Teemasivut

Nurmijärvi-barometri

Nurmijärvi-barometrin logo

Tervetuloa Nurmijärvi-ilmiön alkujuurille, ymmärtämään ilmiötä! Kuukausittain ilmestyvä Nurmijärvi-barometri tarjoaa yhteiskunnallisen keskustelun tueksi tilastotietoa ja asiantuntijanäkemyksiä niin Nurmijärveltä kuin muista Helsingin seudun kunnista. Pääsivulta löydät tuoreimmat barometritiedot ja juttuarkistosta aiemmin julkaistut barometrit.

Lokakuu 2021

Helsingin seuduin kehyskuntien imu pitää myös opiskelijoiden lähtömuuton aikana  

– painopisteenä asukkaiden arjen sujuvuus myös väestönkasvun keskellä 

Nurmijärvi-barometrin mukaan muuttoliikehdintä Helsingin seudun kehyskuntiin on pysynyt vilkkaana. Nurmijärven väkiluku on kuluvan vuoden aikana kasvanut lähes 400 asukkaan verran. ”Se on enemmän kuin 2010-luvun keskimääräinen väestönkasvu vuodessa (noin 337 uutta asukasta) ja tilastollisesti tämän vuoden osalta mennään vasta elokuussa. Vuoden kahdeksas kuukausi on puolestaan Helsingin seudun kehyskunnille perinteistä pesästä muuton aikaa.”, Nurmijärven kunnan erikoissuunnittelija Katriina Ahokas konkretisoi kasvulukua.

Elokuussa tilastoissa näkyy aina sama ilmiö. Valmistujaislakin itselleen ahkeroineet muuttavat kotoaan ja aloittavat opiskelijaelämän. ”Nurmijärveltä muutettiin tänä vuonna selvästi enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Tämä voi osaltaan kertoa opintojen palaamisesta lähiopetukseen.”, Ahokas pohtii.

Tuoreen Nurmijärvi-barometrin mukaan tammi-elokuun väestönkasvusta 53 % muodostuu muuttoliikkeen vaikutuksesta (nettomuutto), 30 % luonnollisella väestönkasvulla (syntyneiden enemmyys) ja 17 % maahanmuutolla (nettomaahanmuutto).

Asukasluku ja väkiluvun muutos tammikuu-elokuu 2021

Kun pelkät asunnot eivät riitä

Väestömuutoksia tarkasteltaessa rinnalla kulkee usein vakiomuuttujana myös asuntotuotanto – millaisilla asuntotuotantomäärillä kertynyt kasvu on syntynyt, miten aiemmin valmistunut uudistuotanto on täyttynyt ja millaista liikehdintää vanhassa kannassa tapahtuu. Asuntotuotanto onkin kiistatta merkittävä tekijä puhuttaessa väestönkasvun mahdollistamisesta tai väestönkasvun vastaanottamisesta.

”Väestönkasvua ei kuitenkaan pystytä mahdollistamaan tai ottamaan vastaan pelkällä asuntotuotannolla, sillä asumista ei voi erottaa elämisestä.”, Ahokas muistuttaa.

Aivan. Tarvitaan panostuksia liikenteeseen, jotta arki on sujuvaa väkimäärän kasvun jälkeenkin. Väestönkasvu jakaantuu harvoin tasaisesti ympäri kuntaa, vaan on luonteeltaan voimakkaasti keskittyvää. Tämä tarkoittaa puolestaan sitä, että palveluiden paikallinen kysyntä ja tarve kasvavat ja myös liikkumisen osalta tarvitaan paikallisia panostuksia. Lisäksi myös vesi- ja jätehuollon pitää toimia ja kansa kaipaa leivän lisäksi usein myös sirkushuveja. Kaiken tämän keskellä kunnan rahojen pitää kuitenkin riittää.

”Virkamieskielellä puhuttaisiin kunnan palveluverkon kehittämisen tavoitteista sekä palveluverkon ja palveluiden tuottamisen taloudellisuuden ja toiminnallisuuden arvioinnista. Lisäksi puhuttaisiin tulevien uusien alueiden sekä infrahankkeiden priorisoinnista”, Ahokas hymähtää.

Nurmijärvi-barometri-tammi-elokuu 2021

Nurmijärvi rakentuu asuntotuotantoa laajemmin

Väestönkasvun ja myös väestörakenteen muutoksien konkretisoitumisen aihepiiriin on tarttunut myös kunnan Näin Nurmijärvi rakentuu -blogi.  Vuoden 2021 alusta alkaen Nurmijärven kotisivuilla on voinut seurata kunnan tulevia ja meneillään olevia rakentamishankkeita: Positiivisuudessaan valtavan merkittävä Keskon logistiikkakeskuksen hankeneljäntoistatuhannen koulu- ja päiväkotiaterian valmistusprosessin saneerausNurmijärven Sähkön kaasutankkaushankepääkirjaston peruskorjauskevyenliikenteen väylien rakentaminen ja niin edelleen. 

