Ajankohtaista

Maankäyttölautakunta käsitteli kokouksessaan 28.4.2026 rakennusjärjestyksen luonnosta. Lautakunta esittää, että kunnanhallitus asettaisi rakennusjärjestyksen luonnoksen muutosehdotusten mukaisesti nähtäville. Maankäyttölautakunta hyväksyi sekä Klaukkalan Viirinlaakson että Rajamäen Toivojentien asemakaavamuutokset. Viirinlaakso II asemakaava, joka etenee nyt kunnanhallituksen päätöksentekoon, mahdollistaa uuden päiväkodin ja koulun sijoittumisen Viirinlaakson alueelle. Toivojentien kaava sallii viiden suojellun rakennuksen käytön asumiseen sekä lisää asuinkerrosalaa ja rakennuspaikkoja. Lautakunta hyväksyi lisäksi omalta osaltaan ympäristötoimialan osavuosikatsauksen sekä teki päätöksiä liittyen tietopyynnön oikaisuvaatimukseen, kiinteistökauppaan ja valtuustoaloitteeseen.

Maankäyttölautakunnan puheenjohtaja Joona Suomi iloitsee sujuvasta kokouksesta ja uudistuvasta ohjeistuksesta:

”Haluan esittää lämpimät kiitokset viranhaltijoille erinomaisesta ja perusteellisesta valmistelutyöstä, sekä koko maankäyttölautakunnalle rakentavasta ja hyvähenkisestä kokouksesta. Uusi rakennusjärjestysluonnos on laadittu hienosti uuden rakentamislain joustavassa hengessä. Lautakunnassa tekemiemme muutosten tavoitteena on ennen kaikkea selkeyttää pelisääntöjä ja taata Nurmijärven asuntokannan hallittu, mutta elinvoiman kannalta tarpeellinen kasvu. Samalla varmistamme, että Nurmijärvi säilyttää vahvan kilpailukykynsä ja vetovoimansa suhteessa naapurikuntiin. Olen erityisen iloinen siitä, että tehdyillä päätöksillä tuemme myös kylien elinvoimaa ja mahdollistamme joustavampia asumisen ratkaisuja, kuten tilavammat sivuasunnot. Lisäksi edistämme näillä päätöksillä yritysten toimintaedellytyksiä suoraan Nurmijärven kunnan strategian tavoitteiden mukaisesti, mikä on elintärkeää paikallisen elinkeinoelämän ja työllisyyden tukemiseksi.”

Rakennusjärjestysluonnos etenee kunnanhallitukseen  

Rakentamislain uudistuksen myötä kuntien rakennusjärjestyksiä päivitetään vastaamaan uusia vaatimuksia. Myös Nurmijärvellä rakennusjärjestystä uudistetaan, jotta se pysyy ajantasaisena ja tukee sujuvaa rakentamista tulevina vuosina. Kunnan rakennusjärjestyksen laatimista varten perustettiin työryhmä, jossa on mukana kunnan asiantuntijoita sekä yhteistyökumppaneita, kuten Keski-Uudenmaan ympäristökeskus.Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä loppuvuodesta 2024, eikä siihen saatu mielipiteitä. Tavoitteena on asettaa rakennusjärjestysluonnos nähtäville toukokuussa 2026, ja rakennusjärjestysehdotus syys-lokakuussa 2026.

Rakennusjärjestyksen tarkoituksena on täydentää kaavoitusta ja huomioida ajankohtaiset muutokset, kuten virastojen nimimuutokset ja lainsäädännön päivitykset. Uudistuksessa kiinnitetään erityistä huomiota luonnon monimuotoisuuteen. Haja-asutusalueilla sijaitsevien rakennuspaikkojen vähimmäiskokoja on tarkoitus yhtenäistää Kirkonkylän ja Klaukkalan osayleiskaavoihin nähden. Lisäksi rakennusjärjestykseen on mm. listattu luvanvaraisuudesta vapautettuja toimenpiteitä.

