Toivo Jaatinen on yksi Suomen arvostetuimmista mitalitaiteilijoista. Hän syntyi 1.8.1926 Sortavalassa ja opiskeli Helsingissä 1947-1950 Taideteollisessa keskuskoulussa ja vuosina 1950-1951 Taideakatemian koulussa. Opintojensa aikana ja niiden jälkeen hän työskenteli monen tunnetun kuvanveistäjän avustajana ja tutustui tällöin mitalitaiteeseen. Opettajien joukossa ovat muun muassa Wäinö Aaltonen, Essi Renvall, Oskari Jauhiainen ja Gerda Qvist. Qvist oli Suomen ainoa mitaleihin erikoistunut taiteilija.
Mitalitaiteen uranuurtaja
Suomen Mitalitaiteen Kilta perustettiin vuonna 1965 yhdyssiteeksi mitalitaiteilijoiden, keräilijöiden, mitalivalmistajien, taidegallerioiden ja museoiden välille. Se myös edistää Suomen mitalitaidetta tukemalla mitalintekijöitä, mitalitaiteen tutkimusta ja julkaisutoimintaa. Perustamisestaan lähtien kilta halusi, että sen jakamat vuosimitalit olisivat suomalaisia, mutta mitalien valamiseen vaadittavaa osaamista puuttui maasta. Toivo Jaatinen oli yksi kuvanveistäjistä, jotka ryhtyivät kehittämään valumenetelmiä. Jaatinen onnistui vähitellen vapautumaan mitalin suunnittelun teknisistä rajoituksista ja hänestä tuli mitalitaiteen uranuurtaja. Hän on toiminut opettajana muun muassa Teknillisessä korkeakoulussa vuosina 1965-1978 ja Suomen Taideakatemian koulussa vuosina 1970-1977.
Tuotantoa mitaleista monumentteihin
Jaatisen taiteessa näkyy piirteitä suomalaisesta 1930-1940 -lukujen veistotaiteesta. Hänen ensimmäiset mitalinsa ovat 1960-luvulta ja ne ovat tyyliltään moderneja ja lähes abstrakteja. 1970-luvulta lähtien Jaatisen työt ovat olleet perinteisempiä mutta kuitenkin omaleimaisia. Runsaan mitalituotannon lisäksi Jaatinen on tehnyt veistoksia ja julkisia monumentteja.
Tunnettuja töitä ja palkintoja
Toivo Jaatisen teoksia on ollut esillä lukuisissa näyttelyissä vuodesta 1952 alkaen Suomessa ja ulkomailla. Hän voitti ensimmäisenä Suomen Mitalitaiteen Killan vuosimitalikilpailun vuonna 1965 sekä tämän jälkeen vuosina 1967, 1973 ja 1994. Hänen kolmas vuosimitalinsa Pisanello on valittu killan äänestyksessä kaikkien aikojen parhaaksi suomalaiseksi mitaliksi. Pro Finlandia -mitalin Jaatinen sai vuonna 2002. Samana vuonna hän sai mitalitaiteen ehkä arvostetuimman palkinnon, American Numismatic Societyn palkinnon The J. Sanford Saltus ja piti tunnnustukseen liittyneen näyttelyn New Yorkissa.
Ensimmäinen Jaatisen toteutettu mitali oli Rautatiehallituksen Kontiomäki – Taivalkoski -mitali vuonna 1962. Tämän jälkeen hän on suunnitellut useita juhlamitaleita, muun muassa Suomen itsenäisyyden 80-vuotisjuhlarahan, Helsingin yliopiston 350-vuotisjuhlamitalin, Raamatun suomalaisen käännöksen 350-vuotisjuhlamitalin ja ylioppilastutkinnon 150-vuotisjuhlamitalin. Jaatisen tuotannosta löytyvät muun muassa Vilho Askolalle, Ahti Karjalaiselle, Mauno Koivistolle, Äiti Teresalle, ja Juhani Aholle omistetut mitalit.
Nurmijärveläinen taiteilija
Toivo Jaatinen muutti Espoosta Nurmijärvelle vuonna 1964. Nurmijärven pääkirjaston edustalle vuonna 1984 valmistunut teos Seitsemän veljeksen tie on Toivo Jaatisen teos, samoin vuonna 1994 valmistunut Aleksis Kiven vanhempien muistokivi Nurmijärven kirkonkylän vanhalla hautausmaalla. Nurmijärven kunnalla on valikoima Toivo Jaatisen mitaleita, jotka ovat esillä pääkirjastossa. Nurmijärven seurakuntakeskuksessa on Jaatisen tekemä Vuorisaarna -seinäreliefi.
Kirjallisuutta
Sormunen, Irja. Nurmijärven pitäjän historia 1900-1970, III osa, 1974.
Voionmaa, Ilkka. Mitalitaiteen vuosikirja 2002, 2002.