Teemasivut

Nurmijärvi-barometri

Nurmijärvi-barometrin logo

Tervetuloa Nurmijärvi-ilmiön alkujuurille, ymmärtämään ilmiötä! Kuukausittain ilmestyvä Nurmijärvi-barometri tarjoaa yhteiskunnallisen keskustelun tueksi tilastotietoa ja asiantuntijanäkemyksiä niin Nurmijärveltä kuin muista Helsingin seudun kunnista. Pääsivulta löydät tuoreimmat barometritiedot ja juttuarkistosta aiemmin julkaistut barometrit.

Syyskuu 2022 (Päivitetty 29.9.2022)

Uusia nurmijärveläisiä tänä vuonna 161

Miten väestönkasvu vaikuttaa kuntatalouteen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uusjaon jälkeen?

Nurmijärvi kuuluu niihin harvoihin suomalaiskuntiin, joissa väestönkasvu on jatkunut tasaisena vuodesta toiseen. Kuluvana vuonna asukasluku on kasvanut tammi-elokuun aikana 161 asukkaalla. Väestönkasvua ei kuitenkaan mahdollisteta tai oteta vastaan pelkällä asuntotuotannolla, vaan myös nykyisten ja uusien asukkaiden arjen on oltava sujuvaa ja myös viihtyisää. Tämä edellyttää investointeja uusiin alueisiin, jonka lisäksi tarvitaan panostuksia liikenteen sujuvuuteen ja myös vesi- ja jätehuollon on toimittava. Lisäksi myös uusille asukkaille Nurmijärven kunnan tehtävä on järjestää palveluita.

Käynnissä olevan historiallisen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uusjaon aikana Nurmijärvellä ja myös muissa kasvukunnissa pohditaan entistä tarkemmin uudistuksen vaikutuksia. Kunnilta siirretään miljardeilla euroilla kustannuksia hyvinvointialueiden hoidettaviksi. Kuntien tuloja – valtionosuutta, veromenetysten korvauksia, yhteisöveroa ja kunnallisveroa – leikataan puolestaan vastaavalla määrällä. Tällöin muutos valtion ja kuntien välillä on kustannusneutraali koko maan tasolla.

Mutta miten sote-uudistuksessa huomioidaan tulo- ja menorakenteeltaan keskenään erilaiset kunnat? Nurmijärven kaltaisessa kasvukunnassa väestönkasvu on elinvoimaisuuden mittari, mutta samalla kasvu luo painetta kunnan talouden kestävyydelle. Lokakuun Nurmijärvi-barometri paneutuu kasvukunnan erityiskysymyksiin ja valtionosuusjärjestelmään.

226 uutta asuntoa ja pesästä muuttoja

Tuoreen Nurmijärvi-barometrin mukaan Nurmijärven asukasluku on kasvanut tammi-elokuun aikana 161 uuden asukkaan verran, joka tarkoittaa 0,4 prosentin väestönkasvua.

”Elokuu on Nurmijärven kaltaiselle kasvattajakunnalle tyypillistä kunnasta muuton aikaa, kun toisen asteen päättäneet suuntaavat jatko-opintoihin. Elokuussa nettomuutto olikin pakkasella kaikissa muissa Helsingin seudun kehyskunnissa paitsi Keravalla”, kertoo Nurmijärven kunnan erikoissuunnittelija Katriina Ahokas.

Asuntotuotannon osalta tammi-elokuussa on valmistunut 226 asuntoa: 96 erillispientaloa, 55 rivitaloasuntoa ja 75 kerrostaloasuntoa.

Ikäryhmittäin tarkasteltuna elokuu käänsi Nurmijärven pienten, alle kolmevuotiaiden, lasten määrän hienoiseen laskuun. Vuodenvaihteeseen nähden määrä väheni koko kunnan tasolla kahdeksalla henkilöllä. ”Nurmijärven lisäksi vastaavanlainen tilanne on Vihdissä, Pornaisissa sekä parhaillaan kolmanneksi voimakkaimmin kasvavassa Mäntsälässä”, Ahokas kuvailee Helsingin seudun kehyskuntien tilannetta.

