Lautakunnat, Päätöksenteko
Sivistyslautakunnan kokouksen 26.3.2026 päätökset – oman äidinkielen opetus käynnistyy
Sivistyslautakunta päätti kokouksessaan varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen tarkistamisesta, oman äidinkielen opetuksen käynnistämisestä perusopetuksessa sekä toiminta-avustusten periaatteiden uudistamisesta. Lisäksi lautakunta linjasi alakoulun ja yläkoulun välisen nivelvaiheen kehittämisestä ja merkitsi tiedoksi kuntastrategian toteutumista koskevan raportin.
Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut 1.8.2026 alkaen
Sivistyslautakunta päätti muuttaa varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja 1.8.2026 alkaen valtakunnallisen indeksitarkistuksen mukaisesti. Samalla lautakunta hyväksyi päivitetyn varhaiskasvatuksen maksuohjeistuksen.
Varhaiskasvatuksen maksut määräytyvät perheen tulojen, koon ja varhaiskasvatuksen käyttöajan perusteella. Elokuusta alkaen enimmäismaksu nousee ensimmäisen lapsen osalta 311 eurosta 335 euroon kuukaudessa, ja alin maksu 30 eurosta 32 euroon. Myös tulorajat nousevat, mikä vaikuttaa siihen, kuinka monelta perheeltä maksuja peritään ja kuinka suurina. Maksut määräytyvät samalla periaatteella myös palveluseteliä käyttävillä perheillä, joten muutokset koskevat sekä kunnallista että yksityistä varhaiskasvatusta.
Varhaiskasvatuksen maksutuottojen kertymä riippuu varhaiskasvatuspalveluiden käytöstä ja palvelua käyttävien perheiden tulotasosta. Nurmijärvellä indeksitarkistusten myötä 1.8.2026 voimaan tulevilla muutoksilla arvioidaan olevan noin 30 000 euron vähennys varhaiskasvatuksen vuoden 2026 tulokertymään.
Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut 1.8.2026 alkaen
Oman äidinkielen opetuksen käynnistäminen perusopetuksessa lukuvuonna 2026–2027
Sivistyslautakunta päätti käynnistää oman äidinkielen opetuksen perusopetuksessa lukuvuodesta 2026–2027 alkaen.
Oman äidinkielen opetus on tarkoitettu oppilaille, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Nurmijärvellä vieraskielisten oppilaiden määrä on kasvanut viime vuosina, ja tällä hetkellä 8,6 prosentilla oppilaista äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Suurimpia kieliryhmiä ovat muun muassa viro, venäjä, arabia ja ukraina.
Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kielellistä kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Tutkimusten mukaan vahva oman äidinkielen taito tukee muiden kielten oppimista, lukutaitoa ja ajattelun kehittymistä sekä vahvistaa oppilaan identiteettiä ja osallisuutta.
Opetusta järjestetään, jos ilmoittautuneita oppilaita on riittävästi. Ryhmä perustetaan, kun ilmoittautuneita on vähintään kahdeksan oppilasta. Opetus on vapaaehtoista ja sitä annetaan kaksi tuntia viikossa pääsääntöisesti koulupäivän jälkeen. Ryhmiä voidaan järjestää keskitetysti eri kouluille, eikä kuljetuksia järjestetä.
Opetuksen käynnistäminen etenee vaiheittain ilmoittautumisten, ryhmien muodostamisen ja opettajien rekrytoinnin kautta. Toiminnan järjestämiseen saadaan valtionavustusta.
Päätös tukee kunnan tavoitetta vahvistaa lasten ja nuorten lukutaitoa sekä edistää yhdenvertaisuutta ja monikielisyyttä.
Asian käsittely kokouksessa
Asian käsittelyn aikana tehtiin esittelijän pohjaesitykseen kaksi muutosesitystä seuraavasti:
Lautakunnan jäsen Mira Lappalainen (ps.) teki muutosesityksen Erkki Mäkäräisen (kd.) kannattamana seuraavasti: ”Sivistyslautakunta ei käynnistä oman äidinkielen opetusta vieraskielisille Nurmijärven kunnan perusopetuksessa.”
Lautakunnan jäsen Kalle Rantakulma (kesk.) teki Ville Alasen (kesk.) kannattamana esityksen, että pohjaesitykseen lisätään: ”Oman äidinkielen opetusta perusopetuksessa tarkastellaan uudelleen, jos toimintaan myönnetty valtionavustus laskee alle 60 prosenttiin.”
Puheenjohtaja määräsi pidettäväksi nimenhuutoäänestyksen ensin siten, että JAA = Rantakulman muutosesitys ja EI = Lappalaisen muutosesitys.
