Datakeskusten kehittäjä ja operaattori DayOne suunnittelee Klaukkalaan Sudentullin työpaikka-alueelle korkean lisäarvon datakeskusta. Datakeskusalueen arvioidaan työllistävän yhteensä jopa 700 työntekijää. Rakentamisen ajan työllisyysvaikutukset arvioidaan olevan 1000 työntekijää. DayOne valmistelee paikallisten toimijoiden kanssa tulevaisuussopimusta, jolla vahvistetaan Nurmijärven vetovoimaa sekä paikallista datakeskuksen ympärille rakentuvaa ekosysteemiä.
Datakeskuksissa käsitellään suuria määriä tietoa ja ne ovat nyky-yhteiskunnan perusinfrastruktuuria. Klaukkalan datakeskus on suunniteltu pysyväksi osaksi Suomen kansallista digitaalista maisemaa ja sen suunnittelu noudattaa Datakeskusten kansallisen tiekartan periaatteita.
Sudentullin työpaikka-alueen kauppahinta on 24 miljoonaa euroa. Toteutuessaan siitä tulee kunnan historian suurin kiinteistökauppa. Suunnitteluvaraussopimuksen mukaisena luovutuksen kohteena oleva tontti sijaitsee asemakaavaehdotuksen mukaisella työpaikka-alueen Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella. Tontin koko on noin 606.256 m2.
Klaukkalan datakeskuksen arvioidaan työllistävän rakentamisen huippuvaiheessa 1000 rakennustyöntekijää. Valmiin datakeskusalueen arvioidaan työllistävän yhteensä jopa 700 työntekijää. Klaukkalan ja Nurmijärven alueella asuu ihmisiä, joilla on tarvittavaa osaamista.
Suunnitteilla oleva datakeskushanke on Suomen ja Euroopankin mittakaavalla merkittävä.
”Klaukkalan datakeskushanke on hyvä uutinen Suomelle. Se tuottaa toteutuessaan korkeaa lisäarvoa maallemme, antaa tärkeän kasvusysäyksen Nurmijärvelle ja nostaa kuntamme maailmankartalle. Sijainti ja Nurmijärven tarjoama ympäristö ovat erinomaiset datakeskustoimijalle”, Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä sanoo.
”Datakeskus tuo huomattavaa elinvoimaa alueelle. Se luo työpaikkoja sekä avaa innostavia mahdollisuuksia yritystoiminnalle Nurmijärvellä.”
Datakeskushanke mahdollistaa paikallisten yritysten osallistumisen datakeskuksen rakentamiseen ja operointiin. Hanke edistää muita datakeskustoimintaan liittyviä tai sitä tukevia investointeja sekä yritysekosysteemin rakentumista Nurmijärvelle.
Datakeskus on sijoittumassa Sudentullin työpaikka-alueelle, joka on yleiskaavassa osoitettu työpaikkarakentamiselle. Datakeskus ei tuota melua tai saasteita naapurustoon. Datakeskus on suunniteltu ilmajäähdytteiseksi, jolloin vettä ei tarvita jäähdytykseen. Datakeskushankkeen suunnittelussa selvitetään hukkalämmön hyödyntämisratkaisuja Nurmijärvellä. Datakeskuksen suunnittelussa huomioidaan muutoinkin energiatehokkuus, resurssien käyttö ja ympäristövaikutukset. Lisäksi datakeskuksen kuormitus paikalliselle liikenteelle on vähäinen.
Suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 96 hehtaaria, ja se sijaitsee Klaukkalan taajaman pohjoisosassa rajautuen Klaukkalan Kehätien (mt 132) ja Lähilammentien väliselle alueelle. Idässä alue rajautuu Sudentullinmäen metsäiseen rinteeseen. Rakennusoikeutta kaavassa on yhteensä 372 000 kerrosneliömetriä. Asemakaavan on tarkoitus tulla kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi maaliskuussa 2026.
Sudentullin työpaikka-alueen kaavoituksen teemasivulle on kerätty kattavasti aineistoa ja selvityksiä kaavoitukseen liittyen.
