Valtuustokauden kapulanvaihto tapahtuu mustien talousennusteiden alla
Nurmijärven kunnan taloudellinen tilanne on haasteellinen. Kunnan tulot ja menot ovat olleet pitkään rakenteellisesti epätasapainossa, mistä johtuen kunnan velkaantuminen on jatkunut pitkään. Kymmenessä vuodessa kunnan lainakanta on lähes kolminkertaistunut nousten 206,7 miljoonaan euroon. Viime tilikaudet ovat kääntyneet merkittävästi alijäämäisiksi, joskin viime vuosi oli tästä poikkeus, sillä valtion kertaluontoisten koronatukien johdosta kunnan tulos kääntyi plussalle, noin 7,7 miljoonaan euroon. Myös velkaantuminen hidastui selvästi edellisvuosista.
”Ilman koronatukia tilikausi olisi painunut reilusti alijäämäiseksi, noin 7,5 miljoonaa euroon. Viime vuoden positiivinen tulos toi hetkellisen helpotuksen, mutta tilanne synkkenee nopeasti, sillä koronatuet vähenevät jo kuluvana vuonna ja lopulta poistuvat kuntataloudesta 2022 vuodesta alkaen”, kunnan talousjohtaja Ville Rajahalme kertoo. ”Kunnan tilikaudet kääntyvät kuluvasta vuodesta alkaen jälleen alijäämäisiksi ja jatkuvat pitkään alijäämäisinä, ellei sopeutustoimia tehdä.”
Kunnan lainakannan arvioidaan nousevan 400-500 miljoonan euron tasolle kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä.
”Uhka kriisikuntatarkasteluun joutumisesta on todellinen kuluvan vuosikymmenen aikana. Nurmijärvi ei ole yksin ongelmiensa kanssa, sillä Keski-Uudellamaalla käytännössä kaikki kunnat painivat eritasoisten talousongelmien kanssa”, Rajahalme taustoittaa.
Moninaiset syyt kunnan talouden haasteiden taustalla
”Kunnan pitkään jatkunut reipas investointitahti on johtanut velkaantumisen kiihtymiseen. Kunnassa investoinnit ovat kohdentuneet valtaosin kunnallistekniikan rakentamiseen, eli käytännössä tonttituotantoon sekä toimitilojen korjausrakentamiseen. Myös uudisrakentamista on toteutettu”, Rajahalme kertoo.
Talouden ongelmia on syventänyt osaltaan verotulojen poikkeuksellisen heikko kehitys ja palvelutuotannon menojen kasvu.
”Ongelmana on ollut, että palvelutuotannon menot ovat kasvaneet verotuloja nopeammin, joka osaltaan on johtanut lainarahan painoarvon nousuun investointien rahoittamisessa. Palvelutuotannon menoja nostaa erityisesti sote-menojen kasvu, joka osaltaan selittyy pääasiassa väestön ikääntymisellä. Kunnan omassa palvelutuotannossa menoja nostaa mm. yleissitovat palkankorotukset, väistötilakustannukset, rakennusten purkukulut sekä Kelan työmarkkinatukien kuntaosuuksien nousu”, talousjohtaja kertoo.
Työ kunnan talouden tasapainottamiseksi jatkuu
Kunnan talouden sopeutustyötä on lähestytty ohjelmatyön kautta. Kunnan pitkän aikavälin talousohjelma NUUKA vahvistettiin kesäkuussa 2019. Tammikuussa 2021 vahvistettiin erillinen palvelutuotannon sopeutuksia ja omaisuuden realisointitavoitteita sisältävä NUUKA:n toimenpidesuunnitelma ajalle 2021-2025. NUUKA-ohjelman päivitys on tarkoitus käsitellä valtuustossa kuluvan vuoden marraskuussa.
”Ohjelman sisältöjä muutetaan vastaamaan muuttuneita talouden olosuhteita, johon erityisesti korona on vaikuttanut. Paljon tiukkoja päätöksiä on siis jo tehty ja keskustelua tullaan syksyllä jatkamaan palvelutuotannon säästöistä, investointien sopeuttamisesta sekä verojen korotuksista”, Rajahalme kertoo. ”Ikäviä teemoja, mutta kunnan talouden ja lopulta elinvoiman ylläpitämisen kannalta välttämättömiä.”
Talousjohtaja näkee kuitenkin Nurmijärven tilanteessa hyvää, kun tilannetta verrataan moneen muuhun kuntaan.
”Kunnan valtavat vahvuudet tukevat talouden sopeuttamista. Esimerkiksi omakotirakentaminen on ollut aktiivista, yritystontit ovat menneet hyvin kaupaksi ja kaupalliset palvelut kehittyvät jatkuvasti”, Rajahalme näkee jatkaa: ”Oleellista on hahmottaa tulevaisuudessa, miten kunnan kasvu saataisiin tehtyä mahdollisimman edullisesti, jotta kasvun tulovirrat olisivat tasapainossa kasvun menovirtojen kanssa.”
Kunnassa on käynnistetty useita tiedolla johtamisen kehittämishankkeita, joilla tähdätään muun muassa parempaan kustannustietoisuuteen kunnan palvelutuotannosta ja kaavasuunnitelmista.
”Modernissa kasvun johtamisessa yhdistetään saumattomasti kaavoituksen suunnittelu osaksi palveluiden järjestämisen suunnittelua ja toisinpäin. Palvelutuotannon ohjauksessa pyritään palveluiden oikea-aikaiseen mukauttamiseen, jos esimerkiksi palveluiden kysyntätekijät muuttuvat. Näihin panostetaan paljon aikaa kunnassa ja syystäkin, sillä parempi tietoisuus kunnan toiminnasta helpottaa osaltaan hankaliin asioihin liittyvää päätöksentekoa”, Ville Rajahalme kertoo.
