Nurmijärven kunta edistää ilmastotyötä Hiilineutraali Uusimaa 2030 -hankkeessa, yhteistyössä lähikuntien kanssa ohjelmien ja hankkeiden kautta. Kaikissa niissä tavoitellaan päästöjen vähentämistä, esitetään toimenpiteitä niiden saavuttamiseksi ja pyritään rakentamaan ylikunnallista yhteistyötä.
Kunnassa on tehty ilmastotyötä ja -tekoja
- toteuttamalla energiaa säästäviä toimenpiteitä kunnan kiinteistöissä
- olemalla mukana KUUMA-kuntien Keski-Uudenmaan ilmasto-ohjelmassa
- verkostoitumalla kuntien ilmasto-ohjelmia kehittävien kuntien kanssa
- ohjaamalla maankäytön ja liikenteen suunnittelussa asuntotuotantoa yhdyskuntarakenteen, joukkoliikenteen ja palveluiden suhteen hyvin saavutettaville alueille.
Nurmijärven kasvihuonekaasupäästöt
Nurmijärven kunnan kasvihuonekaasupäästöjä voi seurata myös CO2-raportin avulla. CO2-raportin sivusto julkaisee kuntatasolle ulottuvaa kasvihuonekaasujen viikkotilastoa. Tilastoinnissa ovat mukana kuluttajien sähkönkulutuksen, rakennusten lämmityksen, tieliikenteen, maatalouden ja jätehuollon päästöt. Lisäksi Nurmijärven kunnan kasvihuonekaasupäästöistä on tehty CO2-raportti 2026.
Tieliikenne aiheuttaa tällä hetkellä kunnan suurimmat päästöt, noin 54 %. Käy tutustumassa tarkemmin Nurmijärven päästöihin kuntien Hinku-verkoston Hinku-laskennan avulla.
Hankkeet, ohjelmat ja sitoumukset
Kunnassa on perustettu ilmastotyöryhmä koordinoimaan ja edistämään ilmastotyötä.
Kunta tavoittelee valtuuston helmikuisella päätöksellä 80 % päästövähennystä vuoteen 2035 mennessä. Tavoitetta edistämään kuntaan perustettiin syksyllä 2022 ilmastotyöryhmä, joka koordinoi ja edistää kunnan ilmastotyötä niin sopeutumisen kuin hillinnän osalta. Työryhmän jäsenet ovat kunnan eri toimialojen ja liikelaitosten vastuuhenkilöitä.
Ilmastotyöryhmä muun muassa seuraa kasvihuonepäästöjen vähentämiseen liittyvän ilmastotyön toimenpidesuunnitelman toteutumista.
Kunta tavoittelee valtuuston helmikuisella päätöksellä 80 % päästövähennystä vuoteen 2035 mennessä. Tavoitetta edistämään kuntaan perustettiin syksyllä 2022 ilmastotyöryhmä, joka koordinoi ja edistää kunnan ilmastotyötä niin sopeutumisen kuin hillinnän osalta. Työryhmän jäsenet ovat kunnan eri toimialojen ja liikelaitosten vastuuhenkilöitä.
Ilmastotyöryhmä muun muassa seuraa kasvihuonepäästöjen vähentämiseen liittyvän ilmastotyön toimenpidesuunnitelman toteutumista.
Kunnan ilmastotyön toimenpidesuunnitelma on valmistunut ilmastotyöryhmän ohjaamana ja on tehty yhteistyössä eri hallinnonalojen kanssa. Suunnitelmassa on toimenpiteitä, joilla kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään.
Ilmastotyön toimenpidesuunnitelma on laadittu Hiilineutraali Nurmijärvi 2035 -projektisuunnitelmassa tunnistettujen osaprojektien, toimialojen ilmastohankkeiden projektisuunnitelmien ja Uudenmaan liiton järjestämien työpajoissa tehtyjen toimenpidekorttien pohjalta. Asukkaiden ja yrityksien mielipiteet on huomioitu toteuttamalla helmikuussa 2023 ilmastotyön asukas- ja yrityskysely.
Toimenpidesuunnitelma on osa kunnassa laadittavaa ympäristö- ja ilmasto-ohjelmaa ja sisältää alkuvaiheessa lähimpinä vuosina käynnistyvät hankkeet. Suunnitelma on tavoitteena päivittää kahden vuoden välein.
Ilmastotyön toimenpidesuunnitelma on laadittu Hiilineutraali Nurmijärvi 2035 -projektisuunnitelmassa tunnistettujen osaprojektien, toimialojen ilmastohankkeiden projektisuunnitelmien ja Uudenmaan liiton järjestämien työpajoissa tehtyjen toimenpidekorttien pohjalta. Asukkaiden ja yrityksien mielipiteet on huomioitu toteuttamalla helmikuussa 2023 ilmastotyön asukas- ja yrityskysely.
