Ajankohtaista

Kunnanhallitus päätti maanantaina 4.5.2026 esittää valtuustolle, että Nurmijärvi liittyisi HSL:ään. Hallitus päätti asettaa rakennusjärjestysluonnoksen nähtäville. Hallitus päätti esittää valtuustolle Viirinlaakso II:n asemakaavamuutoksen hyväksymistä. Hallitus antoi lausuntonsa VISIO-maakuntakaavan luonnoksesta. Hallitus käsitteli henkilöstökertomuksen vuodelta 2025. Hallitus päätti ostaa noin 12 hehtaarin kiinteistön Kirkonkylästä. Kokouksen esityslista on julkaistu kunnan verkkosivuilla.

”Kunnanhallitus päätti tänään useista tärkeistä asioista haja-asutusalueen rakentamisesta joukkoliikenteeseen. Useat asiat olivat vaikeita ja jakavat mielipiteitä. Hallitus kävi päätöksistä monipuolisen ja perusteellisen keskustelun, ja päätökset tehtiin nurmijärveläiseen tapaan rakentavassa hengessä”, kunnanhallituksen puheenjohtaja Arto Hägg (kok.) sanoo.

Kunnanhallitus päätti 4.5. esittää valtuustolle, että Nurmijärvi liittyisi HSL:n jäsenkunnaksi.

”Joukkoliikenteen järjestämistapapäätös on ollut yksi kevään puhutuimmista poliittista päätöksistä Nurmijärvellä. Pitkän käsittelyn sekä äänestyksen jälkeen hallitus päätti esittää valtuustolle, että kunta liittyisi HSL:n jäseneksi. Valtuusto päättää asiasta toukokuussa”, Hägg sanoo.

Hallitus esittää liittymistä HSL:ään

Nurmijärven kunnanhallitus päätti 4.5. esittää valtuustolle, että Nurmijärven kunta tekee kunnan joukkoliikenteen järjestämistapaa koskevan periaatepäätöksen siten, että kunta hakee Helsingin seudun liikenne kuntayhtymän (HSL) jäsenyyttä viimeistään 1.1.2029 alkaen ja valitsee suoria linjoja painottavan vaihtoehdon jatkovalmistelujen pohjaksi.

Nurmijärven kunnan nykyinen joukkoliikennesopimus, päättyy vuoden 2028 lopussa. Sopimus on ollut voimassa vuoden 2019 alusta. Kevään 2026 aikana kunnan tulee päättää, jatketaanko yhteistyötä Traficomin (entinen ELY-keskus) netto- tai bruttomallilla vai liitytäänkö osaksi HSL-kuntayhtymää. Samassa yhteydessä kunnan tulee ratkaista, valitaanko joukkoliikenteessä käyttöön liityntäpainotteinen vaihtoehto vai suorat linjat (runkolinjat) painotteinen vaihtoehto. Järjestämistapapäätöksen jälkeen alkaa linjaston, reittien ja aikataulujen suunnittelu.

Päätöksenteon tueksi on laadittu selvitykset eri järjestämistapavaihtoehdoista Traficomin ja HSL:n toimiessa kunnan toimivaltaisena joukkoliikenneviranomaisena. Valmistelun tueksi on järjestetty myös kaksi kuntalaistilaisuutta, toteutettu kuntalaiskysely ja pyydetty lausuntoja vaikuttajatoimielimiltä. Lisäksi selvitystyössä on arvioitu markkinaehtoisen joukkoliikenteen mahdollisuuksia, mutta selvitysten mukaan markkinaehtoinen malli ei tulisi Nurmijärvellä kysymykseen. 
>> Nurmijärven kunnan HSL-jäsenyyden vaikutusarviot
>> Traficom toimivaltaisena viranomaisena

Tietoa HSL-jäsenyyden vaikutuksista ja vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin on koottu kunnan verkkosivuille >> siirry teemasivuille.

Käsittely hallituksessa

Juhani Vuorisalo (kans.) teki kokouksessa Kallepekka Toivosen (kesk.) ja Hannu Lakeen (peruss.) kannattamana muutosesityksen, että kunnanhallitus päättää joukkoliikenteen järjestämistavaksi Traficomin bruttomallin suoria linjoja painottavan vaihtoehdon jatkovalmistelun pohjaksi.

