Ajankohtaista

Kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 18.3.2026 Sudentullin työpaikka-alueen asemakaavan. Päätöksestä on tehty yksi valitus Helsingin hallinto-oikeudelle. Nurmijärven kunta katsoo, että valtuuston päätös on syntynyt lainmukaisesti eikä valitukselle ole perusteita, ja vaatii valituksen hylkäämistä kokonaisuudessaan. Lisäksi kunta pyytää, että oikeus käsittelee valituksen kiireellisenä. 
 

Keskeiset valituksen kohdat ja kunnat vastineet  

Nurmijärven Luonto ry on valituksessaan vaatinut Helsingin hallinto-oikeutta kumoamaan Nurmijärven kunnanvaltuuston 18.3.2026 tekemän päätöksen § 11. Helsingin hallinto-oikeus on pyytänyt Nurmijärven kunnanhallitusta antamaan lausunnon valituksen johdosta. 

Valituksessa on useita kohtia, joihin kunnan lausunnossa vastataan yksityiskohtaisesti. Kunnanhallitus käsittelee kunnan lausuntoa Helsingin hallinto-oikeudelle kokouksessaan 15.6. Kunnan lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa kunnan verkkosivuilla.  

Väite menettelytapavirheestä 

Valituksessa esitetään menettelyvirheeseen perustuva esteellisyysväite, jonka mukaan kunnanhallituksen jäsen Arto Hägg on osallistunut kaava-asian valmistelua koskevaan päätöksentekoon kunnanhallituksen kokouksessa 16.2.2024. Kunnanhallituksen kokouksessa päätettiin suunnitteluvaraussopimuksesta, mikä olisi valittajan tulkinnan mukaan käynnistänyt asemakaavoitusprosessin. Arto Hägg toimii Nurmijärven Sähkö -konsernin hallituksessa, jolle väitetään hankekaavapäätöksen myötä olevan odotettavissa erityistä hyötyä. 
 
Toisin kuin valituksessa väitetään, Sudentullin työpaikka-alueen lainsäädännön mukainen asemakaavoitusprosessi käynnistettiin teknisen johtajan päätöksellä 27.2.2024 § 8. Toisin kuin valituksessa esitetään valituksenalaisen asemakaava-asian aiempiin käsittelyvaiheisiin ei ole kuulunut kunnanhallituksen kokouksia 16.2.2024 § 23 ja 26.1.2026 § 7.  
 

Tonttien varaaminen myöhemmin kaavoitettavalta alueelta suunnitteluvarauspäätöksen mukaisin ehdoin tai kiinteistönkaupan esisopimuksesta päättäminen kunnanhallituksessa ei ole osa kaava- asian käsittelyä. Ylipäänsä toimivalta päättää kaavoituksen käynnistämisestä on ollut teknisellä johtajalla. 

Ensimmäisen kerran kunnanhallituksessa asemakaavaa on käsitelty 22.9.2025 § 171, jolloin Arto Hägg on jäävännyt itsensä. Tällöin on päätetty kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta.  

Hägg ei ole osallistunut asemakaavoituksen vireille laittamiseen 27.2.2024 eikä ole sen jälkeenkään osallistunut kyseisen asemakaavan käsittelyyn kunnan toimielimissä missään vaiheessa. Näin ollen asemakaavapäätöstä ei rasita valituksessa kuvattu esteellisyys. 

Mikäli hallinto-oikeus vastoin kunnan edellä esitettyä näkemystä katsoisi kunnanhallituksen päätöksen 16.2.2024 § 23 olevan asemakaavan valmistelua, Nurmijärven Sähkö -konsernin hallituksessa ei ollut tuolloin tiedossa tai odotettavissa mahdollista erityistä hyötyä tai vahinkoa. Häggille ei siten ole voinut syntyä hallintolain tarkoittamaa yhteisöjääviyttä. Nurmijärven Sähkö -konserniin kuuluvien Nurmijärven Sähkö Oy:n tai Nurmijärven Sähköverkko Oy:n hallituksissa ei ollut käsitelty datakeskusta koskevia asioita ennen kunnanhallituksen 16.2.2024 tekemää suunnitteluvarausta koskevaa päätöstä. Asia on ollut esillä ensimmäisen kerran Nurmijärven Sähköverkko Oy:n hallituksessa 6.3.2024. 