Toimenpidesuunnitelma on osa kunnassa laadittavaa ympäristö- ja ilmasto-ohjelmaa ja sisältää alkuvaiheessa lähimpinä vuosina käynnistyvät hankkeet. Suunnitelma on tavoitteena päivittää kahden vuoden välein.
Nurmijärven kunta oli mukana Uudenmaan liiton järjestämissä työpajoissa, jossa laadittiin Hiilineutraali Uusimaa 2035 -tiekartta. Uudenmaan maakuntavaltuusto päätti 14.12.2021 Uusimaa-ohjelma 2022-2025:n hyväksyessään, että Uusimaa tavoittelee alueellaan hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Kiristetyn hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen vaati lisätoimia ja tiekartta päivitettiin Hiilineutraali Uusimaa 2030 -tiekartaksi.
Hiilineutraali Uusimaa 2030 –tiekartta täydentää Nurmijärven kunnan muita ilmastotoimia ja vahvistaa yhteistyötä kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Kunta päättää tiekarttatyön jatkovalmistelussa kehiteltäviin hankkeisiin osallistumisesta tapauskohtaisesti.
Uudenmaan liitto toimii tiekarttatyössä oman maakuntansa aluekoordinaattorina. Työtä tukee Suomen ympäristökeskuksen, Ilmatieteen laitoksen, Luonnonvarakeskuksen ja Tampereen yliopiston muodostama asiantuntijaverkosto. Mukana Uudenmaan tiekarttatyössä ovat myös keskeiset seudulliset toimijat kuten Uudenmaan ELY-keskus sekä kuntayhtymät HSY ja HSL.
Hiilineutraali Uusimaa 2030 –tiekartta täydentää Nurmijärven kunnan muita ilmastotoimia ja vahvistaa yhteistyötä kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Kunta päättää tiekarttatyön jatkovalmistelussa kehiteltäviin hankkeisiin osallistumisesta tapauskohtaisesti.
Uudenmaan liitto toimii tiekarttatyössä oman maakuntansa aluekoordinaattorina. Työtä tukee Suomen ympäristökeskuksen, Ilmatieteen laitoksen, Luonnonvarakeskuksen ja Tampereen yliopiston muodostama asiantuntijaverkosto. Mukana Uudenmaan tiekarttatyössä ovat myös keskeiset seudulliset toimijat kuten Uudenmaan ELY-keskus sekä kuntayhtymät HSY ja HSL.
Nurmijärven kunta on vuodesta 2011 lähtien sitoutunut KUUMA-kuntien yhteiseen Keski-Uudenmaan strategiseen ilmasto-ohjelmaan. Sen tavoitteena oli vähentää seudulla asukasta kohden laskettuja kasvihuonekaasupäästöjä vähintään neljänneksellä vuoden 2006 tasosta vuoteen 2020. Kunnan asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 48 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2024 (ennakkotieto) ja vastaavasti kokonaispäästöt vähenivät 37 % Hinku-laskennan mukaan.
KUUMA-seudun ilmasto-ohjelma päivitettiin vuonna 2020. Ohjelmassa esitetään toimia, kuten fossiilisista polttoaineista luopumista, energiatehokkuutta, resurssiviisautta ja varautumista sääriskeihin, joita kunta voi edistää omassa toiminnassaan.
Kunta oli myös mukana KUUMA-kuntien yhteisessä ekotukihankkeessa, jossa koulutettiin kuntien työntekijöitä ekotukihenkilöiksi, jotka edistävät oman työpaikkansa energia- ja materiaalitehokkuutta. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus pyrkii laajentamaan toimintaa ja kouluttamaan lisää ekotukihenkilöitä. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen sopijakuntien ekotukitoiminnasta lisää heidän verkkosivuillaan. Ekotukitoiminnasta voit lukea lisää ekotukitoiminnan verkkosivuilta.
KUUMA-seudun ilmasto-ohjelma päivitettiin vuonna 2020. Ohjelmassa esitetään toimia, kuten fossiilisista polttoaineista luopumista, energiatehokkuutta, resurssiviisautta ja varautumista sääriskeihin, joita kunta voi edistää omassa toiminnassaan.
Kunta oli myös mukana KUUMA-kuntien yhteisessä ekotukihankkeessa, jossa koulutettiin kuntien työntekijöitä ekotukihenkilöiksi, jotka edistävät oman työpaikkansa energia- ja materiaalitehokkuutta. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus pyrkii laajentamaan toimintaa ja kouluttamaan lisää ekotukihenkilöitä. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen sopijakuntien ekotukitoiminnasta lisää heidän verkkosivuillaan. Ekotukitoiminnasta voit lukea lisää ekotukitoiminnan verkkosivuilta.
