Ekotuki on toimintamalli ympäristöasioiden huomioimiseksi työpaikoilla.
Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen kunnat Tuusula, Kerava, Mäntsälä, Järvenpää ja Nurmijärvi kuuluvat Ekotuki-verkostoon. Kuntien eri toimialoille ja työyksiköihin nimetään ja koulutetaan ekotukihenkilöitä, jotka edistävät ympäristön kannalta tärkeää toimintaa tiedotuksen, motivoinnin ja yhteistyön keinoin.
”Yhteensä viidessä kunnassamme on tällä hetkellä 70 koulutettua ekotukihenkilöä ja lisää tavoitellaan. Lisäksi alueella on viisi kuntakohtaista yhteyshenkilöä”, kertoo ekotukityön projektikoordinaattori Tapani Hänninen Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksesta.
Ekotukityön tavoitteena on lisätä henkilöstön ja johdon ympäristötietoisuutta energiansäästön, ruokahävikin, kestävien hankintojen, kestävän liikkumisen sekä jätehuollon ja kierrätyksen suhteen. Usein toiminnasta syntyy myös rahallisia säästöjä.
”On tärkeää, että kestävä kehitys ja ympäristöasiat huomioidaan työpaikalla myös käytännön toiminnassa eikä vain strategioissa ja suunnitelmissa. Myös säännöllinen seuranta on tärkeää, jotta saadaan tietoa ympäristötyön onnistumisista ja kehityskohteista”, Hänninen korostaa.
Onnistumiset innostavat
Keski-Uudellamaalla Ekotukityöllä on saavutettu monia hyviä tuloksia vuodesta 2013 lähtien. Ekotukiinteistöissä on tehty energiansäästöön liittyviä teknisiä parannuksia muun muassa hankkimalla energiaa ja vettä säästäviä laitteita ja kalusteita ja kiinnittämällä huomiota koneellisen ilmanvaihdon toimintaan ja ikkunoiden tiivisteiden kuntoon. Kaikkien laitteiden säännöllinen tarkkailu ja huolto ovat tärkeä osa toimintaa. Toiminnallisia toimenpiteitä ovat muun muassa käyttämättömien valaisimien ja laitteiden sammuttaminen, verhojen, huonekalujen ja muiden esteiden poistaminen lämpöpattereiden edestä, tehokas ja nopea tuuletus sekä vedenkulutuksen vähentäminen.
Esimerkiksi Nurmijärven Syrjälän koulun saneerauksen yhteydessä vaihdettiin sähkölämmitys kaukolämpöön sekä parannettiin ilmanvaihtokoneiden lämmöntalteenottokykyä. Muutos pienensi kohteen vuositason päästöjä noin 68 hiilidioksiditonnia, mikä vastaa arviolta 24 keskimääräisen suomalaisen sähkölämmitteisen omakotitalon päästöjä.
Jätehuollon osalta ensisijaisen tärkeää on pyrkiä vähentämään syntyvän jätteen määrää sekä suosia materiaalien uusio- ja uudelleenkäyttöä. Ekotukikiinteistöissä ollaan tietoisia syntyvistä jätejakeista ja määristä ja huolehditaan niiden lajittelusta. Esimerkiksi Järvenpään Seutulantalolle saadaan lähitulevaisuudessa muovijätteen erilliskeräys aktiivisen ekotukitoiminnan tuloksena. Muovin erilliskeräyksen järjestäminen tuli Järvenpäässä maaliskuussa pakolliseksi kiinteistöissä, joissa on yli viisi huoneistoa, ja Seutulantalon muovinkeräyksen on tarkoituksena toimia hyvänä esimerkkinä muille Järvenpään kuntakiinteistöille.
”Jos koko Seutulantalon henkilöstö lajittelee muovin ja muovijaetta tyhjennetään yhtä tiuhaan kuin aiemmin sekajätejaetta, tyhjennysten kustannukset tulevat olemaan noin puolta pienemmät”, kertoo Tapani Hänninen.
Ruokahävikkiä vähennetään kouluissa, päiväkodeissa ja hoitolaitoksissa ottamalla ruokaa sopiva määrä ja opastamalla myös lapsia annostelemaan ruokaa oikein. Biojätteisiin joutuvan ruuan määrää seurataan. Monissa Keski-Uudenmaan kouluissa myydään myös ylijäämäruokaa, mikä ehkäisee tehokkaasti ruokahävikin syntymistä, joskin koronapandemia on tuonut rajoituksia myyntimahdollisuuksiin.
Keravalla ekotukitoimintaa on toteutettu erityisesti kasvatuksen ja opetuksen toimialalla, kuten Keravanjoen yläkoulussa, jossa oppilaiden oma ympäristöraati suunnittelee kestävän kehityksen toimintaa kuukausittain. Ympäristöraatilaiset huolehtivat myös luokkien jäteastioiden tyhjentämisestä ja osallistuvat koulun ympäristökasvatuksen kehittämiseen.
”Päiväkodeissa ja kouluissa on olennaista ottaa lapset mukaan ekotukitoimintaan. Aikuisten toimintamallit ovat lapsille merkittäviä”, Tapani Hänninen korostaa.
Työmatkaliikenteen päästöjä pyritään minimoiminaan kannustamalla työntekijöitä kevyen ja julkisen liikenteen käyttöön ja etätyöhön mahdollisuuksien mukaan.
Ekotukihenkilöitä koulutetaan
Kaikille aloittaville ekotukihenkilöille tarjotaan perehdytyskoulutus ja tämän jälkeen ekotukihenkilöt voivat päivittää osaamistaan erilaisissa täydennyskoulutuksissa.
”Koulutamme säännöllisesti sekä uusia, että jo aiemmin mukana olleita ekotukihenkilöitä. Tänä syksynä suunnitelmissa on peruskoulutusten lisäksi vierailukäynti energia- ja materiaalitehokkuuden kannalta esimerkilliseen kohteeseen sekä energiasparrausta kuntien kiinteistönhoitajille”, Tapani Hänninen kertoo.
Hänninen korostaa, että on tärkeää havaita hyvä ekotukitoiminta ja antaa siitä kiitosta ja positiivista palautetta, mikä lisää ekotukihenkilöiden työn mielekkyyttä ja innostaa eteenpäin.