Hyvinvointi, Liikunta, Nuoriso, Opetus ja koulutus, Terveys
Nurmijärven nuoret: Kaverit innostavat liikkumaan, epävarmuus jarruttaa
Hyvää liikkeellä -kehittämistyössä toteutettiin keväällä 2026 Nurmijärven yläkouluissa selvitys, jossa kuultiin nuorten omia näkemyksiä liikkumisesta sekä kerättiin tietoa koulupäivien liikkumisen lisäämisen ja vähän liikkuvien lasten ja nuorten tukipalveluiden kehittämisen tueksi.
Perusopetuslain uudistuksella vahvistetaan koulujen roolia lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan tukemisessa. Tämän vuoksi on tärkeää, että kehittämistyö perustuu myös nuorten omiin kokemuksiin, tarpeisiin ja näkemyksiin.
Selvitys koostui kolmesta yläkouluissa järjestetystä työpajasta sekä koko kunnan yläkoululaisille suunnatusta kyselystä. Työpajoihin osallistui noin 60 nuorta, ja kyselyyn vastasi yhteensä 1223 oppilasta.
Kaverit, hyvä olo ja tavoitteet motivoivat liikkumaan
Työpajoissa nuoret keskustelivat siitä, mikä motivoi heitä liikkumaan, mitä esteitä liikkumiselle voi olla ja millaisia hyötyjä he kokevat saavansa liikunnasta.
Liikunnan tärkeimmiksi motivaatiotekijöiksi nousivat ystävät, hyvä ryhmähenki, hyvinvointi sekä mahdollisuus kehittyä ja saavuttaa omia tavoitteita. Nuoret kuvasivat liikkumisen tarjoavan hyvää oloa, onnistumisen kokemuksia ja mahdollisuuksia viettää aikaa yhdessä muiden kanssa.
Kyselyn perusteella nuoret suosivat erityisesti lenkkeilyä, pyöräilyä, joukkuelajeja ja muita itselleen mieluisia liikuntamuotoja.
Liikkumisen esteet liittyvät usein epävarmuuteen ja ulkopuolisuuden kokemuksiin
Työpajoissa nousi esiin tärkeä havainto: nuorten kokemat liikkumisen esteet liittyvät usein sosiaalisiin tekijöihin.
Kiusaaminen, arvostelun pelko, ulkopuolisuuden kokemukset, epävarmuus ja suorituspaineet nousivat esiin useammin kuin motivaation puute. Myös väsymys, ajanpuute ja erilaiset arjen kuormitustekijät nähtiin liikkumisen esteinä.
Nuorten vastauksista korostui, että liikkumatta jättäminen ei useinkaan johdu siitä, etteivät nuoret haluaisi liikkua, vaan siitä, että liikkumisen aloittaminen tai ryhmään liittyminen tuntuu vaikealta.
”Nuoret eivät välttämättä tarvitse ensisijaisesti lisää liikuntaa, vaan turvallisen tavan tulla mukaan liikkumiseen”, kommentoi työpajojen vetäjä ja kunnan hyvinvointiliikkumisen kehittäjä Marika Qadri.
Nuoret toivovat matalan kynnyksen toimintaa
Kyselyssä selvitettiin myös, millaista liikuntaneuvontaa ja toimintaa nuoret toivoisivat kouluille.
Nuoret toivoivat erityisesti kävely- ja lenkkeilyryhmiä, ulkoilua sekä mahdollisuuksia kokeilla uusia lajeja. Vastauksissa korostuivat myös hauskuus, monipuolisuus ja mahdollisuus osallistua ilman kilpailua tai suorituspaineita. Lisäksi nuoret pitivät tärkeinä turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä sekä mahdollisuutta liikkua yhdessä kavereiden kanssa.
Monet nuoret toivoivat sekä yksilöllistä että ryhmämuotoista tukea liikkumisen lisäämiseen.
Tuloksia hyödynnetään palveluiden kehittämisessä
Selvityksen tuloksia hyödynnetään Nurmijärvellä koulupäivien liikunnan lisäämisen sekä vähän liikkuvien lasten ja nuorten tukipalveluiden suunnittelussa.
Tulosten perusteella erityistä huomiota kiinnitetään matalan kynnyksen toimintaan, turvalliseen ja hyväksyvään ilmapiiriin sekä nuorten osallisuuden vahvistamiseen palveluiden suunnittelussa. Tavoitteena on löytää keinoja, joilla yhä useampi lapsi ja nuori voi liikkua itselleen mielekkäällä tavalla osana arkea.