Kunnanhallitus ei ollut yksimielinen muutosesityksestä. Äänestyksen jälkeen (7 jaa – 4 ei) hallitus hyväksyi pohjaesityksen.

Hallitus päätti asettaa rakennusjärjestysluonnoksen nähtäville

Kunnanhallitus päätti 4.5.2026 hyväksyä ja asettaa rakennusjärjestysluonnoksen nähtäville 30 vuorokauden ajaksi sekä pyytää siitä tarvittavat lausunnot.

>> Tutustu Nurmijärven kunnan rakennusjärjestykseen (luonnos)

Rakentamislain uudistuksen myötä kuntien rakennusjärjestyksiä päivitetään vastaamaan uusia vaatimuksia. Myös Nurmijärvellä rakennusjärjestystä uudistetaan, jotta se pysyy ajantasaisena ja tukee sujuvaa rakentamista tulevina vuosina. Kunnan rakennusjärjestyksen laatimista varten perustettiin työryhmä, jossa on mukana kunnan asiantuntijoita sekä yhteistyökumppaneita, kuten Keski-Uudenmaan ympäristökeskus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä loppuvuodesta 2024, eikä siihen saatu mielipiteitä. Tavoitteena on asettaa rakennusjärjestysluonnos nähtäville toukokuussa 2026, ja rakennusjärjestysehdotus syys-lokakuussa 2026.

Rakennusjärjestyksen tarkoituksena on täydentää kaavoitusta ja huomioida ajankohtaiset muutokset, kuten virastojen nimimuutokset ja lainsäädännön päivitykset. Uudistuksessa kiinnitetään erityistä huomiota luonnon monimuotoisuuteen. Haja-asutusalueilla sijaitsevien rakennuspaikkojen vähimmäiskokoja on tarkoitus yhtenäistää Kirkonkylän ja Klaukkalan osayleiskaavoihin nähden. Lisäksi rakennusjärjestykseen on muun muassa listattu luvanvaraisuudesta vapautettuja toimenpiteitä.

Käsittely hallituksessa

Maankäyttölautakunta käsitteli rakennusjärjestystä 28.4.2026. Kunnanhallituksen pohjaesityksessä ei ole huomioitu maankäyttölautakunnan tekemiä muutoksia, joihin tekninen johtaja esittelijänä jätti eriävän mielipiteen. Näin ollen hallitukselle esitettiin muun muassa, että rakennuspaikan vähimmäispinta-ala asemakaava-alueen tai oikeusvaikutteiset yleiskaava-alueen ulkopuolella ja yleiskaava-alueella, jossa ei ole rakennuspaikan kokoa koskevaa määräystä: 1) 5000 m2, 2) 5000 m2 ranta-alueet, rantaviivan vähimmäispituus, 3) 3000 m2 ja 4.) 20 000 m2 valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö ja maakunnallisesti merkittävä kulttuuri ympäristö.

Kallepekka Toivonen (kesk.) esitti Otto Suhosen (kesk.), Tarleena Takalo-Eskolan (kok.) ja Mirja-Liisa Tofferin (kesk.), Hannu Lakeen (peruss.) ja Virpi Rädyn (kok.) kannattamana kunnanhallituksen kokouksen 4.5. aikana, että tonttikoot olisivat maankäyttölautakunnan esityksen mukaiset. 1.) 3000 m2, 2.) 3000 m2 ranta-alueet, rantaviivan vähimmäispituus 50 m, 3.) 2500 m2 vesi- ja jätevesiverkostoon liitettävissä oleva rakennuspaikka ja 4.)10 000 m2 valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.

Kunnanhallitus ei ollut yksimielinen Toivosen muutosesityksestä ja äänesti asiasta. Äänestyksen jälkeen (5 jaa – 6 ei) hallitus hyväksyi Toivosen muutosesityksen.

Leni Niinimäki (vihr.) teki kokouksen aikana Eero Santalan (sd.) kannattamana muutosesityksen, että pykälä 15.2 hyväksytään viranhaltijoiden alkuperäisen pohjaesityksen ”Sivuasunto saa olla enintään yksikerroksinen ja kerrosala saa olla enintään 100 k-m2. Sivuasuntoa ei saa laajentaa 100 k-m² suuremmaksi.” mukaisena, ja maankäyttölautakunnan tekemä muutos kumotaan.