”Rakennusjärjestys on kuntakohtainen sääntökokoelma, jolla annetaan paikallisista oloista johtuvat suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteutumisen ja säilyttämisen kannalta tarpeelliset määräykset. Se on kunnalle keskeinen ohjausväline, joka täydentää valtakunnallista lainsäädäntöä ja kaavoitusta, turvaten kestävän ja viihtyisän yhdyskuntarakenteen kehityksen.

Asukkaille rakennusjärjestys luo selkeät raamit arjen hankkeisiin määrittelemällä esimerkiksi sen, millaisia piharakennuksia, aitoja tai energiaratkaisuja saa rakentaa ilman erillistä rakentamislupaa. Yrityksille se tarjoaa elintärkeää ennakoitavuutta määrittämällä tonttikokoja, rakennusoikeuksia ja reunaehtoja toimitilojen sijoittumiselle. Kaikessa rakentamisessa rakennusjärjestys ohjaa muun muassa rakennusten sijoittelua, kokoa ja sopeutumista ympäristöön. Nurmijärven nykyinen, edelleen voimassa oleva rakennusjärjestys on laadittu vuonna 2013. Nyt käynnissä olevalla uudistuksella kunnan ohjeistus päivitetään vastaamaan uuden, 1.1.2025 voimaan tulleen rakentamislain vaatimuksia”, kertoo maankäyttölautakunnan puheenjohtaja Joona Suomi.

Lautakunta käsitteli kokouksessaan 28.4. uutta rakennusjärjestyksen luonnosta, johon tehtiin seuraavat muutosesitykset:

1. Muutosesitysten jälkeen rakennuspaikan vähimmäiskokoja ja rakennusoikeuksia lievennettäisiin sekä maakunnallisten arvokkaiden maisema-alueiden vaatimuksia lievennettäisiin.
2. Rakennusjärjestysluonnokseen tulisi määräys pienteollisuuden ja muiden rakennuspaikkojen rakennusoikeudesta.
3. Rakennusjärjestysluonnokseen määriteltäisiin asuinrakennuspaikalla sallittavan yritystoimintaa palvelevan rakentamisen määrä selkeästi yli hehtaarin tonteilla antamalla sille oma 20 % rakentamistehokkuus.
4. Rakennusjärjestysluonnosta esitettiin muutettavaksi siten, että sivuasunnon enimmäiskoko nostetaan sadasta 120 kerrosneliömetriin.
5. Rakennusjärjestysluonnosta muutettaisiin niin, että eläinsuojien 2 hehtaarin (20 000 m²) vähimmäispinta-alavaatimus säilytetään, mutta eläinsuojan (kuten hevostalli) rakennusoikeus nostetaan sadasta kahteensataan (200) k-m².
6. Rakennusjärjestysluonnosta muutettaisiin siten, että asemakaava-alueen asuinpientalotonttien rakentamattoman pinta-alan viherpeitevaatimusta lievennetään ja joustavoitetaan.

Tekninen johtaja jätti kaksi eriävää mielipidettä. Eriävät mielipiteet koskivat rakennuspaikan vähimmäiskokojen pienentämistä (1. muutosesitys) ja maakunnallisesti merkittävien maisema- ja kulttuuriympäristöjen suojaehdon poistamista (1. muutosesitys). Pirjo Heilimo jätti eriävän mielipiteen samansisältöisenä.

Käsittely

1.muutosesitys: rakennuspaikan koko ja tehokkuus asemakaavan ulkopuolella

Keskustelun kuluessa Marjo Bruun esitti kohtiin:

14.3 Asuinrakennuspaikkaa koskevat määräykset

15.1 Pysyvään asumiseen tarkoitettu asuinrakennuspaikka

16.1 enimmäiskerrosala maatilarakentaminen

Esitys: Esitän, että rakennusjärjestysluonnoksen pykälissä 14.3 ja 15.1 sekä 16.1 määriteltyjä rakennuspaikan vähimmäiskokoja ja rakennusoikeuksia lievennetään maaseudun ja kylien elinvoiman turvaamiseksi. Lisäksi esitän, että 2 hehtaarin (20 000 m²) tonttikokovaatimuksesta maakunnallisesti merkittävillä maisema-alueilla luovutaan, ja tiukempi 10 000 m² vaatimus rajataan koskemaan ainoastaan valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY). Rakennusjärjestyksen liitekartta tulee päivittää vastaamaan tätä muutosta.