Äänestyksen tulos: JAA 9 (Latva, Alanen, Sailio, Mattila, Morelius, Hatakka, Rantakulma, Uusi-Heikkilä, Korhonen). EI 2 (Lappalainen, Mäkäräinen), TYHJÄ 0.
Puheenjohtaja tiedusteli, voiko lautakunta olla Rantakulman lisäysesityksestä yksimielinen. Puheenjohtaja totesi lautakunnan yksimieliseksi.
Päätös
Päätökseksi tuli, että Nurmijärven kunnan perusopetuksessa käynnistetään oman äidinkielen opetus lukuvuodesta 2026–2027 alkaen esitettyjen periaatteiden ja prosessin mukaisesti. Oman äidinkielen opetusta perusopetuksessa tarkastellaan uudelleen, jos toimintaan myönnetty valtionavustus laskee alle 60 prosenttiin.
Oman äidinkielen opetuksen käynnistäminen perusopetuksessa lukuvuonna 2026–2027
Toiminta-avustusten myöntämisen periaatteet 2026 alkaen, sivistyslautakunnan alainen toiminta
Sivistyslautakunta päätti päivittää toiminta-avustusten myöntämisen periaatteet vastaamaan kunnan uusia yleisiä avustuslinjauksia.
Päivityksellä yhtenäistetään sivistyslautakunnan avustuskäytäntöjä suhteessa kunnanhallituksen vuonna 2025 hyväksymiin periaatteisiin sekä tarkennetaan avustusten myöntämisperusteita. Toiminta-avustuksia myönnetään jatkossakin muun muassa taiteen perusopetusta, kansalaisopistotoimintaa sekä muuta opetus- ja kurssitoimintaa järjestäville yhdistyksille.
Samalla päätettiin muuttaa avustusten hakuaikataulua. Jatkossa tulevan toimintavuoden avustuksia haetaan vuosittain syyskuun loppuun mennessä, kun aiemmin hakuaika päättyi kesäkuussa.
Uudet periaatteet tulevat voimaan 1.5.2026.
Toiminta-avustusten myöntämisen periaatteet 2026 alkaen, sivistyslautakunnan alainen toiminta
Valtuustoaloite alakoulun ja yläkoulun nivelvaiheen sujuvoittamiseksi
Sivistyslautakunta antoi vastauksen valtuustoaloitteeseen, joka koski alakoulusta yläkouluun siirtymisen sujuvoittamista.
Aloitteessa esitettiin, että siirtymävaiheeseen varattaisiin nykyistä enemmän yhteisesti sovittua aikaa ja sisältöä, kuten useampia tutustumiskäyntejä tulevaan yläkouluun sekä yhtenäisiä käytäntöjä nivelvaiheen tueksi.
Lautakunta totesi vastauksessaan, että pitää siirtymävaiheen kehittämistä tärkeänä. Alakoulusta yläkouluun siirtyminen on oppilaille merkittävä muutos, johon liittyy esimerkiksi uusi kouluyhteisö, useita opettajia ja muuttuvat oppimisympäristöt. Riittävä tutustuminen ja ennakoitavuus tukevat oppilaiden hyvinvointia ja oppimista sekä vähentävät siirtymään liittyvää epävarmuutta.
Nurmijärvellä järjestetään jo nykyisin tutustumiskäynti yläkouluun kuudennen luokan aikana, mutta käytäntöjen yhtenäisyyttä halutaan kehittää. Lautakunnan mukaan yhteisten toimintatapojen vahvistaminen edistäisi oppilaiden yhdenvertaista siirtymää eri koulujen välillä.
Koulutuspalvelut tulee tarkastelemaan yläkoulun nivelvaihemallia ja kehittämään sen kuntatasoista yhtenäisyyttä sekä yhdenvertaisuutta lukuvuoden 2026–2027 aikana. Näin voidaan varmistaa, että siirtymä on sujuva ja tasapuolinen kaikille oppilaille, riippumatta siitä, mistä alakoulusta oppilaat tulevat.
Valtuustoaloite alakoulun ja yläkoulun nivelvaiheen sujuvoittamiseksi
Ilmoitusasiat
Sivistyslautakunta merkitsi tiedoksi kuntastrategiaan perustuvien vuoden 2025 sitovien vuositavoitteiden toteutumisen sekä sivistys- ja hyvinvointitoimialan strategisten mittareiden seurantaraportin.
Keskusteluasiat
Keskusteltiin turvallisuusasioista varhaiskasvatuksen toiminnassa.
Pöytäkirja on nähtävillä kunnan verkkosivuilla 7.4.2026