustaan 7,5 %, joka vastaa 4 757 MWh:ia. Kunta on vuodesta 2017 lähtien saavuttanut toteuttamillaan energiansäästötoimilla yhteensä 835 MWh:n vuosittaisen energiansäästön, säästö on euroissa yhteensä 83 500. Tähän mennessä saavutettu säästö on 18 %:ia säästötavoitteesta, joten tekemistä riittää myös tuleville vuosille.
KUUMA-seutu on hyväksynyt osana MAL 2019 -suunnitelmaa liikenteen CO2-päästöjen vähentämisen 50 % vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelman pohjalta on valmisteltu MAL-sopimus valtion, seudun kuntien ja HSL:n kesken. MAL-suunnitelma ja sopimus sovitetaan yhteen valtakunnallisen 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun kanssa.
Nurmijärven kunnassa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua ohjaa Helsingin seudun kuntien ja valtion välinen MAL-sopimus 2020-2031(pdf), jossa on CO2-päästövähennyksiä koskevia tavoitteita ja toimenpiteitä. Toimenpiteillä edistetään vähähiilistä ja kestävää yhdyskuntarakennetta ja sitä tukevaa liikennejärjestelmää ilmastonmuutoksen torjumiseksi sekä mahdollistetaan sujuva arki, työmarkkinoiden toimivuus ja elinkeinoelämän elinvoimaisuus.
Hiilineutraali Uusimaa 2035 –tiekartta täydentää Nurmijärven kunnan muita ilmastotoimia ja vahvistaa yhteistyötä kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Kunta päättää tiekarttatyön jatkovalmistelussa kehiteltäviin hankkeisiin osallistumisesta tapauskohtaisesti.
Hiilineutraali Uusimaa 2035 –tiekarttatyö sai alkunsa Uudenmaan maakuntavaltuuston päätöksestä tiukentaa maakunnan ilmastotavoitetta. Uudeksi tavoitteeksi asetettiin maakunnan hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä ja tiekarttaa päätettiin päivittää. Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi Hiilineutraali Uusimaa 2035 -tiekartan kokouksessaan 15.12.2020. Työ jatkuu tarkennetun toimenpideohjelman laadinnalla, jossa keskeisimmät ilmastotyön toimenpiteet tunnistetaan, aikataulutetaan ja vastuutetaan.
Uudenmaan liitto toimii tiekarttatyössä oman maakuntansa aluekoordinaattorina. Työtä tukee Suomen ympäristökeskuksen, Ilmatieteen laitoksen, Luonnonvarakeskuksen ja Tampereen yliopiston muodostama asiantuntijaverkosto. Mukana Uudenmaan tiekarttatyössä ovat myös keskeiset seudulliset toimijat kuten Uudenmaan ELY-keskus sekä kuntayhtymät HSY ja HSL.
Hanke alkanut selvitystyöllä
Selvityshanke sai Ympäristöministeriön 21 000 euron avustuksen ”Kuntien ilmastohankkeet” -avustushaussa keväällä 2021. Hanke alkoi toukokuussa, ja alkajaisiksi selvitystyössä konsulttina toimiva Wega Group Oy aloitti kyselyn, jolla kartoitetaan, onko bio- ja maakaasulle potentiaalista kysyntää alueella ja vastaako se tarvittavien investointien vaatimuksiin. Kyselyssä haastatellaan alueen teollisuusyrityksiä ja niiden käyttämiä kuljetusyrityksiä sekä muita Nurmijärven ohi ajavia kuljetusyrityksiä.
Selvityshankkeessa on tehty laskelmia, millaisia CO2-päästövähennyksiä saavutettaisiin Nurmijärven alueen liikenteessä. Laskelmissa on huomioitu myös muiden vaihtoehtojen osuus ja tulevaisuuden näkymät. Selkeästi on nähtävissä, että henkilöautoliikenne on siirtymässä kohti sähköä, mutta raskaassa liikenteessä kaasu näyttäytyy todennäköisempänä vaihtoehtona mm. sähkörekkojen pienempien hyötykuormien, suurten akkujen hitaan latauksen ja kaluston kalleuden takia.
Lisäksi selvitetään, kuinka paljon ajoneuvoja olisi mahdollista muuntaa kaasukäyttöisiksi seuraavan viiden vuoden aikana sekä kohderyhmien halukkuus käyttää uusiutuvaa biokaasua. Hankkeessa kartoitetaan myös biokaasun tuotannon mahdollisuuksia alueella.
Biokaasun tarjontamahdollisuuksia kartoitetaan keskustelemalla tämänhetkisten lähialueen tuottajien sekä myös potentiaalisten tuottajien kanssa. Alueelta ja sen läheisyydestä löytyy eläintiloja, joista on mahdollista saada lantabiomassaa.
Hanke pyrkii samalla lisäämään kohderyhmien tietoisuutta siitä, millaisia etuja on kaasun käyttöönotolla olisi saavutettavissa. ja miten paljon kaasun käyttöön siirtyminen vähentäisi päästöjä. Selvityshanke päättyy 31.10.2021.