Kalle Mustonen ja Anni Koponen kannattivat tehtyä muutosesitystä.

Äänestys:

Koska oli tehty pohjaesityksestä poikkeava kannatettu muutosesitys, on suoritettava äänestys. Se suoritetaan nimenhuutona. Puheenjohtaja esitti seuraavanlaisen äänestysehdotuksen:

JAA-pohjaesitys, EI -Marjo Bruunin muutosesitys

Äänestyksen tulos:

4 JAA ääntä (Virolainen, Heilimo, Mälkki, Vannesluoma)

7 EI ääntä (Alanne, Bruun, Hurttala, Koponen, Mustonen, Taipale, Suomi) 

Marjo Bruunin muutosesitys hyväksyttiin äänin 7-4.

2.muutosesitys: Pienteollisuus ja muut rakennuspaikat

Keskustelun kuluessa Joona Suomi esitti kohtaan 14.4 Pienteollisuus ja muut rakennuspaikat seuraavaa:

Esitys: Esitän, että pykälään 14.4 lisätään selkeä määräys pienteollisuuden ja muiden rakennuspaikkojen rakennusoikeudesta, sillä se puuttuu tällä hetkellä luonnoksesta kokonaan. Samalla pykälän otsikkoa täydennetään vastaamaan uutta sisältöä ja pykälään lisätään ehto arvokkaiden maisema-alueiden huomioimisesta.

Uuden rakennuspaikan vähimmäispinta-ala on 10 000 m². Rakennuspaikan enimmäiskerrosala saa olla enintään 20 % rakennuspaikan pinta-alasta, mutta ei enempää kuin 3000 k-m2. Valtakunnallisesti sekä maakunnallisesti merkittävillä maisema-alueilla rakentamisen sijoittelussa ja laadussa on huomioitava kulttuuriympäristön ja maiseman arvojen säilyminen.

Kalle Mustonen kannatti Joona Suomen tekemää vastaesitystä sekä myös Anni Koponen, Marjo Bruun ja Henna Hurttala.

Äänestys:

JAA-pohjaesitys, EI -Joona Suomen tekemä muutosesitys

Äänestyksen tulos:

3 JAA ääntä (Virolainen, Heilimo, Mälkki)

8 EI ääntä (Alanne, Bruun, Hurttala, Koponen, Mustonen, Taipale, Vannesluoma, Suomi)

Täten Joona Suomen tekemä muutosesitys hyväksyttiin äänin 8-3.

3.muutosesitys: Yritystoimintaa palvelevan rakentamisen mahdollistaminen maaseudulla

Keskustelun kuluessa Joona Suomi esitti kohtaan 15.3 Yritystoimintaa palveleva rakentaminen asuinrakennuspaikalla seuraavaa:

Esitys: Esitän, että asuinrakennuspaikalla sallittavan yritystoimintaa palvelevan rakentamisen määrä määritellään selkeästi yli hehtaarin tonteilla antamalla sille oma 20 % rakentamistehokkuus.

Vähintään yhden hehtaarin (10 000 m²) suuruisella asuinrakennuspaikalla yritystoimintaa palvelevan erillisen rakennuksen tai rakennusten rakennusoikeus saa olla enintään 20 % rakennuspaikan pinta-alasta, mutta ei enempää kuin 3000 k-m2. Maakunnallisesti merkittävillä maisema-alueilla rakentamisen sijoittelussa ja laadussa on kuitenkin erityisesti huomioitava kulttuuriympäristön ja maiseman arvojen säilyminen.

Kalle Mustonen kannatti Joona Suomen tekemää muutosesitystä sekä myös Anni Koponen ja Marjo Bruun. 