Kunnanhallitus ei ollut yksimielinen Niinimäen muutosesityksestä ja äänesti asiasta. Äänestyksen jälkeen (8 jaa – 3 ei) hallitus hyväksyi esittelijän pohjaesityksen.

Leni Niinimäki (vihr.) teki kokouksen aikana Eero Santalan (sd.) kannattamana muutosesityksen, että pykälä 30.1 hyväksytään viranhaltijoiden alkuperäisen pohjaesityksen ”Asemakaava-alueella asuinpientalotontin rakentamattomasta pinta-alasta tulee olla vähintään 50 % viherpeitteisenä ja vettä läpäisevää pintamateriaalia. Viherpeitteisyyteen luetaan myös viherkatot.” mukaisena, ja maankäyttölautakunnan tekemä muutos kumotaan.

Kunnanhallitus ei ollut yksimielinen Niinimäen muutosesityksestä ja äänesti asiasta. Äänestyksen jälkeen (3 jaa – 8 ei) hallitus hyväksyi Niinimäen muutosesityksen.

Hallitus esittää Viirinlaakso II:n asemakaavamuutoksen hyväskymistä

Kunnanhallitus päätti 4.5. esittää valtuustolle, että se valtuusto hyväksyy saatuihin lausuntoihin sekä muistutuksiin annetut vastineet sekä hyväksyisi 3-326 Viirinlaakso II päiväkoti asemakaavan ja asemakaavamuutoksen. Kaavaratkaisulla on tarkoitus mahdollistaa uuden päiväkodin ja koulun sijoittuminen Viirinlaakson alueelle.

Asemakaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 11.12.2025 -27.1.2026. Yleisötilaisuus asemakaavaehdotuksesta järjestettiin Klaukkalassa Isoniitun koululla 13.1.2026. 

Kaavaehdotuksesta saatiin viisi lausuntoa ja kaksi muistutusta. Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat alueen jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuteen, kaavakartassa esitettyyn ratavaraukseen ja mahdollisen radan aiheuttaman melun ja tärinän suojaukseen, suurikokoisen rakennusmassan sovittamisesta alueen maisemaan, luonnon monimuotoisuuden tukemiseen vihersuunnittelussa, vieraslajeihin ja hulevesirakenteiden jatkosuunnitteluun.

Muistutuksissa nostettiin esiin Palomäentien lisääntyvän liikenteen mahdollisesti aiheuttamat vaaratilanteet ja meluhaitta sekä päiväkoti-koulun tontin saattoliikenteen tarpeellisuus ja yksityisautoilun suosiminen suunnittelussa, sekä pyöräpysäköinnin sijainti.

Ehdotusvaiheen palaute ja esitykset vastineiksi on lisätty vuorovaikutusraporttiin, joka on esityslistan liitteenä.

Kaava-aineistoon tehdyt muutokset ovat vähäisiä ja luonteeltaan teknisiä tarkistuksia. Tarkistukset eivät edellytä asemakaavan asettamista uudelleen nähtäville.

Hallitus antoi lausuntonsa VISIO-kaavasta

Uudenmaan liitto on asettanut nähtäville VISIO – Innovatiivinen vihreä siirtymä nimisen Uudenmaan vaihemaakuntakaavan luonnoksen.

Kyseessä on strateginen vaihemaakuntakaava, joka täydentää voimassa olevaa Uusimaa kaava 2050 kokonaisuutta ja keskittyy vihreän siirtymän edellytyksiin. Kaavaluonnoksessa käsitellään kuutta teemaa: energia; teollinen tuotanto, kiertotalous ja maa aineshuolto; luonto ja hiilensidonta; logistiikka ja pitkän matkan henkilöliikenne; vesihuolto ja vesivarat sekä maanpuolustus. Kaavan tavoitevuosi on 2050, ja sen ratkaisuilla on pitkäaikaisia vaikutuksia kuntien maankäyttöön ja kehitysedellytyksiin.

Kunnanhallitus antoi lausuntonsa vaihemaakuntakaavan luonnoksesta 4.5.2026.

