Kaavoitus, Yritykset
Asukastilaisuus Sudentullin asemakaavasta järjestettiin Monikkosalissa
Sudentullin työpaikka-alueen asemakaavan yleisötilaisuus järjestettiin 4.11. Monikkosalissa. Kaava mahdollistaa laajamittaisen datakeskuksen sijoittaminen Klaukkalaan. Keräsimme tiedotteeseen tilaisuudessa kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen.
Asemakaava Sudentullin kaavaan liittyen on asetettu nähtäville 16.10.-14.11.2025. Kaavaa on edistetty Fortum Power & Heat Oy:n kanssa. Kaava mahdollistaa datakeskuksen sijoittumisen alueelle. Alue sijaitsee Klaukkalan taajaman pohjoisosassa rajautuen Klaukkalan Kehätien (mt 132) ja Lähilammentien väliselle alueelle ja idässä alue rajautuu Sudentullinmäen metsäiseen rinteeseen. Suunnittelualueeseen kuuluu osa Klaukkalan Kehätietä ja Kirkkotietä.
Rakennusoikeus kaavassa on noin 372 000 k-m2. Yhteensä asemakaava-alue on noin 96 hehtaaria. Tästä 60,6 hehtaaria on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T-kortteli), ja 1,4 hehtaaria on toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY) ja 21,5 hehtaaria suojaviheraluetta (EV). Kortteleista 30 prosenttia tulee olla kasvipeitteistä pintaa.
Asemakaavaan liittyvä asukastilaisuus järjestettiin 4.11. Monikkosalissa. Paikalla oli noin 40 henkilöä. Tilaisuudessa kuultiin Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelää, kunnan asemakaavapäällikkö Crista Toivolaa ja kaavoitusarkkitehti Sini Korpista sekä Fortumin Lauri Pihlajamäkeä ja Miika Ruokosta. Tilaisuuden juoksutti Juha-Pekka Turunen Akordi Oy:lta. Yleisöllä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä tilaisuuden aikana sekä sen jälkeen asemakaavakarttojen äärellä.
>> Siirry Sudentullin työpaikka-alueen kaavan sivuille
Kysymyksiä ja vastauksia
Tilaisuudessa käytiin monipuolinen keskustelu kaavaan liittyen. Keräsimme tiedotteeseen kysymyksiä ja vastauksia (Q&A).
Q: Mitä hyötyä datakeskuksesta on Nurmijärvelle tai Suomelle?
A: Datakeskukset mahdollistavat nykyisen digitaalisen yhteiskunnan toiminnan. Datakeskus tuottaa taloudellista lisäarvoa investoinnin, työllistämisen, innovaatioekosysteemeihin osallistumisen ja verotulojen muodossa. Klaukkalan datakeskus on korkean lisäarvon datakeskus, jonka on asemakaavavaiheessa arvioitu tuovan alueelle yli 300 työpaikkaa. Työpaikat ovat huoltotöistä asiantuntija- ja työnjohdontehtäviin. Klaukkalan ja Nurmijärven alueella asuu ihmisiä, joilla on tarvittavaa osaamista. Lisäksi datakeskus tuo kiinteistöverotuottoja 1–4 miljoonaa euroa vuosittain, suoraa kunnallisveroa arvioidaan syntyvän 0,53 miljoonaa euroa vuosittain ja suorien vaikutusten yhteisöverojen osuus Suomen kuntasektorille on 8,4 miljoonaa euroa.
Datakeskusten ympärille on mahdollista kehittyä ja rakentaa tietotyöhön liittyvä ekosysteemi.
Q: Millainen on datakeskuksen elinkaari?
A: Datakeskuksen osalta tulee kyseeseen rakennusten elinkaari sekä tekniikan elinkaari. Rakennusten elinkaari on pitkäkestoinen, vuosikymmeniä kestävä. Rakennusten sisällä olevaa datakeskuksen tekniikkaa tietokoneita uusitaan jatkuvasti.
Q: Tuottaako datakeskus runsaasti melua?
A: Datakeskus on hiljainen naapuri. Asemakaavassa edellytetään, että Valtioneuvoston ohjeen mukaisia melutasoja ei ylitetä. Datakeskus tuottaa tasaista ääntä, muttei kovaa melua ja tarvittaessa teknisin ja rakenteellisin menetelmin voidaan melua vähentää vastaamaan Valtioneuvoston ohjeen mukaisia yöajan melutasoja. Rakentamislupavaiheessa tehdään tarkempiin suunnitelmiin perustuva meluselvitys.
Q: Mistä sähkö saadaan datakeskukselle?