Selvityshankkeen tulosten perusteella kohti toteutusta
Jos selvityshankkeessa saadut tulokset ovat positiivisia ja hanke on taloudellisesti kannattava, niin aletaan suunnittelemaan tarpeita vastaavan kaasutankkausaseman investointiprojektin toteutusta. Kunnan asiantuntijat ovat mukana kartoittamassa kaasutankkausasemalle mahdollisimman optimaalisen paikan Nurmijärveltä.
Nurmijärven Sähkö koordinoi hanketta, arvioi kokonaisuuden kannattavuutta ja investoinnin edellytyksiä sekä tuo oman panoksensa tekniseen suunnitteluun. Nurmijärven Sähkö on jo saanut investointitukea kaasutankkausaseman rakentamiseksi Energiaviraston kevään 2021 infratukihaussa.
Kunta suunnittelee ja tekee ilmastotyötä
Kunta pyrkii omassa toiminnassaan hillitsemään ilmastonmuutosta pienentämällä hiilijalanjälkeään. Ilmastotekojen tavoitteena ovat ympäristöystävällisyyden lisäksi myös taloudelliset säästöt.
Kunnassa on tehty tai on suunnitteilla ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyviä toimenpiteitä, ilmastotekoja. Ilmastoteot kohdistuvat luonnonvarojen säästämiseen, liikenteeseen ja jätteen määrään. Tuotteiden ja palvelujen hankinnoissa otetaan huomioon niiden ympäristöystävällisyys.
Säästämme luonnonvaroja
Kunnan hankinnoissa huomioidaan ympäristötekijät, kuten hankittavan asian pienipäästöisyys, veden- ja sähkönkulutus sekä muovin käyttö tai palvelujen tarjouspyynnöissä, esimerkiksi koulukuljetusten tai autojen hankinnassa. Näin säästetään vettä ja sähköä sekä vähennetään kasvihuonepäästöjä ja ympäristökuormitusta. Hankintojen tarpeellisuutta pohditaan tapauskohtaisesti ja hankinnoissa panostetaan laadukkaisiin ja kestäviin tavaroihin.
Uusien kohteiden rakentamisessa huomioidaan energiatehokkaat ratkaisut, jolloin pystytään pienentämään ostettavan energian määrää. Vanhaa talotekniikkaa uusitaan energiatehokkaammiksi, jolloin myös niiden säädettävyys paranee. Kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi on tehty vuosittain energiakatselmuksia, joiden kautta saadaan tietoa kannattavista parannustoimenpiteistä. Yksi esimerkki energiaa säästävistä toimenpiteistä on Aleksia-liikelaitoksen uusi keskuskeittiö Aleksian Pata, jonka ilmanvaihtojärjestelmät on varustettu tehokkailla lämmöntalteenottolaitteistoilla ja lisäksi tuloilman lämmityksessä hyödynnetään jäähdytyslaitteiston tuottamaa lauhdelämpöä.
Kouluissa ja varhaiskasvatuksessa opetetaan ja ohjataan lapsia toimimaan ympäristöystävällisesti. Kouluissa kierrätetään oppikirjoja ja -materiaaleja mahdollisimman paljon, myös työkirjoja on vähennetty. Kirjojen hankintakustannukset ovat vähentyneet lähes 50 %.
Liikuntapaikoilla pyritään toimimaan energiatehokkaasti, kun esimerkiksi jäähalli ja tekonurmet kuluttavat paljon energiaa. Jäähallissa ja tekojäällä pyritään pitämään jää mahdollisimman ohuena, jolloin energiaa kuluu vähemmän koneistolla. Tekonurmella tarkkaillaan säätä, esimerkiksi runsas lumentulon aikainen lämmitys.
Rajamäen tekonurmi esimerkiksi täytettiin BIOFILLillä perinteisen kumirouheen sijaan , jotta mikromuovia ja kumia ei pääse sieltä maaperään. Tekonurmien täytöt biomateriaalilla ovat erittäin kalliita, joten vielä ei olla samaa saatu aikaiseksi esimerkiksi Klaukkalan tekonurmelle. Askel kerrallaan on tarkoitus pyrkiä kohti kestävämpiä liikuntapaikkoja.
Liikenne ja kuljetukset
Ilmastotyötä tehdään myös liikenteen ja kuljetusten osa-alueella. Kuljetuksia yhteensovitetaan mahdollisuuksien mukaan. Kouluissa oppilaita kannustetaan liikkumaan jalkaisin ja pyöräillen, mikä vähentää vanhempien kuljetuksia koululle. Lisääntynyt etätyön tekeminen koronan takia näkyy työntekijöiden liikkumisessa. Liikkuminen on vähentynyt merkittävästi sekä työmatkojen että työpäivän aikana tehtävän matkustamisen osalta, jolloin myös säästöjä on syntynyt työntekijöiden kilometrikorvausten osalta.
