Ilmastotyö, Katujen kunnossapito, luonto, Siistiksi, Terveys, Viheralueet
Tupakantumpit roskikseen – ei maahan, luontoon tai järveen
Tupakantumpit ovat maailman yleisin roska, ja Suomessa ympäristöön arvioidaan päätyvän vuosittain yli kaksi miljardia tumppia. Ongelma on näkyvä myös arjessa: tumppeja kertyy katujen varsille, pysäköintialueille, puistoihin, rannoille ja hulevesikaivojen läheisyyteen. Nurmijärven kunta on asentanut yleisille alueille jo 150 tupakantumppiroskista. Tupakantumppiroskikset ovat yksi konkreettinen keino ohjata tumpit oikeaan paikkaan sen sijaan, että ne aiheuttaisivat ympäristöhaittoja.
Tupakantumppi levittää muovia ja muita haitallisia aineita
Tupakantumppi on pieni roska, mutta sen ympäristövaikutukset ovat suuret. Tupakantumppi eli filtteri näyttää paperilta, mutta itse asiassa se on muoviksi luokiteltua materiaalia, selluloosa-asetaattia. Luontoon joutuessaan se ei maadu tai hajoa ikinä, vaan muuttuu hitaasti mikromuoveiksi.
Tupakan filtteri ei kuitenkaan ole puhdasta muovia, sillä filtteriin imeytyy tupakasta tuhansia kemikaaleja, joista osa on suoraan ympäristölle vaarallisia. Näitä ovat esimerkiksi lyijy ja arsenikki. Tumpin hajotessa pieniksi mikromuovihiukkasiksi on niissä mukana mukanaan myös näitä myrkyllisiä kemikaaleja.
Eläimet maalla ja vedessä vahingoittuvat syötyään tumppeja tai niistä hajonnutta mikromuovia. Veteen joutuessaan tumpista alkaa jo tunnin kuluessa levitä veteen kemikaaleja. Kun kalat syövät hajonneiden tumppien hiukkasia, päätyvät myrkylliset kemikaalit myös meidän ruokaketjuumme.
Lisätietoja tupakkatuotteiden ympäristöhaitoista suomenash.fi
Kunnan tupakantumppiroskiksia eri puolilla kuntaa
Kunta on asentanut yleisille alueille jo yhteensä 150 tupakantumppiroskista (sijaintikartat). Tumppiroskiksia on erityisesti sellaisilla paikoilla, joissa liikutaan paljon ja joissa roskaantumista on havaittu. Sijoittelussa on huomioitu myös kuntalaisilta Solmu-palautejärjestelmän kautta saadut toiveet.
Tupakantumppiroskisten lisääminen viime vuosina liittyy EU:n kertakäyttömuovidirektiivin eli SUP-direktiivin vaatimuksiin. Direktiivin tavoitteena on vähentää kertakäyttömuovin päätymistä ympäristöön, edistää kiertotaloutta ja vähentää roskaantumista erityisesti yleisillä alueilla ja vesistöissä.
Nurmijärvellä tumppiroskisten asentamista jatketaan tarpeiden mukaan, seurataan roskisten kuntoa ja korvataan rikottuja astioita.
Yhtenä tupakoinnin lieveilmiönä onkin tupakantumppiroskisten rikkominen. Onko kyseessä puhdas ilkivalta vai vain tupakanhimo, jos roskiksesta yritetään löytää pidempiä tupakantumppeja vielä poltettavaksi? Oli niin tai näin, niin astioiden toivotaan säilyvän ehjänä ja kaikkien käytössä sekä toimivan käyttötarkoituksessaan – tupakantumppien keräysastiana.
Tumpit ja nikotiinipussit roskiin tai lopeta niiden käyttö
Paras keino vähentää tupakkaroskaa on lopettaa tupakointi kokonaan. Lopettamisvinkkejä löytyy mm. Keusoten verkkosivulta. Jos tupakointi kuitenkin jatkuu, tumppi pitäisi aina laittaa tumppiroskikseen tai muuhun sekajäteastiaan. Maahan, luontoon, järveen tai hulevesikaivoon ne eivät kuulu.
Myös nikotiinipussit kuuluvat sekajätteeseen – ne voi laittaa viereiseen kadunvarsiroskikseen. Kun tupakantumpit ja nikotiinipussit päätyvät roskikseen, ei lähiympäristö näytä epäsiistiltä eivätkä ne kuormita luontoa, vesistöjä tai eläimiä. Eivätkä ne näin myöskään päädy koiran tai pikkulasten suuhun.