Äänestys:

JAA-pohjaesitys, EI -Joona Suomen tekemä muutosesitys

Äänestyksen tulos:

3 JAA ääntä (Virolainen, Heilimo, Mälkki)

8 Ei ääntä (Alanne, Bruun, Hurttala, Koponen, Mustonen, Taipale, Vannesluoma, Suomi)

Täten Joona Suomen tekemä muutosesitys hyväksyttiin äänin 8-3.

4.muutosesitys: Sivuasunnon enimmäiskoon ja ehtojen väljentäminen

Keskustelun kuluessa Joona Suomi esitti kohtaan 15.2. Sivuasunto seuraavaa:

Esitys: Esitän, että rakennusjärjestysluonnoksen pykälää 15.2 (Sivuasunto) muutetaan siten, että sivuasunnon enimmäiskoko nostetaan 120 kerrosneliömetriin.

Kalle Mustonen, Anni Koponen ja Marjo Bruun kannattivat tehtyä muutosesitystä. Myös Henna Hurttala kannatti muutosesitystä. 

Päätös: Puheenjohtajan tiedusteli voiko lautakunta olla tästä yksimielinen. Lautakunta hyväksyi muutosesityksen yksimielisesti.

 5.muutosesitys: Eläinsuojien rakentamisoikeuden turvaaminen

Keskustelun kuluessa Anni Koponen esitti kohtaan17.1: Rakentamisen määrä ja rakennuspaikan vähimmäispinta-ala (Eläinsuojat)

Esitys: Esitän, että eläinsuojien 2 hehtaarin (20 000 m²) vähimmäispinta-alavaatimus säilytetään, mutta mutta eläinsuojan (kuten hevostalli) rakennusoikeus nostetaan sadasta kahteensataan (200) k-m².

Mustonen, Hurttala, Mälkki ja Vannesluoma kannattivat tehtyä muutosesitystä.

Päätös: Puheenjohtajan tiedusteli voiko lautakunta olla tästä yksimielinen. Lautakunta hyväksyi muutosesityksen yksimielisesti.

6.muutosesitys: Pihan viherpeitevaatimuksen kohtuullistaminen

Keskustelun kuluessa Anni Koponen esitti kohtaan 30.1 Yleiset määräykset (Luonnon monimuotoisuus asemakaava-alueilla) seuraavaa:

Esitys: Esitän, että asemakaava-alueen asuinpientalotonttien rakentamattoman pinta-alan viherpeitevaatimusta lievennetään ja joustavoitetaan.

Kalle Mustonen kannatti muutosesitystä. 

Äänestys:

JAA-pohjaesitys, EI -Anni Koposen tekemä muutosesitys

Äänestyksen tulos:

3 JAA ääntä (Virolainen, Heilimo, Vannesluoma)

8 Ei ääntä (Alanne, Bruun, Hurttala, Koponen, Mustonen, Mälkki, Taipale, Suomi)

Täten Anni Koposen tekemä muutosesitys hyväksyttiin äänin 8-3.

Kaikkien muutosesitysten perustelut on luettavissa pöytäkirjasta.

Eriävät mielipiteet 

Tekninen johtaja Juha Oksanen jätti seuraavan eriävän mielipiteen:

Rakennuspaikan vähimmäiskokojen pienentäminen

Rakennuspaikan vähimmäiskoon pienentäminen esitetyillä tavoilla ei ole kunnan pitkän aikavälin edun mukainen.

Vähimmäiskokojen pienentäminen lisää rakentamisen määrää kaavoittamattomilla alueilla ilman maankäytöllistä ohjausta. Tämä kasvattaa riskiä tilanteesta, jossa kunta joutuu järjestämään vesihuollon, tiestön ja muiden palveluiden kapasiteetin alueille, joille ei ole laadittu asianmukaista kaavaa. Kaavoittamattomilla alueilla yhdyskuntarakenteen hallinta perustuu keskeisesti rakennusjärjestykseen. Sen ohjausvaikutuksen heikentäminen vaikeuttaa myöhempää kaavoitusta, kun arvo- ja yhdyskuntarakennenäkökohdat on otettava huomioon jo rakentuneessa ympäristössä.

