Nurmijärvellä toiminut kappalainen Johan Fredrik Bergh aloitti ensimmäisenä Suomessa pyhäkouluopetuksen lapsille. Hän oli syntynyt Suonenjoella 1795 papin perheeseen ja käynyt koulunsa Porvoossa. Bergh valmistui ylioppilaaksi Turussa vuonna 1816 ja papiksi hänet vihittiin vuonna 1818. Pappistutkintonsa ja pastoraalinsa hän suoritti korkein arvosanoin ja myöhemmin hän sai jumaluusopin tohtorin arvon.
Vuonna 1826 Bergh valittiin Nurmijärven kappalaiseksi ja tässä virassa hän toimi vuoteen 1843, jolloin hänet valittiin kirkkoherraksi Jaakkimaan. Berghin Nurmijärvelle muuttaessa oli vielä tuoreessa muistissa kuuluisien Nurmijärven rosvojen teot muutamaa vuotta aikaisemmin ja paikkakuntaa ja sen asukkaita pidettiin turmeltuneena. Jussi Sinnemäki kirjoitti vuonna 1932 Berghin elämää käsittelevässä kirjassa, että ”Se maaperä, jota hän tässä seurakunnassa joutui muokkaamaan, oli karuimpia mihin yleensä kukaan pappi maassamme viime vuosisadalla hyvää siementä kylvi. Tapain turmelus oli joka suhteessa niin suuri, että me tuskin voimme ainoatakaan pitäjää maassamme suurestikaan asettaa siinä suhteessa Nurmijärven edelle.”
Lukutaidon edistäjä
J. F. Bergh oli vankkumaton lukutaidon edistämisen kannattaja ja hänen toimintansa vaikutti suuresti opetusjärjestelmän ja koulujen syntyyn Nurmijärvellä. Hänen esityksestään pitäjään palkattiin ensimmäinen koulumestari, joka toimi vuosina 1833-1834. Berghin aikana vuonna 1838 paikkakunnalla aloitti työnsä koulumestarina myös Malakias Costiander, joka tuli tunnetuksi pitkäaikaisena kansanopettajana.
Pyhäkoulun isä
Pyhäkoulu alkoi huhtikuussa 1832 Nummenpään kylässä Yli-Paakan talossa. Bergh esitti kutsun pyhäkouluun kirkossa saman päivän aamuna ja samalla hän esitti toiveensa, että muissakin kylissä joku taitava mies haluaisi käynnistää pyhäkoulutoiminnan. Itse pyhäkouluajatus on lähtöisin Englannista ja Suomeenkin ajatus oli levinnyt. Piispa Jaakko Tengström oli jo vuonna 1807 kehottanut Turun pappeinkokouksessa papistoa pitämään lapsille pyhäkoulua. Turun tuomiokapitulin kiertokirjeessä kehotus toistettiin ja joitain tilapäisiä pyhäkouluja perustettiinkin pappien toimesta. Berghin pyhäkoulun perustaminen oli kuitenkin ensimmäinen kerta, kun maallikkojen johtamia pyhäkouluja perustettiin syrjäkylillekin.
Pyhäkoulussa lapsille opetettiin virsiä, laulua ja kristinoppia. Ensiksi lasten täytyi kuitenkin oppia lukemaan ja opettajiksi kutsuttiinkin kylistä lukutaitoisiksi tiedettyjä ihmisiä. Kuudessa vuodessa pyhäkoulujen määrä Nurmijärvellä oli noussut jo kymmeneen.
Pitkä ura kirkonmiehenä
Uransa aikana J. F. Bergh ehti lisäksi työskennellä monessa eri seurakunnassa: Hartolassa, Sysmässä, Pälkjärvellä, Kuopiossa ja Rantasalmella. Vuonna 1861 hän oli kansakoulukomitean jäsen, seuraavana vuonna Porvoon hiippakunnan papiston valtuutettu niin sanotussa neljän säädyn valiokunnassa ja vuonna 1863 hän kuului kirkkokomiteaan. Vuosina 1863-1864 hän edusti pappissäätyä valtiopäivillä ajaen voimakkaasti täyskieltoa viinanvalmistukseen. Hän oli raittiusasian esitaistelija ja piti merkittävänä papiston esimerkin vaikutusta. J. F. Bergh toimitti myös lehtiä Tidningar i andeliga ämnen ja Hengellisiä sanomia.
Johan Fredrik Berghin muistomerkki on pystytetty Nurmijärven Kirkkopuistoon vuonna 1932. Suomen ensimmäisen pyhäkoulun kunniaksi pystytetty muistokivi sijaitsee Nummenpäässä Eskolan talon maalla paikassa, jossa ensimmäinen pyhäkoulu kokoontui vuonna 1832.
Kirjallisuutta:
Hyrske, Kaarlo. Johan Fredrik Bergh, 1937.
Hyrske, Kaarlo. Väsymätön kylvömies: piirteitä Johan Fredrik Berghin elämästä ja työstä, 1957.
Sinnemäki, Jussi. Suomen pyhäkoulun isä: pikapiirtoja Johan Fredrik Berghin elämästä, 1932.
Sormunen, Irja. Nurmijärven pitäjän historia 1900-1970, III osa, 1974.