Kylillä nähtyä - elämäntapa murroksessa

Näyttely esittelee paikallisten harrastajakuvaajien Jorma Koskenlaakson ja Pentti Leinosen valokuvia
1960-, 1970- ja 1980-lukujen Nurmijärveltä. Näyttelyn kuvat kertovat paitsi pitäjän arkisista tapauksista ja elämästä, myös siitä suuresta murroksesta, jonka suomalainen yhteiskunta näillä vuosikymmenillä kohtasi.

Perunannostotalkoot Alhonniitussa 1970-luvun alussa. Kuva Jorma Koskenlaakso

Perunannostotalkoot Alhonniitussa 1970-luvun alussa. Kuva Jorma Koskenlaakso.

1950-luvulla Suomi oli vielä hyvin vahvasti maatalousvaltainen maa. Kaksi kolmasosaa suomalaisista asui maaseudulla. Lähes puolet työvoimasta sai elantonsa perustuotannosta eli maa- ja metsätaloudesta. Maaseutu ja maanviljelys elinkeinona olivat kuitenkin jo muutoksessa. Maatalouden toimintaehdot, tuotanto ja rakenne muuttuivat voimakkaimmin 1960-luvulla. Koneistuminen oli alkanut jo aiemmin. Maa- ja metsätalouden työllisyyden supistuessa alkoi Suomen historian ehkä rajuin rakennemuutos.

Koska maatalous ja maaseutu eivät enää tarjonneet kaikille elinehtoja, oli monen nuoren pakko tehdä muuttopäätös. Miltei miljoonaa suomalaista koskettanut 1960-luvun suuri muutto maaseudulta ja syrjäseuduilta Etelä-Suomen kehittyviin kaupunkeihin tai Ruotsin teollisuuspaikkakunnille järisytti suomalaista yhteiskuntaa. Edessä oli nopea rakennemuutos teollistuvasta maatalousmaasta teollistuneeseen palveluyhteiskuntaan.


Telttailijat Vantaanjoen varrella 1965. Kuva Pentti Leinonen
Telttailijat Vantaanjoen varrella 1965. Kuva Pentti Leinonen.

Lentopalloilijat urheilukentällä 1960- ja 1970-lukujen vaihteen tienoilla.Kuva Jorma KoskenlaaksoLentopalloilijat kirkonkylän urheilukentällä 1960- ja 1970 -lukujen vaihteen tienoilla. Kuva Jorma Koskenlaakso.

Suomen talous kasvoi vuosina 1954-1974 nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Kasvu perustui uuteen teknologiaan, tuottavuuden nousuun ja halpaan energiaan. Erityisesti 1960-luku oli ennennäkemätöntä vaurastumisen aikaa. Talouden kasvu näkyi ihmisten arjessa. Erityisen nopeasti reaalipalkat nousivat 1960-luvun lopulta 1970-luvun puoliväliin. Kulutus luonnollisesti kasvoi ansioiden myötä.

1960-luvulta alkaen suomalainen yhteiskunta muuttui aikaisempaa tasa-arvoisemmaksi. Nopean talouskasvun ansiosta voitiin alkaa rakentaa pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Sosiaaliturvaa ja julkisia palveluja kehitettiin voimakkaasti.

Huomattava merkitys arjen rutiineihin oli useilla työelämää koskevilla uudistuksilla, joista merkittävimpiä olivat ehkä työajan lyhennykset. Työssä vietetyn ajan vähenemisestä huolimatta kotitaloudet vaurastuivat. Lisääntynyt vapaa-aika muutti  osaltaan elämäntapaa ja esimerkiksi matkailu arkipäivästyi. 

Elämää Toreeninmäellä 1960-luvun puolivälissä. Kuva Jorma Koskenlaakso.Elämää Toreeninmäellä 1960-luvun puolivälissä. Kuva Jorma Koskenlaakso.

Ajoneuvojen määrä kasvoi nopeasti ensin kaupungeissa ja myöhemmin myös maaseudulla. 1960-luvulla Suomen henkilöautokanta nelinkertaistui ja miljoonan auton raja ylitettiin vuonna 1976. Henkilöautojen määrän nopea kasvu näkyi myös taajamissa ja niiden suunnittelussa. Päivittäistä asiointia alettiin hoitaa autolla ja parkkipaikkojen tarve lisääntyi. Auto vaikutti ihmisen arkeen myös muuten kuin pelkkänä liikkumisen välineenä. Se vaikutti asutuksen rakenteeseen, taajama-kuvaan, äänimaisemaan ja hengitysilmaan.

 

Vappumarssi Punamullantiellä vuonna 1980. Kuva Jorma Koskenlaakso.Vappumarssi Punamullantiellä vuonna 1980. Kuva Jorma Koskenlaakso. 

 



Pratikankuja 1960-luvulla. Kuva Jorma Koskenlaakso.Pratikankuja 1960-luvulla. Kuva Jorma Koskenlaakso.

Nurmijärvi ei ollut syrjässä suurista mullistuksista, joita Suomessa tapahtui. Pitäjän sijainti pääkaupunkiseudulla vaikutti siihen, että suuri muuttoliike ei koskettanut radikaalisti paikkakuntaa. Asukasluku kunnassa nousi tasaisesti.

Asutuksen painopiste vaihtui selkeästi 1960- ja 1970-luvuilla. Rajamäki oli vielä 1950-luvulla kunnan suurin taajama, mutta jo 1960-luvulla Kirkonkylän ja Klaukkalan asukasmäärät alkoivat nopeasti lisääntyä. Vuonna 1960 Klaukkala ohitti Kirkonkylän väestömäärän, mutta vasta 1970 Rajamäen. Taajamien ilme muuttui Nurmijärvelläkin. Kerrostalojen rakentaminen alkoi 1960-luvun lopulla. 1966 valmistuivat Rajamäen ja kirkonkylän ensimmäiset kerrostalot ja vuotta myöhemmin Klaukkalaan. Samoihin aikoihin alkoi rivitalojen rakentaminen. Myös palvelut kehittyivät.

Elinkeinorakenne muuttui Nurmijärvelläkin koko maan suuntaviivoja seuraillen. Nurmijärvi oli vanhastaan maatalouspitäjä. Vielä 1800-luvulla noin 90 % pitäjän väestöstä sai toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. 1960 vastaava prosenttiluku oli vielä 35,2 %. Seuraavina vuosikymmeninä elinkeino supistui selkeästi. Vuonna 1970 luku oli 14,9 % ja 1985 enää 5%.

 

Kirjallisuutta:

Sormunen, Irja: Nurmijärven pitäjän historia 1900-1970. III osa. 1974 Vammala.
Suomalaisen arjen suuri tarina. Porvoo 2010.
Suomen historian aikakirja. Toim. Ahtiainen, Aromaa, Haapala, Hentilä, Kauppinen.
Suomen kulttuurihistoria 4.  Koti, kylä, kaupunki. Toim. Saarikangas, Mäenpää,  Sarantola-Weiss.
Keuruu 2004.
Nurmijärven kunnan kunnalliskertomukset  1960-1985.