Koulumestari Malakias Costiander (1815-1870)


Malakias Costiander oli kotoisin Hämeenkyrön Kostulasta. Perheen alkuperäinen sukunimi oli Paasto, mutta ajan tavan mukaan poika sai sukunimensä kotikylänsä nimeä mukaillen. Hän kävi koulunsa ruotsinkielisessä Porin triviaalikoulussa ja sen jälkeen Turun lukiossa. Hän aikoi papiksi, mutta vaurio nenässä aiheutti puhevian ja pappisura piti siksi unohtaa. Vuonna 1839 ylioppilaaksi päästyään Malakias Costiander haki Nurmijärven ensimmäistä vakinaista koulumestarin virkaa ystävänsä, pastori August Tolpon kehotuksesta. Sama pastori oli Jukolan veljeksillekin tuttu helvetin vaivasta ja taivaan ilosta puhunut saarnamies.

Ankara opettaja

Costiander toimi koulumestarina Nurmijärvellä kuolemaansa saakka ja ehti olla arviolta seitsemän tuhannen nurmijärveläisen arvostettu, mutta pelätty opettaja. Aikalaiset ovat kertoneet Costianderin olleen kovakourainen opettaja. Jukuripäisimpien päitä kolisteltiin
yhteen ja keppiä tai koivuvitsaa annettiin sormille. Opetusvälineenä olivat rihvelitaulu, pahvitaulu, jossa oli tavukirjoitusta ja numeroita, sekä Costianderin itse tekemä Kappaleita maalaiselämän alalta. Arvosanaa punnittaessa Costiander kirjoitti hyvän oppilaan nimen kohdalle esimerkiksi maininnan "bene, bene!, tai huonomman oppilaan kohdalle "tyhjä pää", "kauhea", "mökelö" tai "parantumaton".

Malakias Costiander on jäänyt historiaan erityisesti Aleksis Kiven opettajana ja seitsemän veljeksen lukkarin esikuvana. Hänen sanotaan huomanneen Aleksis Kiven kirjalliset lahjat ja kannustaneen tätä opintielle. Kivi piti Costianderiin yhteyttä vielä Helsingin koulu- ja opiskeluaikanaan Nurmijärvellä käydessään.

Kirjoittaja ja kääntäjä

Costiander tunnettiin pitäjässä muistakin ansioistaan. Koulumestarin ja viljamakasiinin hoitajan toimet oli yhdistetty ja hänen tarkkojen piirustustensa mukaan rakennettiin uusi makasiini vuonna 1846. Costiander oli myös palovakuutusmies, erilaisten asiakirjojen laatija, huutokauppojen kirjuri ja kirkon arkiston muistiinpanojen laatija. Costiander kirjoitti myös runoja ja kertomuksia sekä käänsi kirjallisuutta suomeksi, muun muassa Runebergin Hirvenhiihtäjät nimellä Hirvenampujat yhdeksässä runouksessa. Hänen runojaan julkaistiin
Kiia Kostisen nimellä. Costiander oli mukana Elias Lönnrotin apuna Suomen kasviston, Flora Fennican, kääntämisessä suomeksi. Lönnrotin valtavan suomalais-ruotsalaisen sanakirjan aakkostustyö on myös Costianderin tekemä, samoin hän auttoi nurmijärveläissyntyistä
tohtori Smalenia Raamatun suomentamisessa.

Kohua herättänyt kuolema

Nurmijärven seurakunta oli juuri tehnyt esityksen Uudenmaan lääninhallitukselle Malakias Costianderin palkitsemisesta pitkästä työstään kunnan lainajyvästön hoitajana, kun hänet
ryösti ja surmasi 16-vuotias poika. Costiander oli matkalla Järvenpään asemalle ja sieltä Helsinkiin, ja surmaaja luuli Costianderin olevan jo paluumatkalla mukanaan palovakuutusrahoja tai kunnalle haettuja lainarahoja. Costianderin kuoleman jälkeen jyvästön tilintarkastuksessa havaittiin kavallus ja hänen leskensä häädettiin heidän talostaan korvauksen saamiseksi. Uusintatarkastuksessa huomattiin kuitenkin laskuvirhe, mutta leskelle annettu hyvittely eläkkeen muodossa ei enää voinut korvata talon ja maineen menetystä.

Nurmijärven museolla on joitain Malakias Costianderille kuuluneita tavaroita, kuten kirjoituspöytä, rihvelitaulu, kirja ja kirjoitusvälineet. Hänelle kuulunut talo on nykyään yhä olemassa Nurmijärvellä hautausmaata vastapäätä Aleksis Kiven tiellä. Talo on yksityisomistuksessa ja se on suojeltu rakennussuojelulailla.

Kirjallisuutta:

Kuusi, Matti. Malakias Costiander, kulttuurimanageri, 1965.

Sihvo, Hannes. Malakias Costiander: kirjailijanimeltään Kiia Kostinen, 1996.

Sormunen, Irja. Nurmijärven pitäjän historia 1900-1970, III osa, 1974.