Ajankohtaista

Maankäyttölautakunta päätti kokouksessaan 15.9.2026 esittää kunnanhallitukselle rakennusjärjestysehdotuksen nähtäville asettamista. Lautakunta teki ehdotukseen useita muutoksia, joista tekninen johtaja jätti kokouksessa eriävän mielipiteensä. Lautakunta hyväksyi osaltaan vuoden toisen osavuosikatsauksen ja esittää hallitukselle määrärahamuutoksia kuluvan vuoden talousarvioon. Lautakunta käsitteli ensi vuoden talousarviota ja esittää hallitukselle sen hyväksymistä. Lautakunta päätti yksityisteiden avustuksista vuodelle 2026. Kokouksen esityslista on luettavissa kunnan verkkosivuilla.

Rakennusjärjestysehdotukseen muutoksia ennen hallitusta

Maankäyttölautakunta käsitteli kokouksessaan 15.9.2026 rakennusjärjestysehdotusta. Lautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle, että se asettaa rakennusjärjestysehdotuksen julkisesti nähtäville 30 vuorokauden ajaksi sekä pyytää siitä tarvittavat lausunnot.

Rakennusjärjestyksen pääasiallisena tehtävänä on täydentää yleis- ja asemakaavoja niiltä osin kuin se on tarpeen. 

Kunnanhallitus (4.5.2026 § 58) päätti asettaa rakennusjärjestysluonnoksen nähtäville 30 vuorokauden ajaksi. Luonnos oli nähtävillä 15.5.–15.6.2026, ja siitä saatiin 12 lausuntoa ja 6 mielipidettä. Luonnoksen nähtävilläoloaikana järjestettiin myös yleisötilaisuus Nurmijärven pääkirjastossa (25.5.2026).

Viranomaisten lausunnot rakennusjärjestysluonnoksesta kohdistuivat rakennusjärjestyksen rooliin kaavoituksen täydentäjänä, rakentamisen lisääntymiseen ilman riittävää suunnittelua sekä hallitsemattoman hajarakentamisen riskeihin muun muassa yhdyskuntarakenteeseen liittyen. Lausunnoissa todettiin, että rakentamisen määrää ja sijoittumista tulee ohjata suunnitelmallisesti ja että tonttikokojen, rakennusoikeuksien ja sivuasuntojen mitoituksen tulee perustua vaikutusarvioihin ja kaavatasoiseen ohjaukseen.

Mielipiteissä esiin nousi tonttikokojen pienentäminen nykyiseen rakennusjärjestykseen nähden ja siihen liittyen pyydettiin perusteita sille, miksi haja-asutusalueiden tonttikoot ovat pienempiä kuin yleiskaava-alueilla. Vaaraksi tonttikokojen pienentämisessä koettiin hallitsematon haja-asutusrakentaminen ja vesihuollon järjestäminen, sekä todettiin ristiriita yleiskaavoituksen suhteen.

Lautakunnan pohjaesityksessä tavoitteena on mahdollistaa rakentaminen haja-asutusalueilla nykyistä rakennusjärjestystä laajemmin, kuitenkin varmistaen maanomistajien tasapuolinen ja selkeä kohtelu, hallittu yhdyskuntarakenteen kehittyminen ja koko kunnan kokonaisvaltainen maankäytön suunnittelu alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän mukaisesti. Samalla haja-asutusalueiden rakennuspaikkojen vähimmäiskokoja esitettiin yhtenäistettäväksi viimeisimpiin oikeusvaikutteisiin osayleiskaavoihin nähden (Kirkonkylä ja Klaukkala). 

Lautakunnan käsittelyn aikana Marjo Bruun (kesk.) teki muutosesityksen kohtaan 14.3 Asuinrakennuspaikkaa koskevat määräykset: ”Uuden asuinrakennuspaikan vähimmäispinta-ala asemakaava-alueen tai oikeusvaikutteisen yleiskaava-alueen ulkopuolella ja yleiskaava-alueella, jossa ei ole rakennuspaikan kokoa koskevaa määräystä:
1. 3 000 m2,
2. 3 000 m2 ranta-alueet, rantaviivan vähimmäispituus 50 m,
3. 2 500 m2 vesi- ja jätevesiverkostoon liitettävissä oleva rakennuspaikka,
4. 10 000m2 valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.”

