Säveltäjä Bernhard Henrik Crusell (1775-1838)


Lapsuus Nurmijärvellä

Pohjolan ensimmäinen tunnettu säveltäjä oli Bernhard Crusell, joka vietti lapsuutensa Nurmijärvellä. Hän oli syntynyt Uudessakaupungissa 15.10.1775 ja saanut kasteessa nimen Berndt, mutta yleiseen käyttöön vakiintui nimi Bernhard. Perhe muutti Nurmijärven kirkonkylään Hämeenlinnasta Bernhardin ollessa 8-vuotias, ja myöhemmin he muuttivat Nurmijärven Perttulan kylään Perttulan taloon.

Nuori Bernhard pääsi Numlahden kartanonherran Erik Lorentz Armfeltin perheen suosioon. Hän sai olla kuunteluoppilaana kartanon lasten lukutunneilla pitäjänlukkarin opetuksessa ja oppi kirjoittamaan. Crusell oli jo pienenä Uudessakaupungissa asuessaan innostunut musiikista. Nurmijärvellä hän tutustui samassa kylässä asuneen Uudenmaan rykmentin klarinetinsoittaja Westerbergin poikaan, joka lupasi Bernhardille klarinetinsoitto-opetusta kirjoitustaidon opetusta vastaan.

Tie vie pois Suomesta

Bernhard Crusell osoitti jo nuorena musikaalisia taipumuksia. Maine nuoresta ja taitavasta soittajasta levisi Numlahden kartanonherran tietoon ja hän toimitti vuonna 1788 nuoren Crusellin harjoittelijaksi Viaporin Leskikuningattaren henkivartiorykmentin soittokuntaan.

Viaporissa Bernhard Crusell pääsi majuri Olof Wallenstiernan holhotiksi ja sai opiskella muitakin aineita. Vuonna 1791 he muuttivat Tukholmaan, jossa Crusell sai jatkaa opintojaan ja jatkaa soittamista rykmentin Tukholmaan siirretyssä pataljoonassa. Vuonna 1793 hän pääsi klarinetin soittajaksi hovisoittokuntaan. Myöhemmin hän sai mahdollisuuden opiskella ulkomailla, Saksan ja Ranskan musiikkikeskuksissa. Vuodesta 1818 aina eläkkeelle jäämiseensä saakka vuonna 1833 Crusell toimi henkikaartirykmenttien soittokuntien johtajana.

Crusell kävi Suomessa vuonna 1801 konsertoimassa Helsingissä ja Turussa, mutta muuten hän eli loppuelämänsä Suomen ulkopuolella, pääasiassa Tukholmassa. Hänen vanhempansakin olivat muuttaneet 1790-luvulla Nurmijärveltä Siuntioon. Bernhard Crusell kuoli 7.7.1838.

Säveltaiteilija ja kääntäjä

Crusell tuli tunnetuksi ennen muuta luovana säveltaiteilijana, joka etupäässä sävelsi klarinetille. Aikanaan hän oli Pohjolan tunnetuin säveltäjä, jonka teoksia esitettiin paljon. Tunnetuin hänen sävellyksistään on hymni Oi, terve Pohjola. Crusellin tuotantoon kuuluu muun muassa neljä konserttia klarinetille, kolme kvartettia, näytelmän Pikku orjatar musiikki sekä 12 laulua Tegnérin runoelmaan Frithiofin satu. Bernhard Crusell käänsi ruotsiksi monia oopperatekstejä, kuten Figaron häät, Sevillan parturi, Fra Diavolo ja Mykät.

Bernhard Crusell kirjoitti kaksi omaelämänkertaa sekä piti päiväkirjaa, joten hänen elämästään ja ajatuksistaan tiedetään paljon. Sukulaiset lahjoittivat Crusellin matkapäiväkirjat Tukholman kuninkaalliselle kirjastolle vuonna 1894. Uudenkaupungin kaupunginkirjastolla on Crusell-kokoelma, joka sisältää nuotteja, levytyksiä, kirjoja, lehtiartikkeleita ja videoita. Uudessakaupungissa toimii myös aktiivinen Crusell-seura.

Kirjallisuutta:

Kallio, Ilmari. Bernhard Henrik Crusell (1775-1838): säveltäjä ja klarinettitaituri, 1994.

Hako, Pekka & Lehtonen, Tiina-Maija (toim.) Kuninkaasta kuninkaaseen eli suomalaisen oopperan tarina, 1987.

Sormunen, Irja. Nurmijärven pitäjän historia 1900-1970, III osa, 1974.