Ajankohtaista

Nurmijärven asukasluku on kasvanut kuluvan vuoden tammi-elokuun aikana 0,5 %, joka tarkoittaa 241 uutta asukasta. Valmistuneiden uusien asuntojen määrään, 118, nähden väestönkasvu on ollut reipasta. Kuluvana vuonna kunnan nettomuuton suuruutta onkin selittänyt enemmän Nurmijärven pitovoiman vahvistuminen, eli kunnasta pois suuntautuvien muuttojen väheneminen kuin kasvanut kuntaan muutto. Nurmijärven väestönkasvun ennakoidaan jatkuvan tasaisena myös tulevaisuudessa. Miltä tulevaisuuden väestönkasvu näyttää? Mihin väestöennusteita käytetään? Lokakuun Nurmijärvi-barometri paneutuu kunnan omaan väestöennusteeseen.

Väkiluku kasvanut 241 asukkaalla, uusia asuntoja 118 kappaletta

Tammi-elokuun aikana Nurmijärven väkiluku on kasvanut 241 asukkaan verran, mikä tarkoittaa 0,5 % väestönkasvua asukasluvun ollessa 45 295. Kokonaiskasvu on suurta siihen nähden, että myös kuluvana vuonna asuntotuotantomäärät ovat olleet maltillisia ja elokuun väestönmuutosten ennakkotilastossa on jo huomioitu pesästä muuttojen ensimmäinen aalto.

”Elokuu on Nurmijärven kaltaiselle kasvattajakunnalle tyypillistä kunnasta muuton aikaa, kun toisen asteen päättäneet suuntaavat jatko-opintoihin. Elokuussa nettomuutto olikin reippaasti pakkasella kaikissa Helsingin seudun kehyskunnissa. Opiskelijamuuttoja voi myös näkyä vielä syyskuussa”, kertoo Nurmijärven kunnan erikoissuunnittelija Katriina Ahokas.

Opiskelijamuutoista huolimatta kuluvan vuoden väestönkasvusta on vastannut erityisesti nettomuutto lähtömuuttojen määrän vähenemisen kautta (56 % väestönkasvusta). Syntyneiden enemmyys kattoi 25 % ja nettomaahanmuutto 19 % vuoden ensimmäisen puolikkaan väestönkasvusta.

Asuntotuotannon osalta tammi-elokuussa on valmistunut 118 asuntoa: 66 omakotitaloa tai paritaloasuntoa, 4 rivitaloasuntoa ja 48 kerrostaloasuntoa.

“Kun tasoitetaan 2010-luvun loppupuolen hurjimmat asuntotuotannon piikit pois, on Nurmijärvellä valmistunut viimeisen viidentoistavuoden aikana keskimäärin 350 asuntoa vuodessa. Tähän nähden kuluvan vuoden asuntotuotantomäärä on vähäinen”, Ahokas kertoo.

Väestöennusteet apuna kunnan strategisessa suunnittelussa

Vaikka asukasluvun kasvu on elinvoimaisuuden mittari, luo se painetta suunnitelmallisuudelle ja kunnan talouden kestävyydelle. Myös kasvulla on hintansa, sillä resursseja täytyy kohdentaa merkittävästi muun muassa tonttituotantoon ja palveluiden edellyttämiin toimitiloihin. Lisäksi isolla rahalla rakennettu kunnallistekniikka ja toimitilojen seinät eivät tuota palveluja itsestään, vaan tähän tarvitaan lisäksi henkilökuntaa, erilaisia tarvikkeita ja panostusta tilojen ylläpitoon.

Väestöennuste tukee tulevaisuuden suunnittelua

Apuna monitahoisessa suunnittelutyössä on kunnan oma väestöennuste. Onhan väestön määrä, rakenne, alueellinen sijoittuminen sekä näiden muutokset nyt ja tulevaisuudessa kunnan hallinnon, suunnittelun ja palveluiden tuottamisen keskeistä tietopohjaa. Kunnan strategisen kehittämisen voikin sanoa olevan joukkuelajien aatelia, sillä siinä yhdistyvät kunnan kaikki kolme toimialaa: ympäristötoimiala, sivistys- ja hyvinvointitoimiala sekä konsernipalvelut. Tämä näkyy myös väestöennusteessa.

Mitä erilaisia rakentamishankkeita on parhaillaan menossa ja tulossa, ja mitkä ovat näiden aikataulut ja sijainnit (ympäristötoimiala)? Miten palvelutuotannossa ennakoidaan meneillään olevan ja tulevan rakentamisen mahdollistama väestönkasvu (sivistys- ja hyvinvointitoimiala)? Onko meillä talouden kestävyyden reunaehtoja esimerkiksi investoimisen tahdissa ja/tai käyttötaloudessa ja miltä kunnallisverotulojen kertymä näyttää ennusteen valossa (konsernipalvelut)? Miten varmistetaan, että kokonaisuus on saumaton (kaikki toimialat)?