Toki mukaan mahtuu asiaa myös asumisen puolelta. Esittelyssä ovat niin Kirkonkylän Rantapuistoon suunnitellut kompaktit omakotitalot sekä ympäri kuntaa noin tuhannella kahdeksallasadalla vuokra-asunnolla nykyisiä ja uusia asukkaita palveleva Nurmijärven Kodit

Huomisen Nurmijärveä suunnitellaan tänään

Vuonna 2021 Nurmijärvi on yli 44 000 asukkaan koti. 2030-luvulla väkiluvun ennustetaan hätyyttelevän 50 000 asukkaan rajaa.

Miltä kunnan pitkänaikavälin rakentamis- ja kehittämissuunnitelmat näyttävät maankäytön ja liikenteen osalta? Miten varmistutaan siitä, että kuluvalla vuosikymmenellä ja myös tämän jälkeen nurmijärveläisten arjen sujuvuuden fasiliteetit ovat kunnossa muunkin kuin asuntojen riittävyyden osalta?

“Väestönkasvua ei mahdollisteta tai oteta vastaan pelkällä asuntotuotannolla, vaan myös nykyisten ja uusien asukkaiden arjen on oltava sujuvaa ja myös viihtyisää. Kaikki lähtee siitä, että Nurmijärvelle halutaan muuttaa, jonka jälkeen täällä myös halutaan asua.”, tekninen johtaja Jouko Lehtonen painottaa.

Arjen sujuvuutta ja asumisen laatua

Sekä uusien että nykyisten asukkaiden arjen sujuvuutta helpottavat niin varhaiskasvatuksen ja opetuksen palveluverkon kehittäminen kuin myös kaupallisten palveluiden tarjonnan laajeneminen. Myös asumisen laatutekijöihin kiinnitetään huomiota asuinympäristöjen viihtyisyyteen panostamalla.

“Kunnan varhaiskasvatuksen ja opetuksen palveluverkkoa kehitetään peruskorjaamalla nykyistä rakennuskantaa sekä toteuttamalla uusia toimipisteitä asukasmäärän kasvun tarpeiden mukaisesti. Klaukkalaan on valmistumassa uusi yksityinen päiväkoti ja myös Kirkonkylän ja Rajamäen päiväkotiverkostoa uusitaan. Kouluverkoston merkittävimpiä kohteita lähivuosina ovat Syrjälän koulu, Urheilupuiston koulu Klaukkalassa, Nurmijärven yhteiskoulu ja lukio Kirkonkylässä sekä Rajamäen kampusalue.”, Jouko Lehtonen kuvailee.

Lisäksi kaupallisten palveluiden tarjonta on laajenemassa niin Kirkonkylässä kuin Klaukkalassakin. “Kirkonkylällä Lidlin ja Tokmannin yhteismyymälän rakentuminen palvelee kasvavaa kunnan hallinnollista keskusta. Myös Klaukkalan Viirinlaakson alue kehittyy vauhdilla ja alueelle on myönnetty rakennuslupa kauppaliikkeiden rakentamiseksi.”, Lehtonen kertoo.

Tärkeitä asuinviihtyvyyden ja hyvinvoinnin tekijöitä ovat myös ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet. Lehtosen mukaan  liikunta-alueiden palveluverkkoa peruskorjataan ja laajennetaan. “Suurimpia lähivuosien kohteita ovat Klaukkalan ja Kirkonkylän urheilukentät sekä Klaukkalan frisbeegolfrata.”, Lehtonen mainitsee.

Valtaosalle kuntalaisista arjen ulkoilut hoituvat kuitenkin perinteisesti kevyenliikenteen väyliä pitkin. Lehtosen mukaan tavoitteena on toimiva ja kattava Nurmijärven taajamat ja kylät yhdistävä jalankulku- ja polkupyöräväylien verkosto. “Klaukkala-Perttula välin rakennustyöt ovat jo käynnissä ja Klaukkala-Korpilampi välin jalankulku- ja polkupyörätien suunnittelu on vireillä. Kirkonkylän ja Rajamäen yhdistävän kevyenliikenteen väylän avajaisia juhlittiin Aleksis Kiven päivänä jo neljä vuotta sitten.”, Lehtonen tiivistää.

Kuukausittaiset barometritiedotteet

Katso kaikki ajankohtaiset