Kaikki, Nurmijärvi-barometri
Nurmijärven asukasluku kasvanut tasaisesti vuonna 2025
– yli puolet kuntaan muuttaneista Klaukkalassa
Tilastovuodesta 2025 on kulunut puolet. Nurmijärven asukasluku on kasvanut tasaisen reippaasti valmistuneiden uusien asuntojen lukumäärään nähden. Nettomuuton (kuntaan muuttaneiden ja kunnasta pois muuttaneiden erotus) suuruutta on selittänyt enemmän kunnasta pois suuntautuvien muuttojen väheneminen kuin kasvanut kuntaan muutto.
Minne Nurmijärvelle on muutettu tammi-kesäkuun aikana? Keitä he ovat ja missä talotyypissä suurimmat perhekoot ovat muuttokuormansa purkaneet?
Väkiluku kasvanut 299 asukkaalla, uusia asuntoja 96 kappaletta
Vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana kunnan väkiluku on kasvanut 299 asukkaan verran, joka tarkoittaa 0,7 % väestönkasvua. Väestönkasvusta on vastannut erityisesti nettomuutto lähtömuuttojen määrän vähenemisen kautta (71 % väestönkasvusta). Syntyneiden enemmyys kattoi 12 % ja nettomaahanmuutto 17 % vuoden ensimmäisen puolikkaan väestönkasvusta.
Tammi-kesäkuun osalta tulomuuttojen määrä on ollut pienempää kuin mitä vastaavana aikana viime vuonna (v. 2024: 1 298 henkilöä, v. 2025: 1 252 henkilöä). Sen sijaan lähtömuuttojen määrä on vähentynyt lähes kahdella sadalla henkilöllä vuodentakaisesta tilanteesta kasvattaen myös nettomuuton suuruutta vuonna 2025 (v. 2024: 1 224 henkilöä, v. 2025: 1 041 henkilöä).
Erikoissuunnittelija Katriina Ahokkaan mukaan väestönkasvu on ollut reipasta valmistuneiden uusien asuntojen määrään nähden.
”Tammi-kesäkuun aikana on valmistunut 96 asuntoa. Asunnoista puolet (50 %) on valmistunut pientaloihin. Toinen puolikas on uusia kerrostaloasuntoja, joka kattaa yhden kesäkuussa valmistuneen ASO-hankkeen Klaukkalan Viirinlaaksossa. Pientalopuolella omakotitaloja on valmistunut erityisesti Klaukkalan uudelle Vanha-Klaukan alueelle. Rajamäellä Kylänpään uuden alueen rakentuminen jatkuu. Kirkonkylällä Heinojan uusi pientaloalue on myös saanut ensimmäiset asukkaansa. Asemakaavojen ulkopuolelle maaseutumaisemiin on valmistunut kesäkuuhun mennessä yhteensä viisi omakotitaloa”, Ahokas kertoo.
Minne Nurmijärvellä muutetaan ja keitä he ovat? – Muuttajien keski-ikä paljastaa alueiden välisiä eroja muuttajien profiilissa
Merkittävin osa Nurmijärven asukasmäärän kasvusta on vuosien saatossa kohdistunut Klaukkalaan samoin Nurmijärvelle suuntautunut muutto. Niin myös kuluvan vuoden aikana.
Tammi-kesäkuun aikana Klaukkalan postinumeroalueille on kohdistunut yli puolet (53 %) Nurmijärvelle suuntautuvasta muutosta. Klaukkalan alueen postinumeroalueiden välillä yli kolme neljäsosaa muutoista (77 %) kertyi 01800 alueelle, joka kattaa Klaukkalan keskusta-alueet sekä mm. Vanha-Klaukan, Ropakon, Pikimetsän ja Lintumetsän alueet.
Koko kunnan alueella tarkasteltuna toiseksi eniten muuttoja kertyi Kirkonkylään (21 %) ja kolmanneksi eniten Rajamäelle (14 %). Kolmen päätaajaman jälkeen eniten muuttoja kertyi Lepsämään, Perttulaan ja Röykkään.
Tammi-kesäkuun aikana kuntaan muuttaneiden osuudet alueittain postinumeroalueiden perusteella
| Klaukkala | 52,8 % |
| Nurmijärvi | 20,8 % |
| Rajamäki | 14,3 % |
| Lepsämä | 3,4 % |
| Perttula | 2,2 % |
| Röykkä | 2,2 % |
| Nukari | 1,4 % |
| Hyvinkää | 1,4 % |
| Palojoki | 0,7 % |
| Luhtajoki | 0,7 % |
| Kiljava | 0,1 % |
Entä minkä ikäistä väkeä Nurmijärvelle on muuttanut? Alueittain ja muuttajien keski-iällä tarkasteltuna vanhimmat Nurmijärvelle muuttajat suuntasivat kunnan pohjoisosaan Herusiin Hyvinkään postinumeroalueelle. Keski-iältään nuorimmat muuttajat purkivat muuttokuormaa Perttulassa.
”Profiililtaan muuttajat ovat kuitenkin erilaisia. Hyvinkään alueella muuttokuormat ovat enemmän aikuistalouksia kun taas Perttulassa lastenhuoneet saivat täytettä”, Ahokas selventää.
Keskimääräinen muuttaneen ikä alueittain postinumeroalueiden perusteella
| Hyvinkää | 40 |
| Luhtajoki | 40 |
| Nurmijärvi | 33 |
| Nukari | 34 |
| Rajamäki | 31 |
| Palojoki | 31 |
| Kiljava | 31 |
| Klaukkala | 31 |
| Röykkä | 29 |
| Lepsämä | 29 |
| Perttula | 28 |
Yhtiömuotoisen asumisen kautta kuntaan vai sittenkin sen perässä – vuoden ensimmäisen puolikkaan kuntaan muuttaneissa suurimmissa perheissä yleisin asumismuoto rivitalo- tai kerrostaloasuminen
Silmiin pistävää vuoden ensimmäisen puolikkaan kuntaan muutoissa on se, miten suurimmat perhekoot ovat löytäneet kotinsa yhtiömuotoisesta asumisesta.
”Voisi ajatella, että viisi- ja kuusihenkisessä perheessä muuttokuormat kurvaisivat suoraan omakotitalon pihaan. Kuitenkin tammi-kesäkuun aikana seitsemän kymmenestä suurimmasta asuntokunnasta on muuttanut rivi- tai kerrostaloon”, Ahokas kertoo. Se miten pysyviä muutot ovat, nähdään ajan kanssa.
”Onko kyseessä Nurmijärvelle muutto ”kattellaan”-ajatuksella, muutto lähemmäs oman kodin rakennustyömaata vai onko mieluinen asumismuoto ja paikka löytynyt kerralla”, Ahokas pohtii.