Kaava perustuu kattaviin selvityksiin 
 

Valituksessa esitetään, että asemakaava perustuu olennaisesti puutteellisiin selvityksiin ja vaikutusarviointeihin. Nurmijärven kunta toteaa, että Sudentullin työpaikka-alueen asemakaava ja siihen liittyvät selvitykset on laadittu alueidenkäyttölain vaatimalla tavalla. Kaavaratkaisu perustuu alueelle laadittuihin kattaviin selvityksiin. 
 

Sudentullin työpaikka-alueelle laaditussa luontoselvityksessä todetaan, että Sudentullin alueelta ei todettu sellaisia luontoarvoja, joita koskevia määräyksiä on lainsäädännössä tai jotka muuten olisi otettava huomioon alueen maankäytössä ja sen suunnittelussa. Inventoinnissa ei todettu arvokkaita luontokohteita eikä kohteella ole erityistä merkitystä ekologisten yhteyksien kannalta.  

Valittaja katsoo, että Sudentullin asemakaava perustuu puutteellisiin meluselvityksiin. Alueelle tehdyssä meluselvityksessä laadittiin melulaskelmiin perustuva meluselvitys kaavaehdotusvaiheessa olevien tietojen pohjalta. Tonteille on kaavan mukaan toteutettava tarvittava melunsuojaus. Alueelle sijoittuva toiminta ei saa aiheuttaa alueen ulkopuolelle Valtioneuvoston ohjearvot ylittävää melua. 

Valittaja katsoo, että Jussilan tilan suojelutarvetta ei ole arvioitu osayleiskaavan edellyttämällä tavalla, eikä kunta ole ottanut asianmukaisesti huomioon rakennusperintö- ja kulttuuriympäristöarvoja. Jussilan tilan rakennuksia koskeva asemakaavaratkaisu perustuu useisiin kaavatasoon nähden huolellisiin tutkimuksiin ja selvityksiin, joissa on tarkasteltu rakennusten kulttuurihistoriallisia arvoja, rakennusteknistä kuntoa, korjattavuutta, siirrettävyyttä sekä niiden suhdetta alueelle osayleiskaavassa osoitettuun maankäyttötarkoitukseen. 

Ekologinen käytävä 

Valittajan mukaan kaavassa osoitettu ekologisen yhteyden leveys on riittämätön suhteessa osayleiskaavan määräyksiin ja ekologisia yhteyksiä koskeviin selvityksiin, ja ratkaisu mahdollistaa ympäristönsuojelulaissa tarkoitetun erityisen luonnonolosuhteen huonontumisen. Asemakaavaratkaisu ei heikennä maakunnallisesti merkittävän ekologisen yhteyden toimivuutta alueidenkäyttölain vastaisella tavalla ja huomioi ekologisen käytävän ylempiä kaavatasoja noudattaen. Kaavaratkaisu on laadittu voimassa olevan Klaukkalan osayleiskaavan mukaisesti.  

Alueesta tehdyllä karttatarkastelulla on todettavissa, että kaava-alueen itäreunan ulkopuolelle jää metsäinen ekologinen yhteys vähimmillään noin 140 m levyisenä (selvityksissä ohjeellisena minimileveytenä on pidetty 100 m). Sudentullin työpaikka-alueen asemakaavaan on osoitettu ekologista yhteyttä ja metsäkasvillisuutta tukeva suojavyöhyke ja tontin säilyvät kasvillisuusalueet.  

Riittävää tiedottamista  

Valittaja katsoo, että kunnan tiedottaminen ja vuorovaikutus kaavoitusprosessissa ovat olleet puutteellisia. Kuntalaisia ja sidosryhmiä on tiedotettu aktiivisesti kaavoitustyön alkaessa ja sen aikana. Sudentullin työpaikka-alueen asemakaavaan liittyvä vuorovaikutus on kuvattu kaavaselostuksessa ja vuorovaikutusraportissa. Osallisilla on ollut lainmukaisesti mahdollisuus osallistua kaavoitukseen, arvioida sen vaikutuksia ja lausua mielipiteensä asiassa. Asemakaavan laatimisesta on tiedotettu maankäyttö- ja rakennuslain ja 1.1.2025 jälkeen alueidenkäyttölain mukaisesti.  