Kunta on sitoutunut energiatehokkuussopimukseen, jossa tavoitteena on 7,5 % energiansäästö strategiakaudella 2017–2025. Kunnanhallitus hyväksyi vuonna 2019 toimintasuunnitelman energiatehokkuuden parantamiseksi ja säästötavoitteeseen pääsemiseksi. Toimenpiteissä ei huomioida ainoastaan teknisiä toimenpiteitä, joiden avulla säästötavoitetta raportoidaan, vaan myös toimintaa ohjaavia toimenpiteitä.
Energiatehokkuussopimus koskee kunnan hallinnassa olevien rakennusten, katu- ja muun ulkovalaistuksen, vesihuollon, katuverkon ja muiden yleisten alueiden käytön ja ylläpidon sekä liikenteen ja kuljetusten energiankäyttöä siltä osin kuin nämä toiminnot eivät ole jonkin muun sopimuksen piirissä.
Kunta on energiatehokkuussopimuksen myötä sitoutunut myös toimimaan esimerkillisesti energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisessä. Tämä näkyy käytännössä muun muassa uusien asuinalueiden energiaratkaisujen suunnittelussa. Näin kunta voi osaltaan vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen, ja myös kuntalaisten ekologisen ymmärryksen lisääntymiseen.
Kunta raportoi vuosittain Motivalle toteutetut energiatehokkuustoimenpiteet ja vuosittaisen energiankulutuksen, ja tulokset julkaistaan seuraavan vuoden kesänä. Energiaa säästettiin vuonna 2024 tehostamalla kiinteistöjen energian käytön optimointia ja muuttamalla katuvalaistusta LED-teknologiaan. Myös vedenpuhdistuksen prosessin laitteiston energiatehokkuutta parannettiin. Yhteensä toimenpiteistä kertyi energiansäästöä noin 620 MWh/v.
Kunnan säästötavoite vuoteen 2025 mennessä on pienentää vuotuista energiankulutustaan 7,5 %, joka vastaa 4 757 MWh:ia. Kunta on vuodesta 2017 lähtien saavuttanut toteuttamillaan energiansäästötoimilla yhteensä 4292 MWh:n vuosittaisen energiansäästön, mikä vastaa noin 226 omakotitalon keskimääräistä vuotuista energiankulutusta. Näiden toimenpiteiden vuosittainen säästö on euroissa noin 445 000 €. Tähän mennessä saavutettu säästö on 90 % säästötavoitteesta.
Energiatehokkuussopimus koskee kunnan hallinnassa olevien rakennusten, katu- ja muun ulkovalaistuksen, vesihuollon, katuverkon ja muiden yleisten alueiden käytön ja ylläpidon sekä liikenteen ja kuljetusten energiankäyttöä siltä osin kuin nämä toiminnot eivät ole jonkin muun sopimuksen piirissä.
Kunta on energiatehokkuussopimuksen myötä sitoutunut myös toimimaan esimerkillisesti energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisessä. Tämä näkyy käytännössä muun muassa uusien asuinalueiden energiaratkaisujen suunnittelussa. Näin kunta voi osaltaan vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen, ja myös kuntalaisten ekologisen ymmärryksen lisääntymiseen.
Kunta raportoi vuosittain Motivalle toteutetut energiatehokkuustoimenpiteet ja vuosittaisen energiankulutuksen, ja tulokset julkaistaan seuraavan vuoden kesänä. Energiaa säästettiin vuonna 2024 tehostamalla kiinteistöjen energian käytön optimointia ja muuttamalla katuvalaistusta LED-teknologiaan. Myös vedenpuhdistuksen prosessin laitteiston energiatehokkuutta parannettiin. Yhteensä toimenpiteistä kertyi energiansäästöä noin 620 MWh/v.
Kunnan säästötavoite vuoteen 2025 mennessä on pienentää vuotuista energiankulutustaan 7,5 %, joka vastaa 4 757 MWh:ia. Kunta on vuodesta 2017 lähtien saavuttanut toteuttamillaan energiansäästötoimilla yhteensä 4292 MWh:n vuosittaisen energiansäästön, mikä vastaa noin 226 omakotitalon keskimääräistä vuotuista energiankulutusta. Näiden toimenpiteiden vuosittainen säästö on euroissa noin 445 000 €. Tähän mennessä saavutettu säästö on 90 % säästötavoitteesta.
Helsingin seudun 14 kuntaa ovat tehneet yhteistyössä alueen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL 2023 suunnitelman. Suunnitelmassa kerrotaan, miten Helsingin seutua kehitetään, mitä tavoitellaan ja ja millä konkreettisilla keinoilla tavoitteet yhdessä toteutetaan vuosina 2023–2040.
