Teemasivut

Nurmijärvi-barometri

Nurmijärvi-barometrin logo

Tervetuloa Nurmijärvi-ilmiön alkujuurille, ymmärtämään ilmiötä! Kuukausittain ilmestyvä Nurmijärvi-barometri tarjoaa yhteiskunnallisen keskustelun tueksi tilastotietoa ja asiantuntijanäkemyksiä niin Nurmijärveltä kuin muista Helsingin seudun kunnista. Pääsivulta löydät tuoreimmat barometritiedot ja juttuarkistosta aiemmin julkaistut barometrit.

Huhtikuu 2022 (Päivitetty 29.4.2022)

Miltä vuoden 2022 väestömuutosten ensimmäinen osavuosikatsaus näyttää? 

Vuoden 2022 ensimmäinen kvartaali on täynnä.  Nyt kun vuodesta on tilastollisesti koluttu kolme ensimmäistä kuukautta, on hyvä aika Nurmijärven väestönmuutosten osavuosikatsaukselle. Alkuvuoden osalta Nurmijärvi nukkuu vielä talviunta, mutta kuluvan vuoden asuntotuotannosta ja tätä kautta myös väestönkasvusta odotetaan tapahtumarikasta. 

Asukasluvun kehitys ja uusien kotien valmistumisvauhti vielä talviunilla 

Nurmijärven asukasluvun kasvuvauhti on vuoden 2022 ensimmäinen neljänneksen aikana käynnistellyt vielä konetta. Tammi-maaliskuun aikana väestö on kasvanut 53 henkilöllä, joka juuri ja juuri riitti väräyttämään kasvuprosenttia ylöspäin. 

Viime vuonna samaan aikaan tulomuutto oli 667 henkilöä ja vuoden 2022 vastaava luku on 625. Lähtömuuttoja viime vuonna samaan aikaan oli liki 80 vähemmän kuin kuluvana vuonna (lähtömuuttoja tammi-maaliskuu vuonna 2021: 501, vuonna 2022: 578). Syntyneitä viime vuoden ensimmäisellä neljänneksellä oli 109 ja kuluvan vuoden vastaavana aikana 87. Osaltaan syntyneiden määrän väheneminen on pitänyt kuluvana vuonna myös luonnollista väestönkasvua nollan tuntumassa. Väestön ikääntyessä valitettavasti myös hautajaisten määrä lisääntyy. 

Asuntoja tammi-maaliskuun aikana on valmistunut 98 kappaletta. Kahta Kirkonkylälle valmistunutta rivitalokohdetta lukuun ottamatta kaikki uudet kodit ovat valmistuneet omakotitaloihin ja paritaloihin. 

”Iso osa, yli 40 prosenttia, tammi-maaliskuun aikana valmistuneista omakoti- tai paritaloista sijaistee Rajamäellä, jossa uusi Kylänpään alue korostuu”, Nurmijärven kunnan erikoissuunnittelija Katriina Ahokas kertoo ja jatkaa: ”Merkillepantavaa on se, miten valtaosa nyt Rajamäelle valmistuneiden talojen asukkaista on kunnan sisäistä muuttoa ja tämän vaikutuksia väestömuutoksiin on haastava ennakoida. Tämän lisäksi osa Kylänpäähän kotinsa rakentaneista uudisasukkaista on muuttanut kuntaan jo ennen talon valmistumista. Tällöin heidän muuttonsa ei näy väestönkasvuseurannassa samaan aikaan asuntojen valmistumisajankohdan kanssa”. 

Vaikka alkuvuosi on ollut väestönkasvun näkökulmasta uinuvaa Nurmijärvellä, odotetaan vuodesta 2022 vilkasta uusien kotien valmistumisen osalta. Osaltaan valmistuvien asuntojen määrää kasvattaa vuosien 2020 ja 2021 aikana aloitetut ja vuoden 2022 aikana valmistuvat isot hankkeet Klaukkalassa. ”Esimerkiksi Klaukkalan Ali-Tilkan alueelle valmistuu useampi kohde vielä tämän vuoden aikana. Ali-Tilkan valmistuvissa kohteissa on lähes 200 uutta kotia”, Ahokas kertoo. 

Myös Ali-Tilkan vierestä löytyvältä Vanha-Klaukan uudelta alueelta kuuluu rytmikäs vasaran pauke, kun syksyllä 2021 luovutetuilla omakotitonteilla rakentaminen on jo hyvässä vauhdissa. Uusia omakotitontteja oli jälleen haettavana kuluvan vuoden keväällä eikä tontit ole alueelta ihan heti loppumassa. Yhteensä alueelle on nousemassa lähivuosina kodit noin 2 000 nurmijärveläiselle”, Ahokas valottaa. 

Helsingin seudun kehyskunnissa kasvua lapsiperheistä sekä ikääntyvistä  

Vaikka Nurmijärven kasvuvauhti on keväänkorvilla vielä hieman horroksessa, on muuttoliikehdintä Helsingin seudun kehyskuuntiin jatkunut vilkkaana. Muuttoliikehdinnän ja olemassa olevassa väestössä tapahtuneiden muutosten jälkeen on Helsingin seudun väestönkasvu painottunut pieniin, alle kolmevuotiaisiin, lapsiin sekä kolme- ja nelikymppisten ikäryhmään.  

”Erityisesti nelikymppisten määrä on kasvanut Helsingin seudun kehyskunnissa. Tämä kertonee meille siitä, miten korona-aikana liikkeelle ovat lähteneet ne, jotka olivat jo pidemmän aikaan harkinneet muuttoa”, Ahokas pohtii. 

Määrällisesti eniten on kuitenkin kasvanut 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmä väestön ikääntymisen myötä. 

Sen sijaan yli 3-vuotiaiden varhaiskasvatusikäisten sekä alakouluikäisten lasten määrä on seudulla vähentynyt. Toisen asteen opintoja suorittavien nuorten (16–19-vuotiaat) määrä on puolestaan kasvanut. Tämä kasvu ei kuitenkaan selity muuttoliikkeellä, sillä muuttoalttius vähenee lasten kasvaessa. 

”Kuntien tämän päivän 16–19-vuotiaat ovat lähtökohtaisesti kunnassa syntynyttä tai pieninä lapsina kuntaan muuttanutta 2000-luvun ikäluokkaa – kehyskuntien kultavuosien ikäluokkaa”, Katriina Ahokas kertoo. 

Kuukausittaiset barometritiedotteet

Katso kaikki ajankohtaiset