Lautakunta ei ollut yksimielinen muutosesityksestä. Äänestyksen jälkeen lautakunta päätti äänin 7-4 hyväksyä Bruunin muutosesityksen (Jaa: Virolainen, Heilimo, Mälkki, Aaltio; Ei: Alanne, Bruun, Hurttala, Koponen, Mustonen, Taipale ja Suomi).

Lautakunntan käsittelyn aikana Joona Suomi (kok.) teki muutosesityksen kohtaan 14.4 Pienteollisuuden ja muiden rakennuspaikkojen koko ja rakennusoikeus ”Pienteollisuuden ja muiden rakennuspaikkojen koko ja rakennusoikeus Uuden rakennuspaikan vähimmäispinta-ala on 10 000 m². Yritystoimintaa palvelevan rakennuksen rakennusoikeus on 20 % rakennuspaikan pinta-alasta, mutta enintään 3 000 k-m². Muilta osin kohta 14.4 säilyy ehdotuksen mukaisena.”

Lautakunta ei ollut yksimielinen muutosesityksestä. Äänestyksen jälkeen lautakunta päätti äänin 7-4 hyväksyä Suomen muutosesityksen (Jaa: Virolainen, Heilimo, Mälkki ja Aaltio; Ei: Alanne, Bruun, Hurttala, Koponen, Mustonen, Taipale ja Suomi).

Lautakunnan käsittelyn aikana Joona Suomi (kok.) teki muutosesityksen kohtaan 28.3 Lentomelu: ”Lentomelualueella rakennettaessa noudatetaan, mitä rakennuksen ääniympäristöstä annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (796/2017) ja melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädetään, ellei asemakaavasta muuta johdu. Rakennuksen ulkovaipan ääneneristyksestä säädetään mainitun asetuksen 5 §:ssä ja virkistykseen käytettävien piha- ja oleskelualueiden melutasosta 6 §:ssä.

Haettaessa rakentamislupaa liitekartan 4 mukaisella alueella, jolla lentomelun taso on Lden 55 dB tai suurempi, hakijan on esitettävä selvitys rakennuksen ulkovaipan äänitasoerosta sekä virkistykseen käytettävien piha- ja oleskelualueiden melutasosta. Asuin-, loma-, potilas- ja majoitushuoneissa sekä opetus- ja kokoontumistiloissa ulko- ja sisämelutason erotuksen (äänitasoero ΔL) tulee olla vähintään 35 dB. Liitekartta 4 on informatiivinen.”

Lautakunta ei ollut yksimielinen muutosesityksestä. Äänestyksen jälkeen lautakunta päätti äänin 7-4 hyväksyä Suomen muutosesityksen (Jaa: Virolainen, Heilimo, Mälkki ja Aaltio; Ei: Alanne, Bruun, Hurttala, Koponen, Mustonen, Taipale ja Suomi).

Lautakunnan käsittelyn aikana Anni Koponen (kok.) teki muutosesityksen kohtaan 29.1 Luonnon monimuotoisuus rakentamisessa, yleiset määräykset puiden kaatamisesta pesimäaikana, että ehdotuksesta poistetaan virke:

 ”Mikäli rakentamisen vuoksi on välttämätöntä kaataa puita pesimäaikana, hankkeeseen ryhtyvän on tarkastettava puut lintuasiantuntijan avustuksella ennen kaatamiseen ryhtymistä luonnonsuojelulain mukaisen lintujen pesimärauhan varmistamiseksi.”

Lautakunta ei ollut yksimielinen muutosesityksestä. Äänestyksen jälkeen lautakunta päätti hyväksyä Koposen muutosesityksen äänin 7-3, yhden äänestäessä tyhjää (Jaa: Virolainen, Heilimo, Aaltio; Ei: Alanne, Bruun, Hurttala, Koponen, Mustonen, Taipale, Suomi; Tyhjö: Mälkki).

”Kylät ovat syntyneet ilman että kunta on määrännyt tontin koon neliömetrin tarkkuudella. Kolmen tuhannen neliön rakennuspaikka on kylässä täysin tavanomainen, ja sellaisen pitää olla mahdollinen myös jatkossa”, lautakunnan puheenjohtaja Joona Suomi (kok.) sanoo.