MAL 2023 -suunnitelman pohjalta neuvotellaan MAL-sopimus 2024-2035 valtion, seudun kuntien ja HSL:n kesken. MAL-suunnitelma ja sopimus sovitetaan yhteen valtakunnallisen 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun kanssa.
Nurmijärven kunnassa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua ohjaa Helsingin seudun kuntien ja valtion välinen MAL-sopimus 2024-2035, jossa on CO2-päästövähennyksiä koskevia tavoitteita ja toimenpiteitä. Toimenpiteillä edistetään vähähiilistä ja kestävää yhdyskuntarakennetta ja sitä tukevaa liikennejärjestelmää ilmastonmuutoksen torjumiseksi sekä mahdollistetaan sujuva arki, työmarkkinoiden toimivuus ja elinkeinoelämän elinvoimaisuus.
MAL 2023 -suunnitelman pohjalta neuvotellaan MAL-sopimus 2024-2035 valtion, seudun kuntien ja HSL:n kesken. MAL-suunnitelma ja sopimus sovitetaan yhteen valtakunnallisen 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun kanssa.
Nurmijärven kunnassa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua ohjaa Helsingin seudun kuntien ja valtion välinen MAL-sopimus 2024-2035, jossa on CO2-päästövähennyksiä koskevia tavoitteita ja toimenpiteitä. Toimenpiteillä edistetään vähähiilistä ja kestävää yhdyskuntarakennetta ja sitä tukevaa liikennejärjestelmää ilmastonmuutoksen torjumiseksi sekä mahdollistetaan sujuva arki, työmarkkinoiden toimivuus ja elinkeinoelämän elinvoimaisuus.
Ilmastokummit-hankkeesta tietoa.
Nurmijärven kunnan ympäristö- ja ilmasto-ohjelma toteuttaa Nurmijärven kuntastrategiaa 2022–2030. Ohjelma on luonteeltaan kokoava, informatiivinen ja yhteistyötä luova. Siihen on koottu kunnan ja sidosryhmien nykyistä ympäristö- ja ilmastotyötä, ja laadintaprosessissa on tarkasteltu eri aihepiirien välisiä synergioita ja luotu pohja seuraavan ohjelman yhteistyölle. Ohjelma on hyväksytty kunnanhallituksessa 2.6.2025.
Ympäristö- ja ilmasto-ohjelman laatimista on koordinoinut ilmastotyön koordinointiryhmä teknisen johtajan johdolla. Uudenmaan liitto on tukenut Nurmijärven kuntaa ohjelman laatimisen käynnistämisessä sekä sidosryhmätyön suunnittelussa ja toteutuksessa. Ohjelman tekemiseen osallistuivat kunnan vastuullisuustyön eri osa-alueita toteuttavat tahot: Nurmijärven Kodit Oy, Nurmijärven Sähkö Oy, Nurmijärven Vesi -liikelaitos, Aleksia liikelaitos, Keski-Uudenmaan maaseutuhallintopalvelut, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, Kiertokapula Oy sekä Jätelautakunta Kolmenkierto. Teemoiksi valikoituivat luonnonsuojelu, vedet, ympäristönsuojelun luvat ja valvonta, maankäyttö, kiertotalous, energian tuotanto ja kulutus, ilmastotyö, kestävyyskasvatus sekä viestintä ja osallisuus.
Ympäristö- ja ilmasto-ohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumisen seurantaan on laadittu sekä määrällisiä että laadullisia mittareita. Niiden toteutumista arvioidaan valtuustokausittain. Ympäristö- ja ilmasto-ohjelmaa on tarkoitus päivittää valtuustokausittain.
Ympäristö- ja ilmasto-ohjelman laatimista on koordinoinut ilmastotyön koordinointiryhmä teknisen johtajan johdolla. Uudenmaan liitto on tukenut Nurmijärven kuntaa ohjelman laatimisen käynnistämisessä sekä sidosryhmätyön suunnittelussa ja toteutuksessa. Ohjelman tekemiseen osallistuivat kunnan vastuullisuustyön eri osa-alueita toteuttavat tahot: Nurmijärven Kodit Oy, Nurmijärven Sähkö Oy, Nurmijärven Vesi -liikelaitos, Aleksia liikelaitos, Keski-Uudenmaan maaseutuhallintopalvelut, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, Kiertokapula Oy sekä Jätelautakunta Kolmenkierto. Teemoiksi valikoituivat luonnonsuojelu, vedet, ympäristönsuojelun luvat ja valvonta, maankäyttö, kiertotalous, energian tuotanto ja kulutus, ilmastotyö, kestävyyskasvatus sekä viestintä ja osallisuus.
Ympäristö- ja ilmasto-ohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumisen seurantaan on laadittu sekä määrällisiä että laadullisia mittareita. Niiden toteutumista arvioidaan valtuustokausittain. Ympäristö- ja ilmasto-ohjelmaa on tarkoitus päivittää valtuustokausittain.
