Varhaiskasvatus on osa suomalaista koulutusjärjestelmää. Se on tärkeä vaihe lapsen kasvun ja oppimisen polulla. Varhaiskasvatus tukee ja täydentää kotien kasvatustehtävää ja vastaa omalta osaltaan lasten hyvinvoinnista.
Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä edistää hyvinvointia.
Varhaiskasvatusta voidaan järjestää päiväkodissa, perhepäivähoidossa tai muuna varhaiskasvatuksena kuten esimerkiksi kerho- ja leikkitoimintana.
Nurmijärvellä kaikki varhaiskasvatusyksiköt noudattavat varhaiskasvatussuunnitelmaa.
Tärkeää tietoa varhaiskasvatuksesta
Varhaiskasvatusta järjestetään lasten ja huoltajien tarpeet huomioiden. Lapsiryhmän enimmäiskoko on määritelty varhaiskasvatuslaissa ja se saattaa vaihdella lasten iän ja erityistarpeiden mukaan.
Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa koulutettu henkilöstö. Päiväkotien ja perhepäivähoidon toiminnasta vastaavat päiväkodinjohtajat.
Päiväkodit ovat auki hoidon tarpeiden mukaan kello 6:00 – 18:00 välillä. Aukioloajat voivat vaihdella yksikkökohtaisesti.
Ilta-, yö- ja viikonloppuhoitoa järjestetään lapsille, joiden huoltajien työ tai opiskelu sitä edellyttää. Vuorohoidontarve varmistetaan työnantajan tai oppilaitoksen todistuksella.
Varhaiskasvatuksen toiminta on supistettua koulujen loma-aikoina.
Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa koulutettu henkilöstö. Päiväkotien ja perhepäivähoidon toiminnasta vastaavat päiväkodinjohtajat.
Päiväkodit ovat auki hoidon tarpeiden mukaan kello 6:00 – 18:00 välillä. Aukioloajat voivat vaihdella yksikkökohtaisesti.
Ilta-, yö- ja viikonloppuhoitoa järjestetään lapsille, joiden huoltajien työ tai opiskelu sitä edellyttää. Vuorohoidontarve varmistetaan työnantajan tai oppilaitoksen todistuksella.
Varhaiskasvatuksen toiminta on supistettua koulujen loma-aikoina.
Lapsen jo aloitettua varhaiskasvatuksessa, on huoltajilla oikeus jäädä enintään 13 viikon vanhempainvapaalle lapsen kanssa ja tällöin lapsen varhaiskasvatuspaikka säilyy samana.
– Yli 5 päivän poissaolosta on ilmoitettava kuukausi ennen suunniteltua aloitusta. Ajalta ei peritä varhaiskasvatuksen asiakasmaksua.
– Toistuvasta 1–5 päivän poissaolosta on ilmoitettava viikko ennen suunniteltua aloitusta. Ajalta ei peritä varhaiskasvatuksen asiakasmaksua.
– Kertaluonteisesta enintään 5 päivää kestävästä poissaolosta ei ole ilmoitusvelvollisuutta. Ajalta peritään asiakasmaksu.
Huom: Ilmoitathan vanhempainvapaasta myös Suomi.fi- palvelun kautta omaan päiväkotiin ilmoittamisen lisäksi, jotta tieto tulee varhaiskasvatuksen laskutukseen. Ohjeet viestin kirjoittamiseen löytyy täältä.
– Yli 5 päivän poissaolosta on ilmoitettava kuukausi ennen suunniteltua aloitusta. Ajalta ei peritä varhaiskasvatuksen asiakasmaksua.
– Toistuvasta 1–5 päivän poissaolosta on ilmoitettava viikko ennen suunniteltua aloitusta. Ajalta ei peritä varhaiskasvatuksen asiakasmaksua.
– Kertaluonteisesta enintään 5 päivää kestävästä poissaolosta ei ole ilmoitusvelvollisuutta. Ajalta peritään asiakasmaksu.
Huom: Ilmoitathan vanhempainvapaasta myös Suomi.fi- palvelun kautta omaan päiväkotiin ilmoittamisen lisäksi, jotta tieto tulee varhaiskasvatuksen laskutukseen. Ohjeet viestin kirjoittamiseen löytyy täältä.
Lapsi kehittyy jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Sen vuoksi hyvinvointityö on varhaiskasvatuksen jokaisen työntekijän tehtävä päivittäisissä kohtaamissa. Jatkuva ja avoin vuorovaikutus kodin kanssa lisää varhaiskasvatuksessa lapsen tuntemusta.
Hyvinvointityön keskeisiä toimintatapoja ovat:
• lasten osallisuutta tukevat toimintatavat
• ryhmäytymisen vahvistaminen ja vertaissuhteista huolehtiminen
• myönteistä vuorovaikutusta ja tunneilmastoa tukevat keinot
• ongelmia ehkäisevät keinot ja varhainen puuttuminen ryhmien toiminnan kielteisiin piirteisiin
Monialaista yhteistyötä tarvitaan lapsen kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukemiseksi silloin, kun varhaiskasvatuksen tuki ei yksin riitä. Varhaiskasvatuksen työntekijä kutsuu tarvittaessa kokoon palaverin, johon on huoltajan kanssa yhdessä mietitty sellaiset sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöt, joiden tehtäviin lapsen tilanteen selvittäminen kuuluu.
Hyvinvointityön keskeisiä toimintatapoja ovat:
• lasten osallisuutta tukevat toimintatavat
• ryhmäytymisen vahvistaminen ja vertaissuhteista huolehtiminen
• myönteistä vuorovaikutusta ja tunneilmastoa tukevat keinot
• ongelmia ehkäisevät keinot ja varhainen puuttuminen ryhmien toiminnan kielteisiin piirteisiin
Monialaista yhteistyötä tarvitaan lapsen kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukemiseksi silloin, kun varhaiskasvatuksen tuki ei yksin riitä. Varhaiskasvatuksen työntekijä kutsuu tarvittaessa kokoon palaverin, johon on huoltajan kanssa yhdessä mietitty sellaiset sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöt, joiden tehtäviin lapsen tilanteen selvittäminen kuuluu.