”Lentoasema on meille naapuri, jonka läheisyys on kunnalle selvä etu. Silloin on myös johdonmukaista, että lentomelusta johtuvat rakentamisen rajoitukset mitoitetaan täsmälleen sen mukaan, mitä valtakunnallinen sääntely edellyttää — ei tiukemmiksi eikä löysemmiksi”, Suomi näkee.

Tekninen johtaja jätti eriävän mielipiteen

Tekninen johtaja Juha Oksanen jätti päätöksestä eriävän mielipiteensä:

Rakennuspaikan vähimmäiskokojen pienentäminen

Rakennuspaikan vähimmäiskoon pienentäminen lautakunnan päättämillä tavoilla ei ole kunnan pitkän aikavälin edun mukainen.

Vähimmäiskokojen pienentäminen lisää rakentamisen määrää kaavoittamattomilla alueilla ilman maankäytöllistä ohjausta. Kaavoittamattomilla alueilla yhdyskuntarakenteen hallinta perustuu keskeisesti rakennusjärjestykseen. Sen ohjausvaikutuksen heikentäminen vaikeuttaa myöhempää kaavoitusta, kun arvo- ja yhdyskuntarakennenäkökohdat on otettava huomioon jo rakentuneessa ympäristössä. Haja-asutusalueille kohdistuvaa rakentamispainetta tulee ohjata suunnitelmallisesti yleiskaavalla.

Vähimmäiskokojen pienentäminen kasvattaa riskiä tilanteesta, jossa kunta joutuu järjestämään vesihuollon, tiestön ja muiden palveluiden kapasiteetin alueille, joille ei ole laadittu asianmukaista kaavaa.

Muutos johtaa lisäksi maanomistajien eriarvoiseen asemaan: kaavoittamattomilla alueilla tonttien vähimmäiskoko on selvästi pienempi kuin oikeusvaikutteisilla osayleiskaava-alueilla.

Vähimmäiskoot tulee säilyttää pohjaesityksen 15.9.2026 mukaisina.

Rakennuspaikan vähimmäiskoon pienentäminen RKY-alueilla ja maakunnallisesti merkittävien maisema- ja kulttuuriympäristöjen alueella

Rakennuspaikan vähimmäiskoon pienentäminen RKY-alueilla ja maakunnallisesti merkittävien maisema- ja kulttuuriympäristöjen alueella tonttikokovaatimuksesta luopuminen heikentää rakennusjärjestyksen ohjausvaikutusta ja siten kunnan mahdollisuuksia huolehtia maakunnallisesti merkittävien maisema- ja kulttuuriympäristöarvojen ja valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamisesta.

Maakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuuriympäristöt on osoitettu maakuntakaavassa. Maakuntakaava on ylemmän kaavatason ohjausväline, jonka tavoitteiden tulee heijastua myös alempiin ohjausvälineisiin, kuten rakennusjärjestykseen. Erityisvaatimuksen poistaminen merkitsee sitä, että maakuntakaavan maisema- ja kulttuuriympäristötavoitteet jäävät kaavoittamattomilla alueilla ilman rakennusjärjestyksen tukea.

Näillä alueilla tiiviimpi rakentaminen tulee ratkaista yleiskaavalla ja sen laatimisen yhteydessä laadittavilla selvityksillä.

Rakennuspaikan vähimmäiskoko RKY-alueilla ja tonttikokovaatimus maakunnallisesti merkittävien maisema- ja kulttuuriympäristöjen alueella tulee säilyttää pohjaesityksen 15.9.2026 mukaisena.

Pienteollisuuden ja muiden rakennuspaikkojen koko ja rakennusoikeus

Yritystoimintaa palveleva rakentaminen

Rakennusjärjestyksen tehtävänä on ohjata rakentamista kaavoittamattomilla alueilla, ja kaavoitus katsotaan ensisijaiseksi ratkaisuksi suurehkojen hankkeiden (yli 1 500 k-m²) kohdalla. Ehdotukseen on muutettu enimmäisrakennusoikeudeksi 10 %, kuten aikaisemmassakin rakennusjärjestyksessä. Rakennusoikeus ei kuitenkaan voi olla enempää kuin 1 500 k-m².