Kunta suunnittelee ja tekee ilmastotyötä
Kunta pyrkii omassa toiminnassaan hillitsemään ilmastonmuutosta pienentämällä hiilijalanjälkeään. Ilmastotekojen tavoitteena ovat ympäristöystävällisyyden lisäksi myös taloudelliset säästöt.
Nurmijärvellä seuraavaksi tehtäviä päästövähennystoimenpiteitä voisivat olla henkilöautoliikenteen vähentäminen, joukkoliikenteen riittävän palvelutason säilyttäminen, fossiilisista polttoaineista luopuminen nopealla aikataululla erillislämmityksessä ja ilmastotyön resurssien takaaminen. Lisätietoa ilmastotyöstä hiilineutraalisuomi.fi – sivustolta.
Kunnan hankinnoissa huomioidaan ympäristötekijät, kuten hankittavan asian pienipäästöisyys, veden- ja sähkönkulutus sekä muovin käyttö tai palvelujen tarjouspyynnöissä, esimerkiksi koulukuljetusten tai autojen hankinnassa. Näin säästetään vettä ja sähköä sekä vähennetään kasvihuonepäästöjä ja ympäristökuormitusta. Hankintojen tarpeellisuutta pohditaan tapauskohtaisesti ja hankinnoissa panostetaan laadukkaisiin ja kestäviin tavaroihin.
Kouluissa ja varhaiskasvatuksessa opetetaan ja ohjataan lapsia toimimaan ympäristöystävällisesti. Kouluissa kierrätetään oppikirjoja ja -materiaaleja mahdollisimman paljon, myös työkirjoja on vähennetty. Kirjojen hankintakustannukset ovat vähentyneet lähes 50 %.
Kouluissa ja varhaiskasvatuksessa opetetaan ja ohjataan lapsia toimimaan ympäristöystävällisesti. Kouluissa kierrätetään oppikirjoja ja -materiaaleja mahdollisimman paljon, myös työkirjoja on vähennetty. Kirjojen hankintakustannukset ovat vähentyneet lähes 50 %.
Uusien kohteiden rakentamisessa huomioidaan energiatehokkaat ratkaisut, jolloin pystytään pienentämään ostettavan energian määrää. Vanhaa talotekniikkaa uusitaan energiatehokkaammiksi, jolloin myös niiden säädettävyys paranee.
Kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi on tehty vuosittain energiakatselmuksia, joiden kautta saadaan tietoa kannattavista parannustoimenpiteistä. Yksi esimerkki energiaa säästävistä toimenpiteistä on Aleksia-liikelaitoksen uusi keskuskeittiö Aleksian Pata, jonka ilmanvaihtojärjestelmät on varustettu tehokkailla lämmöntalteenottolaitteistoilla ja lisäksi tuloilman lämmityksessä hyödynnetään jäähdytyslaitteiston tuottamaa lauhdelämpöä.
Kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi on tehty vuosittain energiakatselmuksia, joiden kautta saadaan tietoa kannattavista parannustoimenpiteistä. Yksi esimerkki energiaa säästävistä toimenpiteistä on Aleksia-liikelaitoksen uusi keskuskeittiö Aleksian Pata, jonka ilmanvaihtojärjestelmät on varustettu tehokkailla lämmöntalteenottolaitteistoilla ja lisäksi tuloilman lämmityksessä hyödynnetään jäähdytyslaitteiston tuottamaa lauhdelämpöä.
Liikuntapaikoilla pyritään toimimaan energiatehokkaasti, kun esimerkiksi jäähalli ja tekonurmet kuluttavat paljon energiaa. Jäähallissa ja tekojäällä pyritään pitämään jää mahdollisimman ohuena, jolloin energiaa kuluu vähemmän koneistolla. Tekonurmella tarkkaillaan säätä, esimerkiksi runsas lumentulon aikainen lämmitys.
Rajamäen tekonurmi esimerkiksi täytettiin BIOFILLillä perinteisen kumirouheen sijaan , jotta mikromuovia ja kumia ei pääse sieltä maaperään. Tekonurmien täytöt biomateriaalilla ovat erittäin kalliita, joten vielä ei olla samaa saatu aikaiseksi esimerkiksi Klaukkalan tekonurmelle. Askel kerrallaan on tarkoitus pyrkiä kohti kestävämpiä liikuntapaikkoja.
Rajamäen tekonurmi esimerkiksi täytettiin BIOFILLillä perinteisen kumirouheen sijaan , jotta mikromuovia ja kumia ei pääse sieltä maaperään. Tekonurmien täytöt biomateriaalilla ovat erittäin kalliita, joten vielä ei olla samaa saatu aikaiseksi esimerkiksi Klaukkalan tekonurmelle. Askel kerrallaan on tarkoitus pyrkiä kohti kestävämpiä liikuntapaikkoja.