A: Klaukkalan datakeskus saa sähkönsä aluksi Nurmijärven Sähköltä ja vuoden 2027 jälkeen Fingridin kehittämästä kantaverkosta. Suomessa on runsaasti kaavoitettuja ja luvitettuja tuulivoimahankkeita, jotka odottavat uusia energiaintensiivisiä kulutushankkeita. Fortum totesi tilaisuudessa teollisuuden sähkönkulutuksen vähentyneen vuoden 2007 jälkeen ja samalla myös teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet.
Q: Kuluttaako datakeskus jäähdytykseen vettä?
A: Klaukkalaan kaavailtu datakeskus on ilmajäähdytteinen.
Q: Miten datakeskuksen hukkalämmön hyödyntäminen tapahtuu?
A: Keskustelut hukkalämmön hyödyntämisestä ovat alkuvaiheessa ja neuvotteluita jatketaan.
Q: Miksi asemakaavassa esitetään alueella sijaitsevien rakennusten purkua, vaikka ne on noteerattu osayleiskaavassa?
A: Osayleiskaava on luonteeltaan yleispiirteinen, ja se tarkentuu aina asemakaavavaiheessa. Klaukkalan osayleiskaavassa on maininta rakennusten suojelustatuksen tarkistamisesta asemakaavavaiheessa. Osayleiskaavassa vaaditut selvitykset on tehty asemakaavavaiheessa. Rakennukset ovat huonokuntoisia ja vain yksi aitta on siirrettävissä. Vaikutukset rakennusperintöön on kuvattu kaavaselostuksessa.
Q: Vaarantaako asemakaava alueen lepakkokannan?
A: ELY on ylimpänä viranomaisena myöntänyt lepakoita koskevan poikkeusluvan ja todennut, että kaavan toteuttamisella ei lajien suojelutasoon kohdistu muutoksia valtakunnallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla.
Q: Miksi kunta ei ole julkaissut lepakoita koskevaa poikkeuslupaa?
A: Lähtökohtaisesti poikkeusluvat julkaistaan ja kuulutetaan kyseessä olevan viranomaisen omalla verkkosivulla. Kyseisessä poikkeusluvassa ELY ei ole pyytänyt kuntaa julkaisemaan päätöstä. ELY:n päätös on kunnan lisäksi mennyt tiedoksi mm. Suomen luonnonsuojeluliittoon.
Q: Onko alueella noroa, joka vaarantuisi asemakaavan myötä?
A: Ei ole. Alueella on kaivettu oja, ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnossa on pyydetty selvittämään, onko kyseessä mahdollinen noro. Asemakaavan ehdotusvaiheen valmistelun aikana on asiasta saatu lausunto ylimpänä viranomaisena toimivalta Uudenmaan ELY-keskukselta, ja ELY-keskus katsoo, että kyse ei ole sellaisesta vesilain 2 luvun 11 §:ssä tarkoitetusta luonnontilaisesta norosta, jonka vaarantamiselle tulisi hakea poikkeuslupaa. ELY-keskuksen lausunnon jälkeen asiasta on järjestetty työkokous myös Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa, jossa asia todettiin ELY-keskuksen lausunnon mukaiseksi.
Q: Voiko työpaikka-alueen toteuttaa vaihtoehtoisessa sijainnissa?
A: Asemakaavaa on laadittu osayleiskaavan mukaisena. Klaukkalan osayleiskaavassa alue on osoitettu työllisyysalueeksi.
Q: Tuleeko Vantaan seurakuntayhtymän omistama maa-alue kaavan luoteispuolella mukaan yritysalueeksi?
A: Seurakuntayhtymän maa-ala ei ole mukana nyt päätettävässä asemakaavassa. Seurakuntayhtymä voi omalla tahollaan edistää omaa kaavaansa osayleiskaavan mukaisesti.
Q: Alueen rakentaminen alkaa esirakentamisella. Mitä se tarkoittaa?
A: Alueen rakentaminen alkaa esirakentamisella, joka käsittää tontin sekä liittymien ja katujen rakentamista ja pohjanvahvistusta.
Q: Tuleeko kaava-alueen viereisille kiinteistöille rajoituksia kaavan myötä?
A: Mitään rajoituksia ei kohdistu kaava-alueen ulkopuolelle eikä siten kaavan viereisille kiinteistöille.
Q: Voivatko kaavassa esitetyt T-korttelin korkoasemat muuttua?
A: Kaavan osalta esitettyjä likimääräisiä korkoasemia ei nähdä tarpeellisena muuttaa, joten ovat hyväksymisvaiheen kaavassa samanlaiset kuin ehdotuksessa. Rakentamislupavaiheessa korkoasemia voidaan tarkistaa ja rakennusvalvontaviranomainen voi päättää kaavan mukaisin ehdoin. Ylin korkoasema ei kuitenkaan tule muuttumaan kaavan mukaisesta.
Kiitos kaikille asukastilaisuuteen osallistuneille rakentavasta vuoropuhelusta ja kysymyksistä!