Muutos johtaa lisäksi maanomistajien erilaiseen asemaan: kaavoittamattomilla alueilla tonttien vähimmäiskoko on selvästi pienempi kuin oikeusvaikutteisilla osayleiskaava-alueilla.

Esitän, että vähimmäiskoot säilytetään pohjaesityksen 28.4.2026 mukaisina.

Maakunnallisesti merkittävien maisema- ja kulttuuriympäristöjen suojaehdon poistaminen

20 000 m²:n erityisvaatimuksen poistaminen maakunnallisesti merkittäviltä maisema- ja kulttuuriympäristöalueilta heikentää olennaisesti rakennusjärjestyksen ohjausvaikutusta.

Maakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuuriympäristöt on osoitettu maakuntakaavassa. Maakuntakaava on ylemmän kaavatason ohjausväline, jonka tavoitteiden tulee heijastua myös alempiin ohjausvälineisiin, kuten rakennusjärjestykseen. Erityisvaatimuksen poistaminen merkitsee sitä, että maakuntakaavan maisema- ja kulttuuriympäristötavoitteet jäävät kaavoittamattomilla alueilla ilman rakennusjärjestyksen tukea.

Maakunnallisesti merkittävien maisema- ja kulttuuriympäristöjen erityisvaatimus tulisi säilyttää pohjaesityksen 28.4.2026 mukaisena.

Pirjo Heilimo jätti eriävän mielipiteen samansisältöisenä.

Maankäyttölautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy muutosehdotusten mukaisesti korjatun rakennusjärjestysluonnoksen nähtäville 30 vuorokauden ajaksi sekä pyytää siitä tarvittavat lausunnot.

Pöytäkirja tarkistettiin tämän asian osalta kokouksessa.

§ 21 Rakennusjärjestysluonnos

Vuoden ensimmäinen osavuosikatsaus hyväksyttiin

Vuoden 2026 talousarvion täytäntöönpano-ohjeen mukaan kunnan, kunnan liikelaitosten ja tytäryhteisöjen toiminnan ja talouden toteutumisesta raportoidaan valtuustolle osavuosikatsauksissa neljännesvuosittain. Talousarviovuoden viimeinen raportointi tapahtuu tilinpäätöksessä. 

Osavuosikatsauksissa kunnan toimialat ja liikelaitokset raportoivat käyttötalouden ja investointien toteutumisesta. Osavuosikatsauksissa annetaan myös tilinpäätösennuste. 

Maankäyttölautakuntaan kuuluvat maankäytön ja kaavoituksen tulosalue sekä omaisuuden tuotot ja hallinta. Maankäyttölautakuntaan kuuluu lisäksi ympäristötoimialan hallinto- ja talouspalveluista rakennusvalvonta. Tulosalueiden toimintakatteen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti, eikä toimialalle esitetä määrärahamuutoksia ensimmäisessä osavuosikatsauksessa.

Maankäyttölautakunta hyväksyi osavuosikatsaukset omalta osaltaan ajalta 1.1.-31.3.2026.

§ 22 Ympäristötoimialan osavuosikatsaus ajalta 1.1-31.3.2026 (maankäyttöltk)

Viirinlaakson päiväkoti ja koulu asemakaavamuutos hyväksyttiin

Viirinlaakso II asemakaavaratkaisulla on tarkoitus mahdollistaa uuden päiväkodin ja koulun sijoittuminen Viirinlaakson alueelle. Neljän hehtaarin kokoinen suunnittelualue sijaitsee Klaukkalan keskustassa, rakennetun Viirinlaaksonkadun pohjoispuolella, Ratsutilantien ja Palomäentien itäpuolella.

Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 11.12.2025–27.1.2026, ja siitä järjestettiin yleisötilaisuus Klaukkalassa tämän vuoden tammikuussa. Kaavaehdotuksesta saatiin viisi lausuntoa ja kaksi muistutusta. Palaute koski erityisesti jalankulku- ja pyöräilyturvallisuutta, ratavarauksia, melu- ja tärinäsuojausta, rakennusmassan sovittamista maisemaan sekä vihersuunnittelua ja hulevesirakenteita. Muistutuksissa nostettiin esiin Palomäentien liikenteen aiheuttamat riskit ja melu, saattoliikenteen järjestäminen päiväkoti-koulun tontilla sekä pyöräpysäköinnin sijainti.

Ehdotusvaiheen palaute ja vastineet on koottu vuorovaikutusraporttiin. Kaava-aineistoon on tehty palautteen pohjalta pieniä ja teknisiä tarkistuksia, kuten selkeytyksiä melumääräyksiin ja ratavarauksiin liittyviin tietoihin. Nämä muutokset eivät edellytä kaavan uudelleen nähtäville asettamista.

Asemakaava on vaikutuksiltaan merkittävä ja sen hyväksyy kunnanvaltuusto.

Maankäyttölautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle, että se esittää vastineet, asemakaavan ja asemakaavamuutoksen 3–326 Viirinlaakso II päiväkoti kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi.

Pöytäkirja tarkastettiin tämän asian osalta heti kokouksessa.

 § 23 Viirinlaakso II päiväkoti ja koulu, asemakaava ja asemakaavan muutos, hyväksyminen

Rajamäen Toivojentien asemakaavamuutos hyväksyttiin

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 1023,1026 (tonttia 4), 1077, 1078 ja 1079 sekä katu- ja puistoalueita. Alue sijaitsee Rajamäen keskustan tuntumassa, Toivojentien ja Villentien varrella ja on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Kaavamuutos tukee Rajamäen keskustan hallittua kehittämistä ja suojellun kulttuuriympäristön säilymistä.

Muutos koskee kunnan omistamia kiinteistöjä sekä katu- ja puistoaluetta. Muutoksen myötä suojeltujen rakennusten käyttötarkoitukset muutetaan asumiseen, ja muutosalueen kaakkoisosassa korttelin 1077 rajaus muuttuu ja rakennuspaikkojen määrä kasvaa kahdesta neljään. Samalla rakennusoikeus nousee 400 kerrosalaneliömetristä 800 kerrosalaneliömetriin.

Asemakaavan muutosehdotus 1-158 Toivojentie pidettiin nähtävillä 5.2.–6.3.2026 välisen ajan. Aineistosta saatiin 7 lausuntoa. Muistutuksia ei esitetty. Lausunnoissa esitetyt kannanotot kohdistuivat pohjavesien suojeluun ja hulevesien hallintaan, kulttuurihistoriallisten arvojen huomiointiin, turvallisiin ja esteettömin kulkuyhteyksiin, viheralueiden ja puuston säilyttämiseen sekä kylätalotoiminnan jatkumiseen. Ehdotusvaiheen palaute ja esitykset vastineiksi on lisätty vuorovaikutusraporttiin.

Käsittely

Keskustelun aikana maankäyttölautakunnan jäsen Pirjo Heilimo esitti asian palauttamista uuteen valmisteluun. Perustelunaan palauttamiselle hän esitti, että Toivojentien kortteli 1077 muutetaan siten, että rakennuspaikkojen määrä on nykyisen kaavan mukainen kaksi rakennuspaikkaa syystä, että alueen asukkaat ovat ostaneet asuntonsa sillä perusteella, että vieressä on avaraa perinnemaisemaa. Lisäksi alue on valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön sisällä. Näitä ympäristöjä ei kunnassa juuri ole.

Heikki Mälkki kannatti Heilimon tekemää palautusesitystä.

Äänestys:

JAA – käsittelyn jatkaminen, EI – Pirjo Heilimon palautusesitys 

Äänestyksen tulos:

9 JAA ääntä (Virolainen, Alanne, Bruun, Hurttala, Koponen, Mustonen, Taipale, Vannesluoma, Suomi)

2 EI ääntä (Heilimo, Mälkki)

Äänestyksen tuloksena maankäyttölautakunta päätti jatkaa asian käsittelyä äänin 9-2.