Sähköä säästetään mm. katkaisemalla valot huoneista, joissa ei oleskella. Sähkölaitteita ei pidetä turhaan päällä. Peruskorjausten yhteydessä kiinnitetään huomiota automaattisiin valokatkaisijoihin. Ulkovalaistusta saneerataan energiapihiin LED-tekniikkaan.
Kunta laskee kiinteistöissään, lukuun ottamatta päiväkodit ja terveydenhuollon kiinteistöt, sisälämpötilan 20 asteeseen lämmityskautena 2022-2023. Lämpöä säästetään huolehtimalla myös pattereiden ja termostaattien toimivuudesta. Lisääntyneen etätyön takia ei ole tarkoituksenmukaista pitää myöskään kaikkia huoneita täysin lämmitettyinä.
Uusiutuvan energian lisäämiseksi on tehty lämmitystapa muutoksia – öljystä kaukolämpöön tai lämpöpumpun käyttöönotto. Myös suoria sähkölämmityskohteita on muutettu kaukolämpöön. Esimerkiksi Syrjälän koululla saneerauksen yhteydessä muutettiin sähkölämmitys kaukolämpöön sekä parannettiin ilmanvaihtokoneiden lämmöntalteenottokykyä. Muutos pienensi kohteen vuositason päästöjä noin 68 t CO2, mikä vastaa arviolta 24 keskimääräisen suomalaisen sähkölämmitteisen omakotitalon päästöjä.
Vedenkäyttöön kiinnitetään yleisesti huomiota – vettä ei lasketa turhaan hanasta. Lisäksi peruskorjausten yhteydessä kiinnitetään huomiota automaattisiin vesihanoihin.
Uusiutuvan energian lisäämiseksi on tehty lämmitystapa muutoksia – öljystä kaukolämpöön tai lämpöpumpun käyttöönotto. Myös suoria sähkölämmityskohteita on muutettu kaukolämpöön. Esimerkiksi Syrjälän koululla saneerauksen yhteydessä muutettiin sähkölämmitys kaukolämpöön sekä parannettiin ilmanvaihtokoneiden lämmöntalteenottokykyä. Muutos pienensi kohteen vuositason päästöjä noin 68 t CO2, mikä vastaa arviolta 24 keskimääräisen suomalaisen sähkölämmitteisen omakotitalon päästöjä.
Vedenkäyttöön kiinnitetään yleisesti huomiota – vettä ei lasketa turhaan hanasta. Lisäksi peruskorjausten yhteydessä kiinnitetään huomiota automaattisiin vesihanoihin.
Ilmastotyötä tehdään myös liikenteen ja kuljetusten osa-alueella. Kuljetuksia yhteensovitetaan mahdollisuuksien mukaan. Kouluissa oppilaita kannustetaan liikkumaan jalkaisin ja pyöräillen, mikä vähentää vanhempien kuljetuksia koululle. Lisääntynyt etätyön tekeminen koronan takia näkyy työntekijöiden liikkumisessa. Liikkuminen on vähentynyt merkittävästi sekä työmatkojen että työpäivän aikana tehtävän matkustamisen osalta, jolloin myös säästöjä on syntynyt työntekijöiden kilometrikorvausten osalta.
Liikenteen päästöjä pyritään pienentämään ylläpitämällä palvelutasopäätöksen mukaista vuoroväliä työssäkäyntiin ja asiointiin taajamien ja Helsingin keskustan välillä, lisäämällä liityntäpysäköinnin paikkoja, kehittämällä sisäistä joukkoliikennettä taajamien välille, pitämällä lipputuotteiden hinnat seudullisesti kilpailukykyisinä ja selvittämällä lippujärjestelmien yhdistämisen mahdollisuuksia.
Ilmastonmuutoksen torjumista ja siihen sopeutumista otetaan huomioon maankäytön ja liikenteen suunnittelussa ohjaamalla MAL-sopimuksen mukaisesti asuntotuotantoa yhdyskuntarakenteen, joukkoliikenteen ja palveluiden suhteen hyvin saavutettaville alueille.
Kunta rakennuttaa sähköautojen lautausasemia ilmastotyön toimenpidesuunnitelman mukaisesti. Lista latausasemista vuoden 2025 lopussa, löytyy kunnan kotisivulta, Pysäköinti – Nurmijärvi. Kunta hankki ensimmäiset sähköautot, kaksi henkilöautoa ja neljä pakettiautoa, vuoden 2025 lopussa.
