Ajankohtaista

Nurmijärvi-barometri

Nurmijärvi-barometri: Paremman arjen ilmiön syntymäpäiväjuhlat sekä asukastyytyväisyyden kehitystä

3.3.2023

– Kuntapalvelut-tutkimus paljastaa eroja tyytyväisyydessä niin palveluiden kuin myös alueiden välillä

Maaliskuun Nurmijärvi-barometri käynnistelee tilastovuotta 2023. Samalla myös Nurmijärven kuntastrategia täyttää vuoden. Paremman arjen ilmiöön tähtäävää strategiaa toteutetaan hyvinvoinnin, asumisen sekä elinkeinojen teemojen kautta yhteisesti sovittujen nurmijärveläisten toimintaperiaatteiden mukaisesti eli asukas- ja asiakaslähtöisesti, rohkeasti ja vastuullisesti. Strategian toteutumista seuraamaan on laadittu omat mittarit ja vuositavoitteet, jotka kokonaisuudessaan löytyvät Nurmijärven kunnan talousarviosta sivulta 25 alkaen. Kunnan talousarvio eli budjetti kertoo sen, miten kunta resursoi kuntastrategian ja lainsäädännön mukaista toimintaa. Kun jokainen euro on tärkeä, muodostuvat esimerkiksi väestökehityksen ennakoiminen sekä asukas- ja käyttäjäkokemuksen seuraaminen ja tähän tarkoituksenmukainen reagoiminen tärkeiksi elementeiksi kunnan palveluiden kehittämisessä.

Strategian toteutumista seurataan muun muassa FCGn toteuttaman Kuntapalvelut-tutkimuksen avulla. Keväämmällä julkaistavasta tutkimuksesta selviää, että nurmijärveläiset ovat lähtökohtaisesti suht tyytyväisiä kunnan palveluihin. Kehitystrendi notkahti kuitenkin kahden vuoden takaisesta. Nurmijärvi-barometri selvitti asiaa.

 

KUUMA-kuntien väestönkasvu infograaffina

Pintaa moninaisempi väestö ja tämän vaikutus palveluiden kehittämiseen

Nurmijärven kaltaisessa kehyskunnassa väestönkasvun voisi helposti ajatella koostuvan yksinomaan lapsiperheistä, mutta tilastojen valossa kuva on moninaisempi.

Viimevuoden väestömuutosten osalta lasten määrä väheni koko kunnan tasolla kaikissa lapsi-ikäluokissa. Myös syntyneiden määrä jäi reilusti toissa vuodesta (vuosi 2022: 401 syntynyttä, vuosi 2021: 448 syntynyttä). Syntyneiden määrä on laskenut siitäkin huolimatta, että Nurmijärvellä on kasvanut potentiaalisten perheellistyvien ikäluokka (25–34-vuotiaat). Samaan aikaan ikäryhmien suhde on kuitenkin painottumassa ikääntyviin väestön luonnollisen ikääntymisen myötä.

Nurmijärvi-barmetri / tammikuu 2023. syntyneet 34, kuolleet 31, syntyneiden enemmyys 3. Tulomuutto 194, lähtömuutto 196, nettomuutto -2. Nettomaahanmuutto 13.

”Alueittain tarkasteltuna kuva on kuitenkin monipuolisempi”, Nurmijärven kunnan erikoissuunnittelija Katriina Ahokas painottaa ja viittaa kunnan kolmeen omaleimaiseen päätaajamaan sekä kyläjoukkoon.

”Esimerkiksi Nurmijärven päätaajamista Kirkonkylä on tällä hetkellä väestörakenteeltaan ikääntynein. Heinojan uuden pientaloalueen odotetaan kuitenkin tasaavan kehitystä. Sen sijaan nuorten aikuisten ikäluokka on parhaiten edustettuna Klaukkalan alueella ja alle 14-vuotiaiden osuus eri alueiden väestöstä on suurin Rajamäellä. Rajamäen väestörakenteen tulkinnassa meitä auttaa tieto siitä, että alueella perheiden keskimääräinen koko on muita alueita suurempi”.

Eri alueiden omanlaisen väestöpohjan ja tämän kehittymisen tunteminen onkin kunnan palveluiden kehittämisen kannalta ensiarvoisen tärkeää.

Asukastyytyväisyys suurta kirjastopalveluissa, ilman laadussa ja kansalaisopistossa. Eniten petrattavaa julkisessa liikenteessä, katujen ja teiden hoidossa sekä hyvinvointialueille siirtyneissä sote-palveluissa

Kirjastopalveluiden arvosana oli tutkimuksessa 4,44/5.

Kuntapalvelut-tutkimuksessa selvitettiin asukkaiden mielipiteitä kunnallisten palvelujen laadusta ja palvelujen käytöstä. Myös tällä kertaa asukkaat ovat tyytyväisimpiä kirjastopalveluihin. Niin ikään ilman laatu sekä kansalaisopisto saivat osakseen kiitosta. Näiden osalta tyytyväisyys on pysynyt suurin piirtein vuoden 2020 tasolla.

Kiitetyimpien palveluiden top vitoseen mahtuvat myös taideoppilaitokset sekä juomaveden laatu, joiden arvosanat ovat niin ikään pysytelleet vuoden 2020 tasolla. Kunnan varhaiskasvatus, peruskoulu ja lukio mahtuvat kahdenkymmen parhaimman palvelun joukkoon, mutta näissä asukastyytyväisyys on hieman laskenut. Varhaiskasvatus- sekä opetuspalveluissa tyytyväisimmät asukkaat löytyvät Rajamäeltä ja kriittisimmät Klaukkalasta.