Kumppanuuskaavoitus  

Valituksessa nousee useammassa kohdassa esille viittaus hankekaavaan, jolla viitataan prosessina kumppanuuskaavoitukseen. Se on yleinen tapa kaavoitustyössä ja maankäytön suunnittelussa, jonka mukaisesti alueen maankäytölle asetetaan lähtökohtia ja perusteita. Sudentullin työpaikka-alueen asemakaavan kaavaratkaisu perustuu kattaviin selvityksiin ja huolelliseen suunnitteluun. Kaava on laadittu kunnan ja Fortum Power and Heat Oy:n välisenä yhteistyönä, kumppanuuskaavoituksena suunnitteluvaraussopimukseen perustuen, jonka Nurmijärven kunnanhallitus hyväksyi 16.2.2024.  
Kunta on kaikissa vaiheissa määritellyt suunnitelman reunaehdot ja ohjannut vahvasti työn laatua ja sisältöä. Viranomaisten kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä suunnittelun aikana; keskusteluita on käyty muun muassa selvitysten riittävyydestä, lausuntojen sisällöstä ja niiden vaikutuksista kaavan sisältöön. 

Suhde osayleiskaavaan jaa maakuntakaavaan  

Valittajan mukaan asemakaavaratkaisu on ristiriidassa sekä oikeusvaikutteisen Klaukkalan osayleiskaavan että voimassa olevien ja aikaisempien maakuntakaavojen kanssa. Maakuntakaava ja yleiskaavakin osaltaan ovat luonteeltaan strategisia ja merkinnöiltään yleispiirteisiä. Uudenmaan liitto ei ole asemakaavan eri vaiheissa lausunut kielteisesti maakuntakaavaan liittyen, vaan suhtautunut lausunnoissaan positiivisesti ja mm. pitänyt lausunnossaan hyvänä kaavaehdotukseen tehtyjä tarkennuksia. Asemakaava on laadittu oikeusvaikutteisin Klaukkalan osayleiskaavan mukaisena, ja alue on siinä osoitettu pääosin työpaikka-alueeksi. 

Asemakaavan merkitys kansantaloudelle  

Nurmijärven kunta pyytää, että oikeus käsittelee valituksen kiireellisenä. Nurmijärven kunta katsoo, että Sudentullin työpaikka-alueen asemakaava on yhteiskunnallisesti merkittävä, koska alueelle suunniteltu suuren kokoluokan datakeskus on yksi Suomen teollisuushistorian merkittävimmistä investoinneista. Datakeskuksen arvioidaan tuovan rakennus- ja käyttövaiheessa Nurmijärven ja koko Uudenmaan alueelle merkittävästi uusia työpaikkoja ja sillä on merkittäviä vaikutuksia kansantalouteen.   
 

Hankkeen seurauksena syntyy työllisyysvaikutuksia kerrannaisvaikutusten myötä Suomessa sen elinkaaren aikana yhteensä noin 38 000 henkilötyövuoden edestä. Kerrannaisvaikutusten seurauksena uutta liikevaihtoa odotetaan syntyvän hankkeen koko elinkaaren aikana noin 9 miljardia €, josta arvonlisän osuus on noin 4 miljardia €. 

Suunnitellulla suuren kokoluokan datakeskushankkeella on merkittäviä vaikutuksia koko Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi ja asukkaiden hyvinvoinnin turvaamiseksi. Valmistuessaan datakeskus olisi merkittävä lisäys Suomen IT-infrastruktuuriin ja vahvistaa maan houkuttelevuutta merkittävien ulkomaisten investointien kohteena. Datakeskus auttaa vastaamaan digitaalisen yhteiskunnan kasvaviin tarpeisiin.  

Tämän kokoluokan hankkeessa edistetään merkittävästi siirtymistä hiilineutraaliuteen tarjoamalla mahdollisuuden vihreän sähkön käyttämiseen sekä datakeskuksen hukkalämmön hyödyntämiseen. Alueelle laaditun ilmastovaikutusten arvioinnin mukaan hukkalämmön hyötykäytöstä saatava päästövähennyspotentiaali vähentäisi vuosittain jopa 42 % Nurmijärven kaukolämmön päästöjä.