Liikenteen päästöjä pyritään pienentämään ylläpitämällä palvelutasopäätöksen mukaista vuoroväliä työssäkäyntiin ja asiointiin taajamien ja Helsingin keskustan välillä, lisäämällä liityntäpysäköinnin paikkoja, kehittämällä sisäistä joukkoliikennettä taajamien välille, pitämällä lipputuotteiden hinnat seudullisesti kilpailukykyisinä ja selvittämällä lippujärjestelmien yhdistämisen mahdollisuuksia.
Ilmastonmuutoksen torjumista ja siihen sopeutumista otetaan huomioon maankäytön ja liikenteen suunnittelussa ohjaamalla MAL-sopimuksen mukaisesti asuntotuotantoa yhdyskuntarakenteen, joukkoliikenteen ja palveluiden suhteen hyvin saavutettaville alueille.
Kunta rakennuttaa sähköautojen lautausasemia ilmastotyön toimenpidesuunnitelman mukaisesti. Lista latausasemista vuoden 2025 lopussa, löytyy kunnan kotisivulta, Pysäköinti – Nurmijärvi. Kunta hankki ensimmäiset sähköautot, kaksi henkilöautoa ja neljä pakettiautoa, vuoden 2025 lopussa.
Kunnassa jätteen määrää vähennetään lajittelemalla jätteet, vähentämällä ruokahävikkiä, käyttämällä kierrätysmateriaaleja, hankkimalla laadukkaita ja kestäviä tuotteita.
Paperin kulutusta on vähennetty, tulostamiseen ja kopioimiseen kiinnitetään huomota. Sähköisiin kokouksiin siirtyminen, niin kunnan sisällä kuin valtuusto ja luottamustoimielimet, säästää paperia. Suunnitteilla on myös sähköisen arkistoinnin ja sähköisten allekirjoitusten lisääminen palkanlaskennan materiaaleissa, millä säästetään paperia ja henkilöstöresursseja. On arvioitu, että näiden toimien kustannusvaikutukset ovat merkittävät. Kunnan monistamo on pystytty lopettamaan ja paperin kulutus, sekä postiliikenne on vähentynyt.
Kouluissa ja päiväkodeissa opetaan lapsille jätteiden lajittelua. Kouluilla oppilaille on järjestetty jätteiden kierrätysastiat, joihin oppilaat vievät kierrätettävät jakeet. Harjulan koulussa on aloiteltu toimintaa, jossa oppilaiden ympäristötiimi suunnittelee ohjaavien opettajien kanssa kestävän kehityksen toimenpiteitä.
Päiväkodeissa käytetään askarteluissa kierrätysmateriaaleja, ja otetaan vastaan myös käytettyjä leluja ja pelejä. Kierrätykseen liittyvää teemapäivä pidettiin esimerkiksi Tähkärinteen päiväkodissa marraskuussa 2020. Päiväkodin aulassa oli yhteinen kierrätyskeskus, mistä voitiin viedä yhdessä lasten kanssa roskia läheiselle kierrätyspisteelle.
Kouluissa ja päiväkodeissa lapsia ohjeistetaan ottamaan ruokaa sen verran kuin jaksaa syödä, jolloin ruokahävikki vähenee. Ruokahävikin vähentäminen myymällä ylijäämäruokaa henkilökunnalle on ollut kunnassa pitkäaikainen toimintatapa.
ResQClub – osta ylijäämäruokaa
Ruokahävikkiä voi kukin vähentää ostamalla ylijäämäruokaa puoleen hintaan ResQClub-palvelun tarjoaman sovelluksen kautta. Aleksia ruoka- ja siivouspalveluiden ravintoloissa on ollut ResQ Club -palvelu käytössä elokuusta 2019 lähtien.
Ylijäämäruokaa myyvät kaikki Aleksian koulu- ja päiväkotitoimipisteet.
Paperin kulutusta on vähennetty, tulostamiseen ja kopioimiseen kiinnitetään huomota. Sähköisiin kokouksiin siirtyminen, niin kunnan sisällä kuin valtuusto ja luottamustoimielimet, säästää paperia. Suunnitteilla on myös sähköisen arkistoinnin ja sähköisten allekirjoitusten lisääminen palkanlaskennan materiaaleissa, millä säästetään paperia ja henkilöstöresursseja. On arvioitu, että näiden toimien kustannusvaikutukset ovat merkittävät. Kunnan monistamo on pystytty lopettamaan ja paperin kulutus, sekä postiliikenne on vähentynyt.
Kouluissa ja päiväkodeissa opetaan lapsille jätteiden lajittelua. Kouluilla oppilaille on järjestetty jätteiden kierrätysastiat, joihin oppilaat vievät kierrätettävät jakeet. Harjulan koulussa on aloiteltu toimintaa, jossa oppilaiden ympäristötiimi suunnittelee ohjaavien opettajien kanssa kestävän kehityksen toimenpiteitä.