Nurmijärven kunta pitää VISIO-kaavan tavoitteita pääosin tarpeellisina ja ajankohtaisina sekä Uudenmaan hiilineutraaliustavoitteiden kannalta perusteltuina. Kunnan näkökulmasta kaava sisältää kuitenkin useita Nurmijärvelle merkittäviä uusia tai tarkennettuja merkintöjä, joilla on olennaisia vaikutuksia kunnan maankäyttöön, elinkeinojen kehittämiseen ja ympäristöön. Näistä keskeisimpiä ovat energiansiirtoverkkoa koskevat ratkaisut, teollisen tuotannon ja logistiikan alueiden merkinnät, aurinkovoimaa koskevat yleiset suunnittelumääräykset sekä ekologiset verkostot ja viheryhteydet.

Erityisen merkittävänä kunta pitää Tallinna-tunneliin liittyvää rahtirataa koskevaa ohjeellista linjausta, joka kaavaluonnoksessa sijoittuu Nurmijärven alueella laajojen yhtenäisten metsäalueiden ja useiden maakunnallisten viheryhteyksien kautta sekä risteää Vantaanjoen Natura-alueen kanssa. Hankkeen vaikutukset ovat luonteeltaan merkittäviä ja pysyviä, eikä kaavaselostuksessa esitetty vaikutusten arviointi ole tältä osin riittävä. Tästä syystä hanke edellyttää lisäselvityksiä, vaihtoehtovertailua sekä erillistä paikallista vuorovaikutusta ennen kaavan etenemistä ehdotusvaiheeseen.

Lausunnossa tuodaan esiin myös tarve turvata sähkönsiirtokapasiteetin ennakoiva kehittäminen, säilyttää elinkeinokehityksen kannalta keskeiset teollisuus- ja logistiikka-alueet maakuntakaavassa sekä täsmentää aurinkovoimaa ja ekologisia yhteyksiä koskevia määräyksiä siten, etteivät ne kohtuuttomasti rajoita alueidenkäytön kehittämismahdollisuuksia. Tavoitteena on varmistaa, että VISIO-kaavan ratkaisut tukevat vihreää siirtymää ja maakunnallisia tavoitteita tavalla, joka on yhteensovitettavissa paikallisten kehittämistavoitteiden ja pitkän aikavälin maankäytön strategian kanssa.

Käsittely hallituksessa

Otto Suhonen (kesk.) teki kokouksen aikana Mirja-Liisa Tofferin (kesk.) kannattamana muutosesityksen, jonka mukaan lausuntoa muutetaan siten, että lausunnossa kirjattu kohta: ”Lisäksi kunta esittää, että rahtirataosuuden osalta selvitetään mahdollisuus henkilöliikenteen toteuttamiseen. Tämä mahdollistaisi Nurmijärven kytkeytymisen raideliikenteen henkilöliikenneverkkoon sekä loisi uuden yhteyden Hanko– Hyvinkää-radan suunnasta lentoasemalle, Helsingin keskustaan ja edelleen Tallinnan suuntaan.” korvataan seuraavasti:

”Nurmijärven kunta pitää rahtiradan toteuttamisen edellytyksenä sitä, että ratalinjaus suunnitellaan mahdollistamaan myös henkilöliikenteen järjestäminen. Tämä mahdollistaisi Nurmijärven kytkeytymisen raideliikenteen henkilöliikenneverkkoon sekä voisi luoda uuden yhteyden Hyvinkään, Nurmijärven ja pääkaupunkiseudun välille. Ratalinjauksen suunnittelussa tuleekin huomioida mahdollisuus henkilöliikenteen aseman sijoittamiselle Nurmijärven Kirkonkylän taajaman läheisyyteen ja mahdollisuus voimassa olevan maakuntakaavan Klaukkalan radan linjauksen ja rahtiradan yhdistämiselle.”

Suhosen muutosesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

Henkilöstötyytyväisyys nousussa

Henkilöstökertomus kuvaa edellisen vuoden henkilöstövoimavarojen ja kehitystä kunnan tilinpäätöstä ja toimintakertomusta täydentäen. Kunnanhallitus päätti 4.5. hyväksyä kunnan henkilöstökertomuksen vuodelta 2025. Hallitus päätti esittää valtuustolle sen hyväksymistä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen käsittelyn yhteydessä. Kunnanhallitus valtuutti henkilöstöjohtajan tekemään asiakirjan sisältöön mahdolliset teknisluontoiset korjaukset.

