Ajankohtaista

Tuoreen Nurmijärvi-barometrin mukaan Nurmijärven asukasluvun kasvu on vuoden 2025 aikana pysynyt tasaisena asuntotuotannon maltillisuudesta huolimatta. Nurmijärven syyslukukausi starttaa 339 uuden asukkaan voimin, mikä tarkoittaa 0,8 prosentin väestönkasvua tammi-heinäkuun aikana. Asuntotuotannon osalta tammi-heinäkuussa on valmistunut 106 asuntoa: 54 omakotitaloihin ja paritaloihin, 4 rivitaloihin ja 48 kerrostaloihin. Maltilliseen rakentamiseen nähden voimakasta väestönkasvua selittääkin enemmän lähtömuuttojen määrän väheneminen kuin kasvanut kuntaan muutto. Kunta-suomi-kunta-sanakirjan mukaisesti Nurmijärven pitovoima on vahvistunut.

Vaikka Nurmijärven asukasluku on läpi mittaushistorian ollut kasvujohteinen, haluaa Nurmijärvi-barometri hieman toppuutella ahkerimpia veikkaajia tulevien vuosien kasvun voimasta.

Ilmiömäistä kasvua – Nurmijärven kasvun analyysiä Nurmijärven Uutisissa

Nyt kun heinäkuun väestönmuutosten ennakkotiedot on julkaistu, on hyvä hetki palata heinäkuun helteisiin, jolloin saimme lukea Nurmijärven Uutisista positiivista analyysia Nurmijärven asukasluvun kehityksestä lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä. Verrokkikunnaksi oli valikoitunut Lohja.

”Toimittajan viesti oli selvä, Nurmijärvi-ilmiö ei ota laantuakseen. Ja näinhän se on. Katsottiin asiaa siten väestökehityksen, asumisen ja rakentamisen tai elinkeinojen ja työssäkäynnin laajojen teemojen kautta, kuuluu Nurmijärvi Helsingin seudulla ja myös koko maan tasolla alue- ja väestökehityksen harvojen voittajien joukkoon”, Nurmijärven kunnan erikoissuunnittelija Katriina Ahokas yhtyy toimittajan näkemykseen.

Ilmiötä perustelevat luvut saivat kuitenkin Nurmijärvi-barometrin avaamaan Tilastokeskuksen tilastotietokannat sekä myös valottamaan Tilastokeskuksen laatiman väestöennusteen luonnetta.

Reippaasti kasvava Nurmijärven asukasluku muutamalla huomiolla

Toimittajan Tilastokeskuksen väestön ennakkotiedoista tekemien tilastopoimintojen mukaan Nurmijärvellä oli huhtikuussa 45 769 asukasta, kun taas Lohjalla asukkaita oli 45 479.

Myös Nurmijärvi-barometri seuraa tiivisti Tilastokeskuksen julkaisuja. Samalta ajankohdalta Nurmijärven asukasluvuksi ilmoitettiin 45 244 (ei osumaa).

Väestömuutosten kuukausitiedot päivittyvät kuitenkin koko ajan, kun esimerkiksi Digi- ja viestintävirasto DVV:n aineistot päivittyvät muuttoilmoitusten myötä.

Heinäkuussa Nurmijärven väkiluku oli 45 391 asukasta ja Lohjan vastaava 45 618, joten ainakin vielä tovin Lohja on asukasmäärältään Nurmijärveä suurempi toisin kuin Nurmijärven Uutisten jutussa kerrottiin.

Tilanne saattaa kuitenkin muuttua jo lähitulevaisuudessa, sillä Nurmijärven suhteellinen kasvu on Lohjaa suurempaa.

”Nurmijärven väkilukua kasvattaa kaikki väestönkasvun elementit eli luonnollinen väestönkasvu (syntyneiden ja kuolleiden välinen erotus), kuntien välinen nettomuutto (kuntaan muuton ja kunnasta muuton välinen erotus) sekä nettomaahanmuutto (maahan muutto ja maasta muuton välinen erotus)”, Ahokas kertoo.

Oman kokoluokkansa muuttovoiton aatelistoa – ritariarvoon riittää kuitenkin maltillisempi luku

Ahokas huomauttaa, että Nurmijärven Uutisten jutussa mainittu kunnan muuttovoiton jatkuminen yli neljälläsadalla henkilöllä vuodessa vaatii hieman tarkennusta.