Liikenteen päästöjä pyritään pienentämään ylläpitämällä palvelutasopäätöksen mukaista vuoroväliä työssäkäyntiin ja asiointiin taajamien ja Helsingin keskustan välillä, lisäämällä liityntäpysäköinnin paikkoja, kehittämällä sisäistä joukkoliikennettä taajamien välille, pitämällä lipputuotteiden hinnat seudullisesti kilpailukykyisinä ja selvittämällä lippujärjestelmien yhdistämisen mahdollisuuksia.
Ilmastonmuutoksen torjumista ja siihen sopeutumista otetaan huomioon maankäytön ja liikenteen suunnittelussa ohjaamalla MAL-sopimuksen mukaisesti asuntotuotantoa yhdyskuntarakenteen, joukkoliikenteen ja palveluiden suhteen hyvin saavutettaville alueille.
Sähkö, lämpö ja vesi
Sähköä säästetään katkaisemalla valot huoneista, joissa ei oleskella. Sähkölaitteita ei pidetä turhaan päällä. Peruskorjausten yhteydessä kiinnitetään huomiota automaattisiin valokatkaisijoihin, sekä myös automaattisiin vesihanoihin. Vedenkäyttöön kiinnitetään yleisesti huomiota – vettä ei lasketa turhaan hanasta.
Lämpöä säästetään huolehtimalla pattereiden ja termostaattien toimivuudesta. Pattereita on säädetty matalammalle lämpötilalle ja lämmitystä nostetaan vain tarvittaessa. Etenkin nyt etätyön aikana ei ole tarkoituksenmukaista pitää kaikkia huoneita täysin lämmitettyinä.
Uusiutuvan energian lisäämiseksi on tehty lämmitystapa muutoksia – öljystä kaukolämpöön tai lämpöpumpun käyttöönotto. Myös suoria sähkölämmityskohteita on muutettu kaukolämpöön. Esimerkiksi Syrjälän koululla saneerauksen yhteydessä muutettiin sähkölämmitys kaukolämpöön sekä parannettiin ilmanvaihtokoneiden lämmöntalteenottokykyä. Muutos pienensi kohteen vuositason päästöjä noin 68 t CO2, mikä vastaa arviolta 24 keskimääräisen suomalaisen sähkölämmitteisen omakotitalon päästöjä.
Vähennämme jätettä
Kunnassa jätteen määrää vähennetään lajittelemalla jätteet, vähentämällä ruokahävikkiä, käyttämällä kierrätysmateriaaleja, hankkimalla laadukkaita ja kestäviä tuotteita.
Paperin kulutusta on vähennetty, tulostamiseen ja kopioimiseen kiinnitetään huomota. Sähköisiin kokouksiin siirtyminen, niin kunnan sisällä kuin valtuusto ja luottamustoimielimet, säästää paperia. Suunnitteilla on myös sähköisen arkistoinnin ja sähköisten allekirjoitusten lisääminen palkanlaskennan materiaaleissa, millä säästetään paperia ja henkilöstöresursseja. On arvioitu, että näiden toimien kustannusvaikutukset ovat merkittävät. Kunnan monistamo on pystytty lopettamaan ja paperin kulutus, sekä postiliikenne on vähentynyt.
Kouluissa ja päiväkodeissa opetaan lapsille jätteiden lajittelua. Kouluilla oppilaille on järjestetty jätteiden kierrätysastiat, joihin oppilaat vievät kierrätettävät jakeet. Harjulan koulussa on aloiteltu toimintaa, jossa oppilaiden ympäristötiimi suunnittelee ohjaavien opettajien kanssa kestävän kehityksen toimenpiteitä.
Päiväkodeissa käytetään askarteluissa kierrätysmateriaaleja, ja otetaan vastaan myös käytettyjä leluja ja pelejä. Kierrätykseen liittyvää teemapäivä pidettiin esimerkiksi Tähkärinteen päiväkodissa marraskuussa 2020. Päiväkodin aulassa oli yhteinen kierrätyskeskus, mistä voitiin viedä yhdessä lasten kanssa roskia läheiselle kierrätyspisteelle.
Kouluissa ja päiväkodeissa lapsia ohjeistetaan ottamaan ruokaa sen verran kuin jaksaa syödä, jolloin ruokahävikki vähenee. Ruokahävikin vähentäminen myymällä ylijäämäruokaa henkilökunnalle on ollut kunnassa pitkäaikainen toimintatapa. Ruokahävikkiä voi kukin vähentää ostamalla ylijäämäruokaa puoleen hintaan ResQClub-palvelun tarjoaman sovelluksen kautta. Aleksia ruoka- ja siivouspalveluiden ravintoloissa on ollut ResQ Club -palvelu käytössä elokuusta 2019 lähtien. Ylijäämäruokaa myyvät tällä hetkellä Rajamäellä Seitsemän veljeksen koulu, Kirkonkylällä Aleksian Pata, Nurmijärven yhteiskoulu ja Toreeninhovi sekä Klaukkalassa Mäntysalon ja Klaukkalan koulut.