Henkilöstökyselyn perusteella henkilöstötyytyväisyys (HTI) 3,9 nousi edelleen hieman edellisvuodesta (2024: 3,8). Vahvuuksia olivat erityisesti tasa-arvoinen ja oikeuden mukainen kohtelu, merkityksellinen työ, esihenkilötyö, osaamisen arvostus sekä yhteisöllisyys. Työn sisältö ja motivaatio sekä mahdollisuudet kehittyä työssä saivat myös hyvät arviot. Kehityskohteiksi nousivat viime vuosien tapaan henkilöstön hyvinvointi ja työkuormituksen hallinta.

Kuntastrategian tavoitteina seurattiin henkilöstötyytyväisyyden kehityksen lisäksi henkilöstön vaihtuvuuden ja koulutuspäivien kehitystä. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus oli 8,4 % ja se laski hieman edelliseen vuoteen nähden (9,4 %), yhteensä 110 vakinaista palvelussuhdetta päättyi vuoden aikana. Koulutusaktiivisuus puolestaan nousi ja koulutuspäiviä kertyi 3,1 päivää henkilöä kohden.

Henkilöstömäärä ei ole kasvanut viime vuosina, palveluksessa oli 31.12.2025 yhteensä 1689 henkilöä (v. 2024: 1698). Henkilöstömäärä laski edelliseen vuoteen nähden 0,5 %. Vakinaisessa työ- tai virkasuhteessa oli 76 % henkilöstöstä ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 24 %.

Suurin ikäryhmä oli 55–59-vuotiaat ja alle 30-vuotiaita oli 8 % henkilöstöstä. Keski-ikä nousi edelleen hieman ja oli 47,4 vuotta (v. 2024: 47,1 v). Kunnan henkilöstörakenne on edelleen erittäin naisvaltaista, henkilöstöstä naisia oli 82 %.

Kunta-alan uudet työ- ja virkaehtosopimukset tulivat voimaan 1.5.2025 lukien, sopimuskausi jatkuu 29.2.2028 asti. Kunnallisen yleisen työ ja virkaehto sopimuksen piiriin kuuluva henkilöstö siirtyi uuteen tasopalkkajärjestelmään 1.9.2025 alkaen. Kunta-alan sopimusratkaisu nostaa palkkakustannuksia koko sopimuskaudella arviolta 7,37 % ja tasopalkkajärjestelmään siirtymisen kustannusvaikutusten arvioidaan olevan ennakoitua suurempia. Palkkakulut olivat yhteensä 71,9 Me. Kustannukset nousivat edelliseen vuoteen verrattuna 1 Me eli 1,4 %.

Päiväkodin johtajan virka lakkautettiin

Kunnanhallitus päätti 4.5. lakkauttaa yhden päiväkodin johtajan viran 31.7.2026 lukien. Hallitus hyväksyi käyttöönotettavaksi päiväkodin apulaisjohtajan työsopimussuhteisen tehtävän 1.8.2026 lukien.
Varhaiskasvatuspalveluissa on jo uudistettu johtamisrakennetta johtamiskokonaisuuksien muutosten takia ja tämä esitys jatkaa uudistusta.  

Varhaiskasvatuksessa on tällä hetkellä 14 päiväkodin johtajan virkaa ja 3 apulaisjohtajan tehtävää. Esitys ei lisää kunnan henkilöstömäärää.

Asemakaavoituksen vauhdittaminen

Kokoomuksen valtuustoryhmä on 27.3.2019 jättänyt valtuustoaloitteen, että Nurmijärvellä hyödynnetään jatkossa enemmän niin sanottua nopeutettua asemakaavoitusprosessia, jossa luonnosvaihe jätetään pois ja siirrytään aloitusvaiheesta suoraan ehdotusvaiheeseen. Valtuustoaloitteessa esitettiin, että esitettyä menettelyä voitaisiin hyödyntää erityisesti pienissä lautakunnan päätäntävaltaan kuuluvissa asemakaavoissa ja harkitusti yritystontteihin liittyvissä asemakaavahankkeissa.