Kunta on kehittänyt asemakaavaa yhteistyössä Fortumin kanssa. Fortum on allekirjoittanut tonttikehityssopimuksen datakeskustoimija DayOnen kanssa ja jatkaa vuonna 2024 aloitettua kehitystyötä. Sopimuksen mukaan Fortumin rooli hankkeessa on tukea DayOnen hankekehityksen sujuvaa etenemistä kehittämällä hankealuetta investointia varten.
Nurmijärven kunnanvaltuusto hyväksyi kiinteistökaupan kokouksessaan 28.1.2026. Kokouksen esityslistaan voi tutustua kunnan verkkosivuilla. Kokouksen päätöstiedotteen voi lukea kunnan verkkosivuilla.
Hankkeen toteutuminen edellyttää tarvittavien päätösten ja lupien saamista.
Korkean lisäarvon datakeskus
Klaukkalan datakeskusta suunnitellaan korkeaa lisäarvoa tuottavaksi, mikä on linjassa Suomen Datakeskusten kansallisen tiekartan kanssa. Tiekartta toimitettiin pääministeri Petteri Orpolle marraskuussa 2025 ja se korostaa sellaisten hankkeiden merkitystä, jotka tuovat Suomeen laajempia yhteiskunnallisia, taloudellisia ja teknologisia hyötyjä. Datakeskus avaintoimijana mahdollistaa monipuolisen yritysten ekosysteemin rakentumisen Nurmijärvelle.
Tulevaisuussopimus
Datakeskusten kehittäjä ja operaattori DayOne haluaa olla tukemassa Nurmijärven osaamisen, kulttuurin, elinvoiman ja ympäristötavoitteiden toteutumista. DayOne, Aalto-yliopisto, Nurmijärven Opisto, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry valmistelevat tulevaisuussopimusta.
Sopimuksen puitteissa on tarkoitus
- vahvistaa yliopistoyhteistyön kautta alueellista osaamista sekä tiede-, tekniikka-, taide- ja talouskasvatusta nurmijärveläisille lapsille ja nuorille. Tavoitteena on, että jokainen nurmijärveläinen peruskoululainen osallistuu Aalto-yliopisto Juniorin toimintaan, kuten työpajoihin, tulevaisuussopimuksessa tarkemmin määritellyn ajanjakson aikana. Juniorin sisällöissä hyödynnetään Aalto-yliopistossa tehtävää huippututkimusta lapsia ja nuoria innostavilla menetelmillä. Toimijana Aalto-yliopisto.
- tukea alueellista vesiensuojelutyötä jatkamalla Valkjärven kokonaisvaltaista kunnostamista perustuen osin Valkjärven kunnostushankkeessa (2024–2025) laadittuihin suunnitelmiin ja tarvittaviin lisätoimiin seuraavan viiden vuoden aikana. Toimijana Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry.
- tukea paikallista korkeatasoisen kuvataiteen opetusta Nurmijärvellä. Toimijana Nurmijärven Opisto.
DayOnesta
DayOne on singaporelainen globaali datakeskusalan edelläkävijä, joka kehittää ja operoi uuden sukupolven digitaalista infrastruktuuria vaativille yritysasiakkaille. Yhtiön ratkaisut on suunniteltu vastaamaan korkeisiin vaatimuksiin erityisesti luotettavuuden, kustannustehokkuuden ja nopean skaalautuvuuden osalta, ja sen kehittyneet datakeskukset mahdollistavat suurille pilvipalvelutoimijoille ja yrityksille nopean käyttöönoton sekä tehokkaat ja luotettavat tietoliikenneyhteydet. DayOnen datakeskushankkeet sijaitsevat keskeisillä markkina-alueilla Aasiassa ja Euroopassa, mukaan lukien Singaporessa, Johorissa Malesiassa, Batamissa Indonesiassa, Suur-Bangkokin alueella, Tokiossa, Hongkongissa ja Suomessa.
Usein kysyttyjä kysymyksiä
Alustavan arvion mukaan Klaukkalan datakeskushanke voi olla jopa 3–4 suurempi kuin DayOnen Lahdessa käynnissä oleva datakeskushanke.