Päiväkodeissa käytetään askarteluissa kierrätysmateriaaleja, ja otetaan vastaan myös käytettyjä leluja ja pelejä. Kierrätykseen liittyvää teemapäivä pidettiin esimerkiksi Tähkärinteen päiväkodissa marraskuussa 2020. Päiväkodin aulassa oli yhteinen kierrätyskeskus, mistä voitiin viedä yhdessä lasten kanssa roskia läheiselle kierrätyspisteelle.
Kouluissa ja päiväkodeissa lapsia ohjeistetaan ottamaan ruokaa sen verran kuin jaksaa syödä, jolloin ruokahävikki vähenee. Ruokahävikin vähentäminen myymällä ylijäämäruokaa henkilökunnalle on ollut kunnassa pitkäaikainen toimintatapa.
ResQClub – osta ylijäämäruokaa
Ruokahävikkiä voi kukin vähentää ostamalla ylijäämäruokaa puoleen hintaan ResQClub-palvelun tarjoaman sovelluksen kautta. Aleksia ruoka- ja siivouspalveluiden ravintoloissa on ollut ResQ Club -palvelu käytössä elokuusta 2019 lähtien.
Ylijäämäruokaa myyvät kaikki Aleksian koulu- ja päiväkotitoimipisteet.
Vihreä lippu – sertifikaatti on kansainvälinen kestävän kehityksen ohjelma, joka ohjaa kouluja, päiväkoteja ja muita oppimisympäristöjä pitkäjänteiseen ja osallistavaan ympäristötyöhön. Yksiköt toteuttavat 1–2 vuoden projekteja, joissa parannetaan arjen käytäntöjä, kuten jätteiden vähentämistä, energiansäästöä ja luonnon monimuotoisuuden tukemista. Kun kriteerit täyttyvät, myönnetään Vihreä lippu -sertifikaatti ja oikeus nostaa vihreä lippu, joka symboloi ympäristövastuullisuutta ja on voimassa kaksi vuotta. Suomessa Vihreä lippu -ohjelmaa koordinoi Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi.
Nurmijärvellä on tällä hetkellä kolme päiväkotia, jotka ovat ansainneet Vihreä lippu – sertifikaatin. Haikalan päiväkoti ansaitsi sertifikaatin ansiokkaasta ympäristötyöstään keväällä 2024 ja Professorintien päiväkodille myönnettiin sertifikaatti joulukuussa 2024 tunnustuksena ansiokkaasta kestävän kehityksen kasvatuksesta ja ympäristötyöstä. Joulukuussa 2025 puolestaan Ylitilantien päiväkoti ansaitsi oman sertifikaattinsa Lähiympäristö-teemaisesta työstä. Nurmijärven tavoitteena on saada vuosittain kaksi uutta Vihreän lipun ansainnutta päiväkotia.
Nurmijärvellä on tällä hetkellä kolme päiväkotia, jotka ovat ansainneet Vihreä lippu – sertifikaatin. Haikalan päiväkoti ansaitsi sertifikaatin ansiokkaasta ympäristötyöstään keväällä 2024 ja Professorintien päiväkodille myönnettiin sertifikaatti joulukuussa 2024 tunnustuksena ansiokkaasta kestävän kehityksen kasvatuksesta ja ympäristötyöstä. Joulukuussa 2025 puolestaan Ylitilantien päiväkoti ansaitsi oman sertifikaattinsa Lähiympäristö-teemaisesta työstä. Nurmijärven tavoitteena on saada vuosittain kaksi uutta Vihreän lipun ansainnutta päiväkotia.
Ekotukitoiminta on työpaikoilla toteutettava toimintamalli, jonka tavoitteena on vähentää ympäristökuormitusta ja edistää kestävää kehitystä arjen käytännöissä. Organisaatio nimeää ekotukihenkilöitä, jotka koulutetaan ympäristöasioiden edistäjiksi ja neuvonantajiksi omassa työyhteisössään. Ekotukihenkilöiden tehtävänä on omalla esimerkillään ja työkavereita opastamalla edistää työpaikalla energia- ja materiaalitehokkuutta ja tehdä yhteistyötä tärkeiden yhteistyökumppaneiden, kuten kiinteistöhuollon, ruokapalvelujen ja toimitilahuoltajien kanssa.
Ekotukitoiminnan valtakunnallista verkostoa koordinoi Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut. Nurmijärvi kuuluu Keski-Uudenmaan alueelle, jolla toimintaa koordinoi Keski-Uudenmaan ympäristökeskus.
Kunnan tavoitteena on, että vuosittain koulutetaan 10 uutta ekotukihenkilöä. Vuonna 2025 heitä koulutettiin peräti 50, ja nyt kunnan jokaisessa koulussa ja päiväkodissa on oma ekotukihenkilö. Vuonna 2025 kunnassa oli yhteensä 77 ekotukihenkilöä.