Määrällisesti eniten kasvaa kuitenkin 70 vuotta täyttäneiden ikäryhmä väestön luonnollisen ikääntymisen myötä. ”Myös 30–34-vuotiaiden ikäryhmä on ollut kasvussa sitä huolimatta, että alle kolmevuotiaiden määrä notkahti elokuussa. Yleensä kolmekymppiset ovat pienten lasten vanhempia.”

Kasvu edellyttää suunnitelmallisuutta

Vaikka asukasluvun kasvu on elinvoimaisuuden mittari, luo se silti painetta kunnan talouden kestävyydelle. Myös kasvulla on hintansa, sillä resursseja on täytynyt kohdentaa merkittävästi muun muassa tonttituotantoon ja palveluiden edellyttämiin toimitiloihin.

”Kasvu on haastanut kunnan taloutta eri tavoilla menneinä vuosina. On jouduttu investoimaan paljon uusiin tiloihin ja alueisiin, mutta samalla myös tekemään kompromisseja ja epätarkoituksenmukaisia ratkaisuja palveluverkon osalta. Tämä on johtanut kunnan runsaaseen velkaantumiseen. Lisäksi isolla rahalla rakennettu kunnallistekniikka ja toimitilojen seinät eivät tuota palveluja itsestään, vaan tähän tarvitaan lisäksi henkilökuntaa, erilaisia tarvikkeita ja panostusta tilojen ylläpitoon”, Nurmijärven talousjohtaja Erno Kontio muistuttaa.

Kunnan talouden ja toiminnan suunnitelmallisuus ovatkin keskiössä puhuttaessa kuntatalouden ja myös kunnan kehittämisen kestävyydestä.

”Väestönmuutosten talousvaikutuksia pyritäänkin yhä enemmän huomioimaan maankäytön, kaavoituksen ja palvelutuotannon suunnittelussa”, Ahokas konkretisoi kasvun vaikutuksia suunnittelutyöhön.

Kasvun hinta ja valtionosuusjärjestelmän valuvika

Kaikki ei kuitenkaan ole kuntien omissa käsissä. Kuntien nykyisessä rahoitusjärjestelmässä on ongelmansa. Nykyinen valtionosuusjärjestelmä ei tunnista Nurmijärven kaltaisen kasvukunnan investointitarpeita ja palvelutuotannon menopaineita.

”Nurmijärvellä palvelutarpeet lasten ja nuorten osalta ennustetaan säilyvän koko kunnan tasolla lähes nykyisellään. Lisäksi on muistettava, että kasvu itsessään edellyttää eri tavalla investoimista uuteen, kuin väestönmäärää ylläpitävä investoiminen. Nykyinen valtionosuusjärjestelmä tunnistaa heikosti Nurmijärven kaltaisen kasvukunnan investointipaineet ja rahoitustarpeet”, Kontio kuvailee.

Valtionosuusjärjestelmän valuvika on tunnistettu myös laajemmin Helsingin seudun kehyskunnissa. Syyskuussa julkaistiin FCG:n laatima selvitys, jossa kasvun hinta laskettiin auki. Hinta on kalliimman puoleinen, sillä selvityksen tehneen kuntatalouden tasapainottamisen grand old man Eero Laesterän mukaan: ”Helsingin seudun kehyskunnassa syntyvä ja siellä koko elämänsä asuva ei tule sote-uudistuksen jälkeisellä tulo-meno-rakenteella koskaan kattamaan kunnalle syntyviä menoja”.

”Laesterän selvitys korostaa valtionosuusjärjestelmän päivittämisen tarvetta. Tässä myös kasvukunnilla on merkittävä edunvalvonnan paikka”, Kontio muistuttaa. ”Olisi tärkeää, että valtionosuusjärjestelmää päivitettäisiin siten, että kasvukunnilla olisi mahdollisuus huolehtia kuntalaistensa hyvinvoinnista ilman kohtuutonta velkaantumista”.

Kuukausittaiset barometritiedotteet

Katso kaikki ajankohtaiset