”Tavoitteenamme on tuottaa kuntalaisille parhaita mahdollisia palveluja nyt ja tulevaisuudessa. Tämä edellyttää talouden saattamista tasapainoon.”
Kunnan velkaantuminen on ollut huolestuttavalla tasolla jo vuosia. Kunnan talouden pitkän aikavälin näkymiä on tarkennettu kevään ja kesän aikana. Valtion koronatukien tuoma hetkellinen piristysruiske ei ole korjannut kunnan taloudessa olevaa menojen ja tulojen rakenteellista epäsuhtaa.
”Nykyennusteiden valossa kunnan talous tulee kääntymään alijäämäiseksi vuodesta 2024 alkaen, kun sote-uudistuksen myötä kunnan tulorahoitus pienentyy huomattavasti, eikä alijäämäiselle kehitykselle näy loppua ilman merkittäviä toimenpiteitä”, kunnan talousjohtaja Erno Kontio sanoo.
”Kuntapäättäjämme joutuvat vaikeiden valintojen eteen, mikäli kriisikunnaksi ajautumiselta halutaan välttyä tulevaisuudessa. Veronkorotukset nousevat todennäköisesti esille vaihtoehtona, mikäli kunnan palveluverkkoon ja palvelujen tuottamisen tapoihin ei haluta tehdä merkittäviä rakenteellisia uudistuksia. Juustohöyläys ei enää riitä.”
Samaan aikaan investointipaineet 2020-luvulle ovat huomattavat, sillä muun muassa sisäilmaongelmista johtuen kaikissa kolmessa päätaajamassa on edessä mittavat kouluhankkeet.
”Väkiluvun kasvu on positiivinen asia, mutta mikäli palveluverkko ei pysy muutosten mukana, voi imu kääntyä itseään vastaan. Tulevat kouluinvestoinnit ovat todella tärkeitä. Näyttää kuitenkin, että kunnan tulorahoitus ei vuosina 2022–2030 riitä yhtenäkään yksittäisenä vuonna kattamaan kunnan nettoinvestointeja. Tämä tarkoittaa kunnan lainakannan merkittävää kasvua nykyisellä investointiohjelmalla. Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota on myös lisännyt rakennuskustannuksia ja heikentänyt talouden näkymiä merkittävästi. Inflaation sekä korkokulujen kasvu näkyy myös kunnan kirstussa pienentäen jo ennestään olematonta liikkumavaraa”, Kontio sanoo.
Rahavirta ollut negatiivinen jo lähes kymmenen vuotta
”Jo ennen koronapandemiaa kunnan talous oli nyrkkeilytermein köysissä, josta olisi vaikea nousta ilman muutosta ottelustrategiaan”, Kontio sanoo.
2010-luvun lopussa Nurmijärven talous oli tilanteessa, jossa vuosia jatkunut tulorahoituksen riittämättömyys vallitsevaan investointitasoon oli kasvattanut kunnan lainakannan 75,6 milj. eurosta (2011) 206,7 milj. euroon (2020). Kunnan toiminnan ja erityisesti investointien rahoitusvajetta kuvaava toiminnan ja investointien rahavirta on ollut vuodesta 2012 lähtien voimakkaasti negatiivinen poikkeusvuotta 2021 lukuun ottamatta.
”Muutosta lähdettiin hakemaan Nurmijärven kestävän kasvun NUUKA-ohjelmalla, jonka käyttöönotosta valtuusto päätti joulukuussa 2019. Kestävän kasvun ohjelman linjausten mukaisesti tavoitteena oli katkaista velkaantumiskehitys”, Kontio kertaa.
Kunnan tulorahoitusta lähdettiin vahvistamaan verotusastetta kiristämällä ja velkaantumisen hillitsemistä tavoiteltiin investointien sopeuttamisella. Käyttötalouden menojen kasvun hillitsemiseksi otettiin käyttöön yksilöityjä toimenpiteitä sisältävä toimenpidesuunnitelma, josta valtuusto päätti tammikuussa 2021.
”Kestävän kasvun ohjelmaa tehtäessä oli selvää, että kunnalta vaaditaan poikkeuksellista strategista otetta palvelujen järjestämisessä, maankäytössä ja kaavoituksessa sekä päätöksenteossa. Askeleita on otettu oikeaan suuntaan, mutta koronapandemian vaikutukset toiminnalle ja taloudelle sekä muun muassa sisäilmaongelmista johtuva investointipaineiden kasvu ovat vaikeuttaneet käyntiä oikeaan suuntaan”, Kontio kertoo.
Kunnan kestävän kasvun ohjelma otetaan uudelleen tarkasteluun ja päivitetään vastaamaan nykytilannetta. Se tuodaan valtuuston päätettäväksi vielä vuoden 2022 aikana. ”Kestävän kasvun ohjelman päivityksessä tarkastellaan tavoiteasetantaa isojen linjoja kautta, eli lainakantarajoitetta, veroratkaisua vuodesta 2024 eteenpäin, investointitasoa sekä kunnan toiminnan kehittämiseen ja talouden tasapainon turvaamiseen liittyviä prosessitavoitteita. Kun isot linjat ovat selvillä, pureudutaan tarkemmin yksilöityihin toimenpiteisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa NUUKA-toimenpideohjelman uudelleentarkastelua ja laajentamista vuosien 2023–2024 aikana. Toimenpideohjelman päivityksessä on tarkoitus kuulla myös kuntalaisten mielipiteitä”, Kontio täsmentää.