Klaukkalaan suunniteltu datakeskus tuottaa korkeaa lisäarvoa Suomelle ja Nurmijärven kunnalle pitkällä aikavälillä. Se nostaa alueen merkitystä kansallisesti ja kansainvälisesti, ja tarjoaa mahdollisuuksia digitaalisen ekosysteemin kehittymiseen. Datakeskuksen talous- ja työllisyysvaikutukset ovat kunnan näkökulmasta huomattavat. Datakeskus on myös ympäristöystävällinen toimija, eikä tuota melua tai saasteita naapurustossa. Kokoluokastaan huolimatta datakeskus ei kuormita merkittävästi paikallista liikennettä.
Myydessään Sudentullin työpaikka-alueen tontin kunta saa kertaluonteista tuloa noin 24 miljoonaa euroa.
Klaukkalan datakeskus lisää paikallista sähkönkulutusta, mutta samalla sen energiatehokkuus, yhteys paikalliseen lämmönjakeluun ja sitoutuminen uusiutuvaan energiaan vähentävät mahdollisia vaikutuksia sähkön hintaan. Nämä ratkaisut voivat jopa parantaa alueellisen energiaverkon tehokkuutta, toimintavarmuutta ja kestävyyttä.
Datakeskusten kasvu ei marraskuussa 2025 julkaistun Datakeskusten kansallisen tiekartan mukaan johda automaattisesti sähkön hinnan nousuun kuluttajille. Tiekartan mukaan datakeskukset lisäävät sähkön käyttöä, mutta tämä ei yksin ratkaise kuluttajahintojen kehitystä.
Tiekartassa korostetaan, että datakeskukset voivat osallistua kulutuksen joustamiseen ja siten tukea sähköjärjestelmän tasapainoa ja kulutushuippujen hallintaa. Lisäksi painotetaan ennakoivaa suunnittelua, jonka tavoitteena on kehittää sähköverkkoa hallitusti ja vähentää äkillisiä kustannuspaineita.
Myös kantaverkkoyhtiö Fingridin näkemyksen mukaan Suomella on edellytykset säilyttää yksi Euroopan edullisimmista sähkön hinnoista, vaikka datakeskusten ja muun teollisuuden sähkönkäyttö kasvaisi huomattavasti. Tämä perustuu erityisesti Suomen vahvaan sähköntuotantopohjaan ja sähköjärjestelmän ennakoivaan kehittämiseen.
Kokonaisuutena Datakeskusten kansallinen tiekartta ja Fingridin arviot tukevat näkemystä, että kuluttajan kannalta ratkaisevaa ei ole datakeskusten määrä sinänsä, vaan se, miten sähköjärjestelmää kehitetään ja johdetaan.
DayOne käyttää datakeskuksissaan energiatehokkaita teknologioita sekä uusiutuvia energialähteitä. Tavoitteena on vähentää hiilijalanjälkeä.
DayOne perustettiin vuonna 2022 Singaporessa ja siitä tuli itsenäinen konserni 1.1.2025, kun se irtautui aiemmasta emoyhtiöstään. DayOne:n enemmistöomistajia ovat globaalit sijoittajat. Joulukuussa 2025 DayOne sai enintään 1 miljardin euron suuruisen rahoituksen globaalilta sijoitusyhtiö Brookfieldilta ja kansainväliseltä sijoittajalta tukeakseen laajentumistaan Suomessa ja Euroopassa. Tammikuussa 2026 yhtiö sopi yli 2 miljardin Yhdysvaltain dollarin suuruisesta uudesta osakepohjaisesta rahoituskierroksesta, jonka tarkoituksena on nopeuttaa DayOnen kansainvälistä kasvua ja tukea toiminnan kehittämistä keskeisillä markkinoilla, Suomi mukaan lukien.
DayOne tunnettiin aiemmin nimellä GDS International. DayOne irtautui entisestä emoyhtiöstään GDS Holdingsista, joka on johtava kiinalainen datakeskusoperaattori. GDS omistaa DayOnista enää vähemmistöosuuden.
Suomessa DayOne:lla on rakenteilla datakeskus Lahdessa, ja yhtiö on lisäksi sijoittanut yhdessä suomalaisen Hypercon kanssa Kouvolan datakeskukseen. Yritys on perustanut Suomeen oman yrityksen varmistaakseen, että toiminta on juurtunut paikallisesti, ja sillä on Suomessa myös paikallista henkilöstöä.