Päätös: Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä saatuihin lausuntoihin annetut vastineet sekä 1–158 Toivojentie asemakaavamuutoksen.

§ 24 Toivojentie, asemakaavamuutos, hyväksyminen

Muut asiat

§ 19 Kehitys- ja keskusteluasiat

1. Oppilaaksiottoalue ja rajapinta maankäyttölautakunnan toimivaltaan. Asiantuntijoiksi kutsuttu opetuspäällikkö Markus Torvinen, sivistyslautakunnan puheenjohtaja Virpi Korhonen ja varapuheenjohtaja Mia Latva.
2. Lausunto Uudenmaan liiton Visio kaavaluonnoksesta
3. Teknisen lautakunnan ja maankäyttölautakunnan yhteinen syysretki 20.9.2026 iltapäivällä; teemana omakotialueet, yritystontit, kaava-alueet, kunnan rakentamiskohteet

§ 20 Oikaisuvaatimus tietopyyntöä koskevassa asiassa

Muutoksenhakija pyysi Nurmijärven kunnan rakennusvalvonnasta Sorvankaaressa sijaitsevan talon vesivahinkoon (2015–2020) ja paloturvallisuuteen liittyviä asiakirjoja, mutta kunnan rakennusvalvonnassa ei ole tietopyynnössä esitettyjä asiakirjoja. Hakija katsoo, että ennen hallinto-oikeusvalitusta asiassa tulisi hakea oikaisua maankäyttölautakunnalta, ja on 13.4.2026 vaatinut lautakuntaa kumoamaan teknisen johtajan päätöksen sekä velvoittamaan rakennusvalvonnan tekemään teknisen katselmuksen mahdollisen rakenteellisen hengenvaaran selvittämiseksi.

Käsittely: Hallintopäällikkö Hanna-Maria Grandell ilmoitti esteellisyydestään eikä osallistunut asiasta käytävään keskusteluun ja päätöksentekoon. Hän poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Esteellisyyden syynä hallintolaki 28.1; kohta 7 (puolueettomuus muusta syystä vaarantuu) Pöytäkirjanpitäjänä tässä kohtaa toimi tekninen johtaja Juha Oksanen.

Maankäyttölautakunta päätti, että oikaisuvaatimus jätetään tutkimatta eikä oikaisuvaatimusta ryhdytä sisällöllisesti käsittelemään eikä sen perusteisiin oteta kantaa.

§ 25 Otto-oikeuden käyttäminen maankäyttöpäällikön 11.2.2026 § 17 tekemään viranhaltijapäätökseen Kiinteistön 543–403–12–24 ostaminen Klaukkalan Metsäkylästä

Maankäyttöpäällikkö on 11.2.2026 päättänyt Klaukkalan Metsäkylässä sijaitsevan kiinteistön ostamisesta Nurmijärven kunnalle. Kiinteistön pinta-ala on noin 19,4 ha ja se on rakentamaton vähäpuustoinen metsätila. 

Perusteluina maanhankinnalle esitettiin muun muassa, että kunta kasvattaa maaomaisuuttaan hankkimalla myös maa- ja metsätalousvaltaisia alueita edullisesti, joita voidaan käyttää esimerkiksi vaihtomaana neuvotteluissa rakentamiseen soveltuvien alueiden ostossa. Laaja ja monipuolinen maanomistus tukee myös EU:n ennallistamisasetuksen vaatimuksia, joissa edellytetään kaupunkivihreän säilyttämistä rakentamisen yhteydessä.

Käsittely

Keskustelun aikana Anni Koponen teki muutosesityksen ja esitti, että maankäyttöpäällikön 11.2.2026 § 17 tekemä päätös kiinteistön 543-403-12-24 ostamisesta kumotaan eikä kunta osta kyseistä kiinteistöä.