Kunnanhallitus käsitteli asiaa edellisen kerran 16.12.2024 ja päätti silloin palauttaa asian valmisteluun.

Kunnanhallitus käsitteli vastausta valtuustoaloitteeseen kokouksessaan 4.5.2026. Nyt laaditussa vastauksessa mainitaan muun muassa, että valtuustoaloitteessa esitetyt tavoitteet asemakaavoituksen sujuvoittamisesta ovat suurelta osin jo toteutuneet Nurmijärven hallintosääntöön tehdyillä muutoksilla. Asemakaavoituksen toimintamallia ja kaavoituksen hallinnollista prosessia arvioidaan ja kehitetään jatkossakin osana kunnan normaalia toiminnan ja päätöksenteon kehittämistä.

Kunnanhallitus päätti 4.5.2026 esittää valtuustolle, että se hyväksyisi edellä annetun vastauksen valtuustoaloitteeseen sekä toteaisi, ettei valtuustoaloite anna aihetta muihin toimenpiteisiin ja valtuustoaloite todetaan loppuun käsitellyksi.

Vastaukseen voi tutustua kokonaisuudessaan kunnan verkkosivuilla.

Hallitus hyväksyi Nurmijärven Kodit Oy:n hakemuksen lainan ennenaikaisesta takaisinmaksusta

Nurmijärven Kodit Oy:llä on Valtiokonttorin ns. delegointikuntalaina, jonka jäljellä oleva pääoma on 17 767,65 euroa. Laina kohdistuu yhtiön omistamiin viiteen asuinhuoneistoon Asunto Oy Rajamäen Toukolantie 1:ssä. Lainan alkuperäinen pääoma on ollut 180 659,06 euroa ja laina on myönnetty 27.11.1996.

Yhtiö on saanut Varkelta vapautuksen käyttö- ja luovutusrajoituksista sillä ehdolla, että laina maksetaan pois. Asunnot on tarkoitus myydä. Asunnot myydään, koska yksittäisten osakehuoneistojen omistaminen ei kuulu yhtiön strategiaan ja kohteessa on suunnitteilla putkistosaneeraus, jonka kustannukset olisivat yhtiön kannalta kohtuuttomat. Nurmijärven Kodit Oy on hakenut kunnalta lupaa maksaa laina ennenaikaisesti pois.

Kunnanhallitus päätti 4.5.2026 hyväksyä Valtiokonttorin lainan poismaksun Nurmijärven Kodit Oy:n hakemuksen mukaisesti. Hallitus valtuutti hallintojohtajan hoitamaan lainan poismaksuun liittyvät käytännön toimenpiteet, vapauttamaan lainan vakuudet ja määrittämään lainan poismaksun tarkan eräpäivän.

Hallitus päätti ostaa 12 hehtaarin kiinteistön Kirkonkylästä

Kunnanhallitus päätti 4.5., että Nurmijärven kunta ostaa noin 12 hehtaarin kiinteistön (Servinmajanmäki 543-402-2-232) maanomistajilta 546 300 euron kauppahinnalla kunnan normaalien ostokauppaehtojen mukaisesti. Hinta pitää sisällään myös kiinteistön puuston.

Kiinteistö sijaitsee voimassa olevan Kirkonkylän osayleiskaavan alueella. Sen pinta-alasta suurin osa, noin 9,1 hehtaaria on kaavassa osoitettu työpaikkavaltaiseksi alueeksi. Lisäksi noin 2,229 hehtaaria kiinteistön pinta-alasta sijoittuu asuinrakentamisen reservialueelle ja noin 0,650 hehtaaria maa- ja metsätalousalueelle. Kiinteistö on rakentamaton metsäalue ja rajoittuu kunnan maanomistukseen.

Päätös sitoo kuntaa 30.8.2026 saakka.