Datakeskuksen operaattori DayOne ei hallinnoi dataa, IT-järjestelmiä, palveluita tai GPU-laitteita. DayOnen vuokralla olevat tulevat yritysasiakkaat vastaavat niistä itse.
Kunnanhallituksen jälkeen sopimuksesta päätti kunnanvaltuusto keskiviikkona 28.1.2026. Kokous on katsottavissa videotallenteena kunnan verkkosivuilla.
Sudentullin työpaikka-alueen asemakaava on tämän hetken aikataulun mukaisesti etenemässä päätöksentekoon helmikuussa 2026 ja kunnanvaltuuston on tarkoitus päättää kaavasta maaliskuussa 2026.
Työpaikkojen määrä riippuu datakeskuksen mittaluokasta: tyypillisesti mitä suurempi datakeskus on, sitä laajempi on myös sen työllisyysvaikutus, koska toiminnan pyörittäminen edellyttää enemmän teknistä osaamista, ylläpitoa ja erilaisia tukipalveluita.
Datakeskus työllistää paikallisesti erityisesti toimitusketjujen ja hankintojen kautta. Toiminnassa suositaan mahdollisuuksien mukaan paikallisia toimittajia ja palveluntarjoajia, mikä luo kysyntää alueen yrityksille ja työvoimalle. Paikallista työllisyyttä syntyy esimerkiksi laite- ja materiaalihankinnoissa, huolto- ja kunnossapitopalveluissa, siivouksessa, vartioinnissa, logistiikassa sekä muissa tukipalveluissa. Paikallisen hankinnan lisääminen vahvistaa alueellista yritysverkostoa ja kasvattaa datakeskuksen paikallista työllisyysvaikutusta, samalla kun suurempi osa arvonluonnista jää paikallistalouteen Nurmijärvelle ja Suomeen.
Datakeskus luo näin ollen kysyntää monenlaisille palveluille ja tuotteille, minkä seurauksena alueelle syntyy tai hakeutuu yrityksiä esimerkiksi teknisen huollon, energiaratkaisujen, tietoliikenteen, turvallisuuden, siivouksen ja muiden tukipalveluiden aloilta. Tämä verkosto koostuu usein myös paikallisista yrityksistä, jotka kehittävät osaamistaan ja toimintaansa datakeskuksen tarpeiden mukaisesti.
Ekosysteemin kehittyminen lisää alueen osaamispohjaa, yritystoimintaa ja työpaikkoja sekä vahvistaa datakeskuksen pitkäaikaista integroitumista paikalliseen talouteen. Ekosysteemin muotoutumista tuetaan myös Nurmijärvellä.
Klaukkalan datakeskushankkeen on arvioitu työllistävän rakentamisen huippuvaiheessa jopa 1000 rakennustyöntekijää.
Datakeskusten kansallisen tiekartan mukaan Suomen sähköjärjestelmää suunnitellaan etukäteen niin, että lisääntyvä sähkön käyttö voidaan ottaa huomioon. Myös Fingridin mukaan Suomessa on hyvät edellytykset varmistaa, että sähköä riittää ja että sähkön hinta pysyy kohtuullisena, vaikka sähkön käyttö kasvaisi paljon.
Suomen suurimpiin kuuluvat Googlen Haminaan ja Microsoftin Etelä-Suomeen rakentamat datakeskukset ovat Googlen ja Microsoftin omassa käytössä eli ne palvelevat näiden yhtiöiden omia pilvi- ja digitaalisia palveluja. DayOne ei itse operoi datakeskusta omiin tarpeisiinsa, vaan kehittää ja omistaa datakeskuksia, joita se vuokraa useille eri yritysasiakkaille.
DayOne tunnettiin aiemmin nimellä GDS International ja se toimi osana GDS-konsernia, joka on johtava kiinalainen datakeskusoperaattori. DayOne irtautui entisestä emoyhtiöstään ja siitä tuli itsenäinen konserni 1.1.2025. Irtautumisen jälkeen GDS Holdings on DayOnen vähemmistöomistajana, mutta sillä ei ole määräysvaltaa DayOnen toimintaan tai päätöksentekoon.