”Väestöennusteen yksinkertaisilta näyttävien lukujen taustalla on valtavasti työtä. Väestöennusteet eivät synny tyhjästä, mutta samalla eivät varsinaisesti ota kantaa taustalla oleviin aiempiin suunnitelmiin ja päätöksiin. Väestöennusteen tehtävä on vain tehdä prosessit ja näiden lopputulos näkyväksi väestörakenteen kehityksen kautta. Meidän tehtävämme on sitten yhdessä arvioida, että ovatko ennustetut väestökehitykset toivotunlaisia ja millaisia vaikutuksia näillä on”, Ahokas kertoo.

Vuosi 2035 – Mitä kuuluu Nurmijärvi?

Maailmantilanteen epävarmuustekijöistä huolimatta Nurmijärven väestönkasvun ennakoidaan jatkuvan tasaisena.

Lähtötietojen valossa Nurmijärven asukasluku kasvaisi seuraavan kymmenen vuoden aikana (2025–2035) keskimäärin 0,7 prosentin vuosivauhdilla, joka tarkoittaa keskimäärin 300 uutta asukasta vuodessa. Vuosien ja myös kunnan eri alueiden välille mahtuu kuitenkin vaihtelua. Lisäksi kunnan hidastunut lähtömuutto ja tätä kautta voimistunut pitovoima edesauttaa kunnan väestönkasvua tilanteessa, jossa asuntotuotantomäärien ennakoidaan olevan maltillisia. 2020-luvun väestönkasvua kirittävät uudet pienatalovaltaiset alueet niin Klaukkalassa (Vanha-Klaukka), Kirkonkylällä (Heinoja) sekä Rajamäellä (Kylänpää).

2030-luvulla väestönkasvun odotetaan tasaantuvan erityisesti väestön ikääntymisestä seuraavan kuolleisuuden kasvun myötä. Ahokas valottaa asiaa:

”Väestön luonnollinen ikääntyminen tarkoittaa kokonaisväestönkasvussa sitä, että nettomuuton tulisi paikata väestön ikääntymisen mukanaan tuomaa luonnollisen väestönkasvun lovea.”

2030-luvun väestönkasvun arvioissa korostuvat myös tässä vaiheessa malitilliset asuntotuotantoarviot, sillä uusien alueiden käyttöönottamiseen liittyy vielä monia epävarmuustekijöitä.

”Uudet asuinalueet niin Klaukkalassa, Kirkonkylällä kuin Rajamäelläkin oletetaan rakentuvan pientalovaltaisina, joka osaltaan mahdollistaa väestönkasvua ja suurempia asuntokuntien keskikokoja kuin tiiviimpi keskustarakentaminen”, Ahokas kertoo.

Kasvattikunta monessa mielessä

Vaikka Nurmijärvi profiloituu vahvasti lapsiperheiden kotipaikkana, kasvaa kunnassa eniten 75 vuotta täyttäneiden määrä.

”Koko maan tasolla monilla reuna-alueilla ikärakenteen muutos on parhaillaan käynnissä. Seuraavien vuosien ja vuosikymmenien aikana ikärakenteen muutos näkyy erityisesti kunnissa, jotka ovat kasvaneet ja vaurastuneet suurten kaupunkien naapureina”, Ahokas muistuttaa ja jatkaa:

”Nurmijärven 2000-luvun alun hyökyaaltomainen kuntaan muutto näkyy tänä päivänä kunnan ikärakenteessa. Vuonna 2024 Nurmijärven suurin yksittäinen ikäluokka on 55–59-vuotiaat eli 2000-luvun alussa kuntaan kolmekymppisinä muuttaneet – Nurmijärven omat suuret ikäluokat.”

Lähitulevaisuudessa ikääntyneiden ja vanhusväestön osuus korostuu Nurmijärvellä entisestään syntyvyyden pysytellessä maltillisena sekä ikäluokkien koon pienetessä suhteessa toisiinsa.

Lähitulevaisuudessa ikääntyneiden ja vanhusväestön osuus väestöstä kasvaa, mutta absoluuttisten lukumäärien odotetaan kuitenkin pitkällä tulevaisuudessa laskevan.

”Syntyvyyden väheneminen ei ole vain viimeisen kymmenen vuoden ilmiö, vaan sotien jälkeiset ikäluokat ovat Suomessa olleet järjestäen toinen toistaan pienempiä. Tulevien vuosikymmenien aikana myös kehyskunnissa, joihin Nurmijärvikin kuuluu, vanhusväestön määrän kasvun vauhti hiipuu ja alkaa tasaantua. Ikäluokkien pieneneminen vähentää pitkällä tulevaisuudessa myös vanhusväestön määrää. Nurmijärvellä kehitys alkaa näkyä ensimmäisenä kunnan ikääntyneimmässä taajamassa Kirkonkylällä 2040-luvulla”, Katriina Ahokas muistuttaa pitkään jatkuneesta kehityskulusta.