Kahdenkymmen parhaimman palvelun joukossa on myös joukko liikuntapainotteisia vapaa-ajanpalveluita uimahallista uimarantoihin, luonto- ja retkeilyreitteihin sekä urheilu- ja pelikenttiin. Näissä asukastyytyväisyys on myös keskimäärin noussut parin vuoden takaisesta. Myös liikuntapainotteisten vapaa-ajanpalveluiden osalta tyytyväisimmät asukkaat löytyvät Rajamäeltä ja kriittisimmät Klaukkalasta.

”Mielestäni tulokset heijastavat sitä, että Nurmijärvellä arki arvotetaan korkealle. Nurmijärveläinen elämäntapa puhuttelee perheitä, jotka arvostavat ennen kaikkea kunnan yleistä lapsiperhemyönteisyyttä sekä ihan tavallista ihanaa arkea”, sivistysjohtaja Tiina Hirvonen pohtii ja jatkaa: ”Korona-ajan jälkeen olemme päässeet normaaliin toimintaan varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Haluamme kehittää edelleen palvelujamme varhaiskasvatuksessa ja kouluissa lasten ja nuorten parhaaksi osallistaen lapsia, nuoria ja huoltajia. Kunnan liikuntapalvelujen osalta on hienoa nähdä nousua asiakastyytyväisyydessä.”

Petrattavien palveluiden listalta puolestaan löytyy kunnan julkinen liikenne, katujen ja teiden hoito sekä hyvinvointialueelle siirtyneet sote-palvelut. Näissä asukastyytyväisyys on myös hieman laskenut. Erityisesti sote-palveluissa tyytymättömyys on kasvanut ja keskiarvo on painunut alle kolmen. Myös kirittävien palveluiden osalta klaukkalalaiset antoivat heikoimmat arvosanat.

Teknisen johtajan Juha Oksasen mukaan kunta tulee ottamaan vastaan palautteen asukastyytyväisyyden heikkenemisestä katujen ja teiden hoidon osalta nöyrin mielin.

”Lähdemme kehittämään kunnossapitoa kokonaisuutena paremmin kuntalaisia palvelevaksi. Esimerkkinä voidaan mainita Siistiksi-projekti, jota tullaan jatkossakin kehittämään. Lisäksi Klaukkalantien ja tämän lähiympäristön kehittämissuunnitelma on valmis ja  edistämme tämän toteutumista”, Oksanen kertoo ja jatkaa: ”Lisäksi teemme töitä sen eteen, että alueet kehittyisivät suunnitelmallisesti myös jatkossa”, tekninen johtaja viittaa taajamien kehittämissuunnitelmiin, joista ensimmäisenä on vuorossa Kirkonkylän kehittämissuunnitelman laadinta.

Hallintojohtaja Katja Vuorinen puolestaan alleviivaa toimivan yhteistyön rakentumisen tärkeyttä uuden hyvinvointialueen kanssa. ”Kuntastrategiaan on kirjattu se, miten kuntana toimimme aktiivisesti asukkaiden sote-palveluiden turvaamiseksi sekä asiakaslähtöisyyden huomioimiseksi. Vaikka sote-palvelut siirtyivät hyvinvointialueelle, tulee meidän silti myös itse olla aktiivisia”, Vuorinen muistuttaa.

Asukastyytyväisyydellä on merkitystä – tutkimustulokset ohjaavat kunnan toimintaa

Kuntapalvelut-tutkimuksen tuloksia on nostettu keskeisiksi strategisiksi mittareiksi erityisesti kunnan keskeisimmissä palveluissa sekä asukastyytyväisyydessä. Uutena elementtinä tutkimuksessa oli nettivastausmahdollisuus. Lähtökohtaisesti nettivastaajat olivat kriittisempiä kuin otantaan valikoituneet paperilomakkeella vastanneet. Myös palveluita käyttäneet olivat tyytyväisempiä palveluihin kuin mielikuvan pohjalta vastanneet. Alueittain tarkasteltuna Rajamäeltä löytyy kunnan tyytyväisimmät asukkaat ja kriittisimmät Klaukkalasta. Kaiken kaikkiaan Kuntapalvelut-tutkimukseen vastasi 636 asukasta.

Tulosten mukaan nurmijärveläisistä 78 % kokee olevansa onnellinen siitä, että asuu juuri Nurmijärvellä. Kaksi vuotta sitten luku oli 84 %. Myös asukastyytyväisyys ja tätä kautta kunnan kokonaisarvosana laski hieman (7,53/10 > 7,21/10). Tulosten osalta kunnanjohtaja Outi Mäkelä on mietteliäs.

”Asukastyytyväisyys on kokonaisuus, joka koostuu kokemuksista, uskomuksista, asenteista, suositteluista ja mielikuvista. On erittäin tärkeä analysoida, mistä muutokset johtuvat ja mikä on esimerkiksi kuntayhtymään siirtyneiden sotepalveluiden vaikutus kokonaisarvosanaan”, Mäkelä pohtii.

Ennakkotiedot väestönmuutoksen kertymästä tammikuu 2023.

Entä miten tutkimustuloksia hyödynnetään arjen työssä?

Kunnanjohtaja Mäkelän mukaan Kuntapalvelut-tutkimus kertoo kiertelemättä kuntalaisten näkemyksen siitä, mihin suuntaan kunnan palvelut ovat kehittyneet. ”On erityisen arvokasta, että meillä on vuosien varrelta kertynyt kyselystä pitkän aikavälin aineisto, jonka kautta voimme arvioida myös toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten vaikutuksia palvelutyytyväisyyteen. Tällä kyselyjaksolla on nähtävissä soten kuntayhtymän lisäksi mm. korona-aika ja muutokset turvallisuusympäristössä”, Mäkelä kuvailee.

Lue myös

Nurmijärvi-barometrin kaikki julkaisut >>

 

Takaisin listaukseen