Ilmastotyö, Kiinteistöt, Näin Nurmijärvi rakentuu, Näin Nurmijärvi rakentuu blogi, Tilakeskus
Näin Nurmijärvi rakentuu blogi – Kiinteistön purkujätteet hyödynnetään tehokkaasti
Purkutyöhön liittyvä lainsäädäntö on monimutkainen ja vaatii perehtyneisyyttä, sillä se yhdistää rakennusvalvonnan ja ympäristöjätelainsäädännön vaatimukset. Rakennusten purkamista ja purkujätteen käsittelyä Suomessa ohjaavat jätelaki ja 1.1.2025 voimaan tullut uusi rakentamislaki, jotka painottavat kiertotaloutta, materiaalien hyötykäyttöä ja ympäristövaikutusten minimointia.
Purkamislupa
Rakennusta tai sen osaa ei saa ilman lupaa purkaa asemakaava-alueella tai alueella, jolla yleiskaavassa niin määrätään. Ei myöskään alueella, jolla on voimassa alueidenkäyttölain 53 §:ssä tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi.
Purkamiseen ei aina tarvita lupaa (Rakentamislaki 55 §), mutta tällöinkin on rakennusvalvontaviranomaiselle kirjallisesti ilmoitettava rakennuksen tai sen osan purkamisesta 30 päivää ennen purkamistyöhön ryhtymistä (purkamisilmoitus).
RAPU – purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys
Purkamislupaa haettaessa on esitettävä selvitys siitä, miten purkutyössä syntyvät materiaalit lajitellaan, kierrätetään ja hyödynnetään. Kunta tilaa RAPU-selvityksen alan konsultilta, puitesopimustoimijalta. Suomen ympäristökeskus ylläpitää RAPU-tietokantaa, jonne selvitykset on toimitettava. Purkutyön päätyttyä urakoitsija laatii loppuraportin, joka sisältää dokumentit jätteiden määristä ja loppusijoituspaikoista. Purkumateriaalimäärät viedään myös RAPU-tietokantaan.
Asbesti ja haitta-aineet
Asbestikartoitus on tehtävä aina ennen vuotta 1994 rakennetuista rakennuksista ennen purkamisluvan hakemista. AHA-tutkimukset tilataan aina ennen purkamisluvan hakemista alan konsultilta (puitesopimus). Asbestipurkutyö on luvanvaraista ja sen voi tehdä vain valtuutettu ammattilainen.
Vaaralliset jätteet (kuten asbesti) on poistettava ja käsiteltävä erillään (Jätelaki 17 §), eikä niitä saa sekoittaa kierrätettävään materiaaliin. Mikäli purkukohteessa ei ole asbestia, selvitetään siitä joka tapauksessa muut mahdolliset haitta-aineet, joiden purku toteutetaan ohjeistuksen mukaan.
Kierrätystavoitteet ja lajittelun tärkeys
Rakennus- ja purkujätteestä on hyödynnettävä materiaalina vähintään 70 painoprosenttia. Sekalaisen rakennusjätteen vastaanottomaksut ovat huomattavasti korkeammat kuin lajitellun jätteen, mikä on yksi syy, miksi purku-urakoitsijat lajittelevat ja kierrättävät materiaalit tarkasti. Laki kannustaa purkamaan ”fiksusti”, eli irrottamaan rakennusosat (esim. ovet, ikkunat, puutavara) ehjinä uudelleenkäyttöä varten, ei pelkästään murskaamaan niitä.
Rakennus- ja purkujätteelle on järjestettävä rakennus- tai korjaushankkeessa erilliskeräys siten, että mahdollisimman suuri osa jätteestä voidaan toimittaa uudelleenkäyttöön taikka muutoin kierrättää tai hyödyntää. Purku-urakoitsija (pääurakoitsija) vastaa jätteiden asianmukaisesta lajittelusta, kierrätyksestä ja dokumentoinnista työmaalla. Urakoitsijan on noudatettava purkuluvan yhteydessä tehtyä jätehuoltosuunnitelmaa. Vähintään seuraaville jätelajeille on järjestettävä erilliskeräys:
- betoni-, tiili-, kivennäislaatta- ja keramiikkajätteet
- kipsipohjaiset jätteet
- kyllästämättömät puujätteet
- metallijätteet
- lasijätteet
- muovijätteet
- paperi- ja kartonkijätteet
- maa- ja kiviainesjätteet
Urakoitsijan on huolehdittava, että materiaali- ja jätevirrat eivät pilaa maaperää tai lähiympäristöä. Työmaa on pidettävä järjestyksessä ja siistinä määräysten mukaisesti. Mikäli urakoitsija ei noudata näitä velvollisuuksia, purkujätteen käsittely voi tulla erittäin kalliiksi ja vastuu virheistä on urakoitsijalla.
Jätteiden kuljetuksesta on laadittava lain edellyttämät siirtoasiakirjat. Niiden tarkoituksena on varmistaa jätteiden päätyminen asianmukaiseen käsittelyyn ja seurata kuljetuksia.
Purkukohteissa jätteet pyritään hyödyntämään ensisijaisesti materiaalina tai maarakennusaineena.
Esimerkiksi Lepsämän päiväkodin purkutöissä hyödyntämisasteen tavoite oli urakoitsijalla > 70 % ja toteuma 87,01 %. Energiahyödyntämisaste oli 9,58 %. Hyödyntämätöntä jätettä (jäte loppusijoitusalueelle) oli 3,41 %. Tästä näkee, että jätteiden erilliskeräysaste ja hyödyntäminen on purkukohteissa todella suurta ja se käsitys, että jätteitä menisi vain kaatopaikalle on täysin väärä.
Bloggaajana
Katri Metsomäki, toimistoinsinööri
Nurmijärven kunta/Tilakeskus