Rakennusoikeuden enimmäismäärät tulee säilyttää pohjaesityksen 15.9.2026 mukaisina.

 >> Maankäyttölautakunta Esityslista 15.09.2026/Asianro 51 | Dynasty tietopalvelu : Nurmij�rven kunta

Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2026 hyväksyttiin

Maankäyttölautakunta hyväksyi 15.9.2026 osavuosikatsaukset maankäytön ja yleiskaavoituksen, omaisuuden tuottojen ja hallinnan sekä hallinto- ja talouspalveluiden osalta ajalta 1.1.-30.6.2026. Lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että vuoden 2026 talousarviota muutetaan kiinteän omaisuuden osalta: maa-alueiden myyntituottoja lasketaan 750 000 euroa.

>> Osavuosikatsaukseen 1.1.-30.6.2026 voi tutustua kunnan verkkosivuilla
>> Maankäyttölautakunta Esityslista 15.09.2026/Asianro 46 | Dynasty tietopalvelu : Nurmij�rven kunta

Lautakunta esittää hallitukselle talousarvion 2027 hyväksymistä

Maankäyttölautakunta hyväksyi 15.9.2026 osaltaan ympäristötoimialan talousarvio- ja taloussuunnitelmaesityksen vuosille 2027–2029 ja esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle sen hyväksymistä. Esitys on valmisteltu kunnanhallituksen hyväksymän talousarviokehyksen 2027 sekä talousarvion- ja suunnitelman 2027–2029 laadintaohjeen pohjalta.

Enimmäisinvestoinnit on kehyksessä määritelty bruttomääräisenä. Investointikehys vuodelle 2027 on 43,5 milj. euroa.

Käyttötaloudelle syntyy kustannuspaineita erityisesti kunnan omistamien kiinteistöjen heikosta kuntotasosta. Kiinteistöjen heikko kunto aiheuttaa lisäkuluja toimialalle äkillisten korjaustarpeiden ja väistötilojen kustannusten kautta. Myös kunta-alan palkkojen sopimuskorotukset vuosille 2027–2029 tulevat nostamaan henkilöstökuluja talousarvio- ja suunnitelmavuosille.

Tontinvuokratuottojen ennustetaan kasvavan, kun taas maa-alueiden myyntituottojen arvioidaan laskevan talousarvioon 2026 nähden. 

Vuokratuottojen arvioidaan vähenevän vuokrasopimusmuutoksen seurauksena. Kunnanhallituksen ympäristötoimialalle antama kehys vuodelle 2027 on noin 292 000 euroa (nettotuotto). Talousarvioesityksessä nettotuotto on noin –350 000 euroa, mikä on noin 642 000 euroa kehystä heikompi. Kehykseen nähden muiden rakennusten vuokratuotot ovat pienentyneet vuokrasopimuksen irtisanomisen seurauksena.

Maankäyttölautakunta vastaa maankäytön ja kaavoituksen tulosalueesta sekä rakennusvalvonnasta. Näiden toimintojen talousarvioesitykset sisältyvät ympäristötoimialan talousarvioon. Talousarvioesitykseen sisältyy myös ohjeellisena hyväksyttävä yleiskaavoitusohjelma.

Valtuusto päättää talousarviosta ja -suunnitelmasta vuosille 2027–2029 marraskuussa 2026.

>> Maankäyttölautakunta Esityslista 15.09.2026/Asianro 47 | Dynasty tietopalvelu : Nurmij�rven kunta

Tarkastuslautakunnan arviointikertomus tiedoksi

Maankäyttölautakunta merkitsi 15.9.2026 tiedoksi tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta 2025. Arviointikertomuksessa ei pyydetty vastineita maankäyttölautakunnan alaisesta toiminnasta.

>> Maankäyttölautakunta Esityslista 15.09.2026/Asianro 48 | Dynasty tietopalvelu : Nurmij�rven kunta

Yksityisteiden kunnossapitoavustukset vuonna 2026

Maankäyttölautakunta päätti yksityisteiden kunnossapitoavustuksista vuodelle 2026. Yksityisteiden kunnossapitoavustusta haki määräaikaan 183 tiekuntaa. Avustettavien teiden yhteispituus on 250 km. Lautakunta varasi avustusmäärärahasta 381 510 euroa kunnossapitoavustuksiin.

