Vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston sekä nuorisovaltuuston tehtävänä on osallistua ja vaikuttaa sekä tuoda oman sidosryhmän ääni kuuluviin kunnallisessa päätöksenteossa. Keinoja ovat mm. aloitteet, esitykset ja lausunnot. Vaikuttajatoimielinten asettamisesta ja toimintaedellytyksistä päättää kunnanhallitus ja jäsenten nimeämisestä hyvinvointilautakunta.
Vanhusneuvosto on ikäihmisten vaikutuskanava
Vanhusneuvosto on toiminut Nurmijärvellä vuodesta 1998.
”Vanhusneuvosto perustettiin Nurmijärvelle ensimmäisten kuntien joukossa. Vanhusneuvostossa on tällä hetkellä puheenjohtajan lisäksi kuusi jäsentä ja heillä kullakin henkilökohtaiset varajäsenet. Neuvosto tekee merkittävää työtä ikäihmisten hyvinvoinnin eteen, sillä ikäihmisten määrä ja suhteellinen osuus kasvavat tulevien vuosien aikana myös Nurmijärvellä”, kertoo vanhusneuvoston puheenjohtaja Erkki Partanen.
”Tavoitteenamme on turvata ikäihmisille arvokas vanhuus siten, että he saavat ne palvelut, joita tarvitsevat kulloisessakin elämäntilanteessa. Vanhusneuvosto on ikäihmisten vaikutuskanava!”, Partanen sanoo ja jatkaa: ”Toivoisin, että ikäihmiset huomioitaisiin muutenkin kuin juhlapuheissa. Palvelujen digitalisointi on syrjäyttänyt monia ikäihmisiä. Vanhusneuvoston suuri huoli on hoivavanhukset.”
Vammaisneuvosto edistää yhteistoimintaa
”Vammaisneuvostossa on 5–7 jäsentä ja heille valitaan myös henkilökohtaiset varajäsenet”, toteaa vammaisneuvoston puheenjohtaja Esa Lahtela. ”Oleellista on, että vammaisilla henkilöillä, heidän omaisillaan ja vammaisjärjestöillä on riittävä edustus vammaisneuvostossa. Tämä on erityisen tärkeää, jotta tuntuma vammaisten käytännön elämään säilyy.”
”Vammaisneuvosto tuo asiantuntemuksensa kunnan käyttöön ratkottaessa esteettömyysongelmia rakentamisessa, asuinympäristön kehittämisessä, kuljetuspalveluiden toteutuksessa. Vammaisneuvosto edistää viranomaisten, vammaisten henkilöiden ja vammaisjärjestöjen yhteistoimintaa kunnan alueella”, Lahtela täsmentää ja jatkaa: ”Vammaisten asia on usein hyvinkin tuntematon ns. terveille ihmisille, niin yleisölle kuin viranhaltijoille. Neuvoston merkitys on muuttaa vammaisten totuus toimiksi, joilla me kaikki ymmärrämme paremmin vammaisten siskojemme ja veljiemme elämää ja niitä vastuksia, mitä vammaisuus aiheuttaa.”
Nuorisovaltuusto vie näkemyksiä eteenpäin
Nuorisovaltuusto valitaan kouluissa järjestetyillä vaaleilla tai sopuvaaleilla. Sopuvaalit on järjestetty silloin, kun hakijoita on ollut vähäinen määrä. Nykyisessä valtuustossa on 25 valittua 13–17-vuotiasta nuorta. Toimintakausi on kaksi vuotta.
”Nuorisovaltuusto pyrkii kuulemaan kunnan nuoria parhaalla mahdollisella tavalla. Nuorisovaltuusto on kunnan nuorten vaikuttamiskanava, ja sen tarkoituksena viedä nuorten mielipiteitä eteenpäin”, puheenjohtaja Tino Uusi-Heikkilä toteaa.
Nuorisovaltuusto yrittää edesauttaa nuorten ongelmien ratkaisua
”Mikäli nuorella herää ajatus, mikä kunnassa on huonosti nuorten osalta, silloin nuorisovaltuusto ottaa asian käsittelyyn ja pohtii, miten asiaa voisi edistää”, nuorisovaltuuston sihteeri Matilda Vainio painottaa.
Nuorisovaltuusto järjestää myös tapahtumia nuorten viihdyttämiseksi.