Haja-asutuksen jätevedet ovat talousjätevesiä keittiöstä, kylpyhuoneesta, saunasta, pyykinpesusta ja käymälästä. Jätevesien käsittelyn tavoitteena on suojella pinta- ja pohjavesien laatua sekä ympäristöä. Haja-asutusalueelta pääsevät jätevedet likaavat enimmäkseen ihmisen omaa lähiympäristöä. Maahan johdettaessa ne kulkeutuvat vesistöihin ja maakerrosten läpi pohjaveteen. Maahan imeytyessään jätevedet voivat pilata alueen pohja- tai kaivoveden. Vesistöön johdettaessa jätevedet kulkeutuvat pieniä ojia pitkin suurempiin vesistöihin aiheuttaen rehevöitymistä ja veden laadun heikentymistä. Haja-asutuksen jätevedet ovat maatalouden jälkeen toiseksi suurin vesistöjen kuormittaja.
Kiinteistön haltijan on käsiteltävä jätevedet niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumisen vaaraa.
Jätekaivot on tyhjennettävä vähintään vuosittain ja käsittelyjärjestelmissä syntyvät lietteet on kuljetettava kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle.
Lietteen käsittelystä jätelautakunta Kolmenkierron sivuilla
Lietteen käsittelystä jätelautakunta Kolmenkierron sivuilla
Lietteen kuljetus järjestetään tekemällä tyhjennyssopimus suoraan yrityksen kanssa.
Alempana on esimerkkejä Nurmijärven alueella toimivista, lietteitä kuljettavista yrityksistä. Listaa voidaan täydentää vinkkienne mukaan.
Alempana on esimerkkejä Nurmijärven alueella toimivista, lietteitä kuljettavista yrityksistä. Listaa voidaan täydentää vinkkienne mukaan.
Haja-asutusalueella vaihtoehtoisia jätevesijärjestelmiä ovat saostussäiliö, umpisäiliö, maahanimeyttämö, maasuodattamo tai pienpuhdistamo. Jätevesien puhdistusmenetelmää valittaessa on hyvä käyttää asiantuntevaa suunnittelua, jotta puhdistusjärjestelmä olisi juuri omalle kiinteistölle oikein mitoitettu ja toimivin.
Jätevesijärjestelmän rakentaminen tai muuttaminen edellyttää rakennus- tai toimenpidelupaa, jota haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta. Rakennus- tai toimenpidelupahakemuksen liitteenä tulee olla jätevesijärjestelmää koskeva suunnitelma, josta säädetään valtioneuvoston asetuksessa (157/2017).
Jätevesijärjestelmää on käytettävä ja huollettava ohjeiden mukaan. Jokaisesta jätevesijärjestelmästä on oltava ajan tasalla olevat käyttö- ja huolto-ohjeet. Ohjeet on säilytettävä kiinteistöllä ja ne on tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle.
Jätevesijärjestelmän rakentaminen tai muuttaminen edellyttää rakennus- tai toimenpidelupaa, jota haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta. Rakennus- tai toimenpidelupahakemuksen liitteenä tulee olla jätevesijärjestelmää koskeva suunnitelma, josta säädetään valtioneuvoston asetuksessa (157/2017).
Jätevesijärjestelmää on käytettävä ja huollettava ohjeiden mukaan. Jokaisesta jätevesijärjestelmästä on oltava ajan tasalla olevat käyttö- ja huolto-ohjeet. Ohjeet on säilytettävä kiinteistöllä ja ne on tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle.
Jätevesijärjestelmän on oltava ehjä ja toimiva. Jos umpikaivossa on reikä tai imeytyskenttä on tukossa, se täytyy uusia riippumatta siitä, millaisella alueella kiinteistö sijaitsee.
Jätevesijärjestelmän rakentaminen tai muuttaminen edellyttää rakennus- tai toimenpidelupaa, jota haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta. Rakennus- tai toimenpidelupahakemuksen liitteenä tulee olla jätevesijärjestelmää koskeva suunnitelma, josta säädetään valtioneuvoston asetuksessa (157/2017).
Rakennusvalvonta
Vanhentuneen jätevesijärjestelmän voi uusia kiinteistökohtaisesti, mutta tiiviisti rakennetulla haja-asutusalueella useamman kiinteistön yhteinen järjestelmä on sekä edullisempi että toimivampi ratkaisu. Kiinteistöt voivat perustaa vesiosuuskunnan, joka rakennuttaa yleensä sekä viemäri- että vesijohtoverkoston.
Vesiosuuskunnat
Jätevesijärjestelmän rakentaminen tai muuttaminen edellyttää rakennus- tai toimenpidelupaa, jota haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta. Rakennus- tai toimenpidelupahakemuksen liitteenä tulee olla jätevesijärjestelmää koskeva suunnitelma, josta säädetään valtioneuvoston asetuksessa (157/2017).
Rakennusvalvonta
Vanhentuneen jätevesijärjestelmän voi uusia kiinteistökohtaisesti, mutta tiiviisti rakennetulla haja-asutusalueella useamman kiinteistön yhteinen järjestelmä on sekä edullisempi että toimivampi ratkaisu. Kiinteistöt voivat perustaa vesiosuuskunnan, joka rakennuttaa yleensä sekä viemäri- että vesijohtoverkoston.
Vesiosuuskunnat
Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys tarjoaa Nurmijärvellä kiinteistönomistajille maksutonta ja puolueetonta puhelin- ja sähköpostineuvontaa myös vuonna 2021. Ota yhteyttä, jos kiinteistösi jäteveden käsittely mietityttää!
Vesiensuojeluyhdistys, jätevesineuvonta
Yleistä neuvontaa tarjoaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskus.
Vesiensuojeluyhdistys, jätevesineuvonta
Yleistä neuvontaa tarjoaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskus.
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus valvoo, ettei haja-asutuksen jätevesistä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Mikäli pilaantumista tai sen vaaraa aiheutuu, voi Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta velvoittaa uudistamaan järjestelmän tietyn määräajan puitteissa. Jokaisen kiinteistönomistajan kannattaa huolehtia siitä, että jätevedet tulevat hyvin puhdistetuiksi ja oma lähiympäristö säilyy viihtyisänä ja terveellisenä.
Miten huolehdin pienpuhdistamosta? Miksi tarkkailu kannattaa? Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen opas auttaa ymmärtämään alle 100 hengen tarpeille tarkoitettujen puhdistamojen sielunmaisemaa.
Pienet AVL 20 – 99 puhdistamot -opas
Pienet AVL 20 – 99 puhdistamot -opas
Lietteenkuljetusta tarjoavat
puh. (09) 276 4433
Partiokorventie 109, 01860 Perttula,
puh. (09) 276 1364
puh. (09) 276 1364
Aspiniituntie 38, 01900 Nurmijärvi,
puh. 050 588 3509
puh. 050 588 3509
L&T henkilöasiakkaiden asiakaspalvelu
puh. 010 636 8000
puh. 010 636 8000
- Tietoa erilaisista jätevesijärjestelmistä
- Jätevesien käsittelystä Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen sivuilla
- Karttapalvelu, josta voi tarkistaa sijaitseeko kiinteistö ranta- tai pohjavesialueella
- Vesiosuuskunnat Nurmijärvellä
- Vesiensuojeluyhdistys, jätevesineuvonta
- Jätevesiopas
- Kesämökin jätevesiopas