Vaaksintien tiekunta ilmoitti kunnossapitoavustushakemuksessa hallintomenoja yhteensä 21 422 euroa. Yksityistieavustusten myöntämisehtojen mukaan kunnossapitokustannuksiin hyväksytään tiekunnan kohtuulliset hallintokustannukset. Lautakunta päätti hyväksyä Vaaksintien tiekunnan kunnossapitokustannuksiin hallintokustannuksia 3500 euroa edellä esitettyjen perustelujen ja yksityistieavustusten myöntämisehtojen perusteella.

Jussilankujan, Reunatien ja Sorsalammentien tiekunnat anovat kunnossapitoluokan muuttamista kunnossapitoluokasta 3. Lautakunnan päätöksen mukaisesti Jussilankujan, Reunatien ja Sorsalammentien tiekunnat eivät täytä 1 kunnossapitoluokan eikä 2 kunnossapitoluokan myöntämisehtoja, joten lautakunta päätti hylätä Jussilankujan, Reunatien ja Sorsalammentien tiekuntien anomukset kunnossapitoluokan muuttamisesta.

Lautakunta vahvisti   1 A -kunnossapitoluokan teiden enimmäisavustusmääräksi tiekilometriä kohden 3650 euroa/km, 1 B -kunnossapitoluokan teiden enimmäisavustusmääräksi tiekilometriä kohden 2950 euroa/km, 2 kunnossapitoluokan teiden enimmäisavustusmääräksi tiekilometriä kohden 2850 euroa/km ja 3 kunnossapitoluokan teiden enimmäisavustusmääräksi tiekilometriä kohden 2550 euroa/km.

Lautakunta vahvisti kunnossapitoavustusta hakeneiden tiekuntien yksityisteiden kunnossapitoluokat perustelujen mukaisesti ja myönsi vuoden 2026 ajanjaksoa koskevat kunnossapitoavustukset.

Lautakunnan puheenjohtaja Joona Suomi, lautakunnan jäsenet Henna Hurttala (kesk), Pirjo Heilimo (kok.), Marjo Bruun (kesk.) ja Kalle Mustonen (kesk.) sekä kunnanhallituksen edustaja Kallepekka Toivonen (kesk.) poistuivat esteellisenä kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

 Puheenjohtajana tämän asian ajan toimi Ville Virolainen. Varajäsenistä paikalla olivat asian käsittelyn ajan Anna Nyyssönen (kok.) ja etäyhdeydellä Visa Tarikka (kok.).

>> Maankäyttölautakunta Esityslista 15.09.2026/Asianro 49 | Dynasty tietopalvelu : Nurmij�rven kunta

Yksityisteiden perusparannusavustukset vuonna 2026

Maankäyttölautakunta päätti yksityisteiden perusparannusavustuksista vuodelle 2026. Yksityisteiden perusparannusavustusta haki määräaikaan 11 eri tiekuntaa. Hankkeiden kokonaiskustannusarvio on 195 514 euroa ja haettu avustus yhteensä 89 210 euroa. Esityksen mukaan avustusmäärärahasta varataan 58 490 euroa perusparannusavustuksiin.

Ennen lautakunnan kokousta suoritettiin katselmus kyseisillä yksityisteillä.

Lautakunnan puheenjohtaja Joona Suomi, lautakunnan jäsenet Henna Hurttala (kesk), Pirjo Heilimo (kok.), Marjo Bruun (kesk.) ja Kalle Mustonen (kesk.) sekä kunnanhallituksen edustaja Kallepekka Toivonen (kesk.) poistuivat esteellisenä kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

 Puheenjohtajana tämän asian ajan toimi Ville Virolainen. Varajäsenistä paikalla olivat asian käsittelyn ajan Anna Nyyssönen (kok.) ja etäyhdeydellä Visa Tarikka (kok.).

>> Maankäyttölautakunta Esityslista 15.09.2026/Asianro 50 | Dynasty tietopalvelu : Nurmij�rven kunta

Tiedotetta muokattu 16.9.2026 klo 12.13. Marjo Bruun (kesk.) jääväsi itsensä yksityistieavustuksiin liittyen.