Perustelut: Kyseinen kiinteistö on valtaosin yleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M-9) eikä alue ole näköpiirissä asemakaavoitettavaksi lähivuosikymmeninä. Tämän vuoksi kiinteistön hankkiminen ei tue kunnan maapolitiikan keskeistä tavoitetta eikä nykyistä kuntastrategiaa, jossa täydennysrakentaminen on nostettu yhdeksi painopisteeksi. Kunta luovuttaa pääasiassa ainoastaan asemakaavoitettuja tontteja, mitä nyt hankittavissa oleva alue ei ole. Kunnan maaomaisuuden kasvattamisen tulee kohdistua ensisijaisesti alueisiin, joilla on realistinen ja ajallisesti ennakoitavissa oleva kehittämispotentiaali. Tässä tapauksessa hankinta sitoisi kunnan varoja pitkäksi aikaa ilman selkeää strategista hyötyä.

Kiinteistö muodostaa merkittävän osan Metsäkylän aluetta ja, mikäli alue siirtyy kunnan omistukseen ilman selkeää kehittämisaikataulua, se voi johtaa tilanteeseen, jossa alueen luonnollinen kehitys käytännössä pysähtyy tai viivästyy pitkäksi aikaa. Yksityisessä omistuksessa alueen kehittäminen voisi edetä joustavammin ja vaiheittain. Laajamittainen kunnan maanomistus tällaisilla alueilla voi myös vähentää markkinaehtoista kehitystä ja maanomistajien oma-aloitteisuutta, mikä ei pitkällä aikavälillä tue alueen elinvoimaa.

Nurmijärven kunta on viime vuosina onnistunut hankkimaan maata hyvin ja jopa ylittänyt maan hankintaan varatun budjetin. Maata on ollut runsaasti saatavilla, ja kunnalla on jo olemassa hyvin maaomaisuutta sekä vaihtomaata. Myös viherrakentamisen ja ennallistamisvaatimusten näkökulmasta kunnalla on käytettävissään maa-alueita, jotka sijaitsevat tarkoituksenmukaisemmissa paikoissa eikä niiden hyödyntäminen vaikeuta alueen kehittymistä.

Suomi ja Mustonen kannattivat tehtyä muutosesitystä.

Äänestys:

JAA-pohjaesitys, EI -Anni Koposen muutosesitys

Äänestyksen tulos:

3 JAA ääntä (Virolainen, Hurttala ja Vannesluoma)

8 EI ääntä (Alanne, Bruun, Heilimo, Koponen, Mustonen, Mälkki, Taipale ja Suomi)

Päätös: Maankäyttölautakunta päätti, että maankäyttöpäällikön 11.2.2026 § 17 tekemä päätös kiinteistön 543-403-12-24 ostamisesta kumotaan eikä kunta osta kyseistä kiinteistöä.

§ 26 Vastaus valtuustoaloitteeseen asemakaavoituksen sujuvoittamisesta

Valtuustoaloitteessa ehdotetaan Nurmijärven asemakaavoituksen nopeutettua käsittelyä erityisesti pienissä kaavahankkeissa ja yritystonttien kaavoituksessa, missä luonnosvaihe ohitettaisiin ja siirryttäisiin suoraan ehdotusvaiheeseen.

Kunnanhallitus palautti aloitteen valmisteluun lisäselvitysten vuoksi, erityisesti hallintosäännön muutosten osalta.

Nurmijärvellä asemakaavoituksen hallintosääntöä on kehitetty vuosina 2017–2025. Kaavaprosessin eri vaiheet on kohdennettu viranhaltijoille ja toimielimille, ja luonnosvaihetta on yhdistetty aloitusvaiheeseen aina kun se on tarkoituksenmukaista. Tämä on nopeuttanut erityisesti vähäisten kaavojen valmistelua. Valtuustoaloitteessa esitetyt tavoitteet ovat suurelta osin toteutuneet hallintosääntömuutoksilla, ja kehittämistä jatketaan osana kunnan normaalia toimintaa.

Pöytäkirja tarkastettiin tämän asian osalta heti kokouksessa.

Maankäyttölautakunnan 28.4.2026 esityslista. Tarkastettu pöytäkirja julkaistaan kunnan verkkosivuilla 6.5.2026.