Omassa kokoluokassaan eli 40 000–50 000 asukkaan kunnissa Nurmijärven nettomuutto suhteessa väkilukuun on ollut suurimmasta päästä. Nurmijärven tovereina kärkisijoilla keikkuu erityisesti muita Helsingin seudun kehyskuntia. Nurmijärven Uutisten jutussa mainittu neljänsadan henkilön vuotuinen muuttovoitto saa kuitenkin tilastoniilon hieraisemaan silmiään.

”Vaikka muuttovoittoon laskettaisiin sekä kuntien välinen nettomuutto että nettomaahanmuutto (muutto kun muutto), on Nurmijärven muuttovoitto ollut vuosien 2010-2024 aikana keskimäärin noin +190 henkilöä”, Ahokas kertoo ja jatkaa ”Yli neljänsadan henkilön muuttovoittoihin (johon on siis laskettu sekä kuntien välinen nettomuutto että nettomaahanmuutto) on ylletty vain parhaimpina vuosina 2018 (+420 henkilöä) ja vuonna 2020 (+580).”

Muuttovoiton ”jatkuminen” yli neljällä sadalla henkilöllä tarkoittaisikin ennätysvuosia peräjälkeen tästä tulevaisuuteen.

vuosi	Nurmijärven väestönkasvun muuttoliikkeen kautta (sis. kuntien välinen nettomuutto ja nettomaahanmuutto)
2010	67
2011	134
2012	85
2013	235
2014	153
2015	92
2016	-59
2017	18
2018	420
2019	220
2020	580
2021	313
2022	261
2023	214
2024	161
Lähde: Tilastokeskus

Trendiä kuvaava Tilastokeskuksen väestöennuste

Toimittaja pohjustaa juttuaan vahvasti Tilastokeskuksen väestöennusteella, jolla on kuitenkin omat lainalaisuutensa.

Tilastokeskus julkaisee säännöllisesti väestöennusteita, jotka kuvaavat Suomen tulevaa väestönkehitystä. Ennusteessa lasketaan, mikä olisi alueen tuleva väestö, jos viime vuosien väestönkehitys jatkuisi samanlaisena.

Tilastokeskus julkaisee päivitetyn väestöennusteen kolmen vuoden välein. Viimeisin ennuste on julkaistu lokakuussa 2024. Tätä edeltävä ennuste julkaistiin vuoden 2021 syksyllä.

Tuorein ennuste on selvästi optimistisempi kuin mitä edellinen ennuste on. Tuoreimmassa voimakkaamman väestönkasvun ennusteessa on takana ennen kaikkea voimistunut nettomaahanmuutto, vaikka ennusteesta onkin poistettu ukrainalaispakolaisten vaikutus.

Sen sijaan muita historian merkkipaaluja on sisällä vuoden 2024 ennusteessa, joka näkyy erityisesti kuntatasolla. Erityisesti koronavuosien muuttoliike kaupungeista väljemmille kehysalueille näkyy uusimmassa ennusteessa.

”Vuonna 2020 Nurmijärven väkiluku kasvoi määrällisesti eniten miesmuistiin. Samanlaista kasvuvauhtia pitää hakea 2000-luvun alun vuosista”, Ahokas viittaa tilanteeseen, jossa poikkeavien kasvunvuosien toimiminen trendiennusteen laadinnan pohjalla väistämättä kasvattavat ennustettua väkiluvun kasvua.

Väestöennusteet herättävät aina mielenkiintoa, ja hyvä niin. Väestökehityksellä kun on monialaisia vaikutuksia niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä valtiotasolla sekä myös paikallistasolla kunnissa ja sen eri alueilla.

Ahokas näkee, että Tilastokeskuksen trendeihin perustuvalla väestöennusteella on paikkansa yhteiskunnallisessa keskustelussa, mutta kuntatasolla trendiennusteet soveltuvat sellaisenaan käytettäväksi ja strategisen suunnittelun tueksi enemmän alueilla, jossa väestökehityksen trendit ovat vakaampia, pysyvämpiä ja enemmän laskusuuntaisia.

”Kasvavilla seuduilla ja kunnissa, joissa on myös paljon maankäytön suunnitelmia ja rakentamista, vuotuiset väestönmuutokset voivat olla äkäisiäkin. Ihmiset liikkuvat, uutta rakennetaan, infraan ja palveluverkkoon investoidaan. Tilanteesta kertoo myös se, että isommat kaupungit ja kunnat myös järjestäen laativat itse omat väestöennusteensa, jossa otetaan huomioon myös tulevat rakentamisen suunnitelmat. Näin toimii myös Nurmijärven kunta”, Katriina Ahokas valottaa.