Vastaus valtuustoaloitteeseen syötävien kasvien, marjapensaiden ja hedelmäpuiden istuttamiseksi puistoihin

Mirja-Liisa Tofferi (kesk.) ja Elli Mantila (kesk.) sekä muut 33 allekirjoittajaa tekivät valtuustoaloitteen, että kunnan uusiin ja kunnostettaviin leikkipuistoihin ja viheralueille istutetaan syötäviä kasveja, marjapensaita ja hedelmäpuita koristepuiden sijasta ja lisäksi. Istutuksina voisi olla esimerkiksi omenoita, luumuja, kirsikoita, viinimarjoja, raparperia, pensasmustikkaa ja muita kasveja.

Kunnanhallitus käsitteli 4.5. vastausta valtuustoaloitteeseen. Hallitus päätti esittää valtuustolle vastauksen hyväksymistä.

Vastauksessa todetaan muun muassa, että uusien ja kunnostettavien leikkipuistojen suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan syötävien kasvien istuttaminen leikkipuistojen alueelle. Esimerkiksi vuonna 2025 Rajamäellä kunnostettuun Puistolan leikkipuistoon on istutettu marjapensaita, omena- ja luumupuita ja raparperia. Uusille ja kunnostettaville viheralueille voidaan myös jatkossa tutkia mahdollisuutta syötävien kasvien istuttamiseen, jos sopivia paikkoja tähän löytyisi. Esimerkiksi omenapuu vaatii istutuksen jälkeisinä vuosina aktiivista hoitoa, leikkausta ja kastelua, jotta puu tuottaisi satoa. Tämä edellyttää kunnalta lisäpanostusta viheralueiden hoitamiseen.

Kunnassa laaditaan viher-, ulkoilu- ja liikunta-alueohjelmaa, jossa tullaan mm. määrittelemään periaatteet syötävien kasvien istuttamisesta leikkipuistoihin ja viheralueille.

Eron myöntäminen Lahtelalle luottamustehtävistä

Esa Lahtela (kesk.) on ilmoittanut muuttavansa toiselle paikkakunnalle ja pyytänyt eroa luottamustehtävistä. Hallitus päätti 4.5. esittää valtuustolle, että se nimeää uuden varajäsenen Lahtelan tilalle kunnanhallitukseen sekä uuden varajäsenen Lahtelan tilalle maankäyttölautakuntaan.

Ilmoitusasiat ja kehitys- ja keskusteluasiat

Kunnanhallituksen puheenjohtaja kertoi Kehyskuntaverkoston viimeisestä tapaamisesta. Kunnanhallitus keskusteli Aamupostin digitilauksista kunnalle.

Kokouksen 4.5.2026 päätökset

Henkilöstökertomus vuodelta 2025, pohjaesityksen mukaan
Päiväkodin johtajan viran lakkauttaminen ja apulaisjohtajan työsopimussuhteisen tehtävän käyttöönottaminen, pohjaesityksen mukaan
Nurmijärven kunnan lausunto Uudenmaan liiton VISIO – Innovatiivinen vihreä siirtymä, 5. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta, muutosesityksellä täydennettynä
Rakennusjärjestysluonnos, kahdella muutosesityksellä täydennettynä
3-326 Viirinlaakso II päiväkoti ja koulu, asemakaava ja asemakaavan muutos, hyväksyminen, pohjaesityksen mukaan
Vastaus valtuustoaloitteeseen asemakaavoituksen sujuvoittamisesta, pohjaesityksen mukaan
Nurmijärven kunnan joukkoliikenteen järjestämistapa vuodesta 2029 alkaen, periaatepäätös, pohjaesityksen mukaan
Nurmijärven Kodit Oy:n hakemus lainan ennenaikaisesta takaisinmaksusta, pohjaesityksen mukaan
Kiinteistön Servinmajanmäki 543-402-2-232 ostaminen, Kirkonkylä, pohjaesityksen mukaan
Vastaus valtuustoaloitteeseen 12.3.2025 Uusiin ja kunnostettaviin puistoihin istutetaan syötäviä kasveja, marjapensaita ja hedelmäpuita, pohjaesityksen mukaan
Eron myöntäminen Esa Lahtelalle luottamustehtävistä ja täydennysvaali, pohjaesityksen mukaan

Tiedotetta muokattu 5.5. klo 8.07: rakennusjärjestysluonnoksen osalta liittyen Toivosen muutosesitykseen. Yksi kannattaja oli mainittu kahdesti. Toinen muutos kursiivilla.