Ajankohtaista

Kunnanhallitus käsitteli kokouksessaan 20.10.2025 kunnan talousarviota vuodelle 2026 sekä taloussuunnitelmia vuosille 2027–2028. Hallitus esittää valtuustolle talousarvion hyväksymistä sekä tuloveroprosentin että rakentamattomien rakennuspaikkojen veron nostoa. Hallitus käsitteli myös kuntastrategiaa vuosille 2025–2030 ja esittää valtuustolle strategian hyväksymistä.

Kunnan talousarviossa päätetään, miten kunta resursoi toimintansa vuodelle 2026 ja suunnitelmavuosille 2027–2028.  Talousarviossa päätetään myös kunnan veroprosenteista ja investoinneista. Hallitus esittää 0,2 prosenttiyksikön veronkorotusta ensi vuodelle, jolloin veroprosentti nousisi nykyisestä 7,5 prosentista 7,7 prosenttiin. Pohjaesityksenä oli 0,4 prosenttiyksikön nosto. Lisäksi rakentamattomien rakennuspaikkojen veroa esitetään nostettavaksi 4,3 prosentista 6 prosenttiin. Hallitus korosti päätöksessään, että talouden tasapainottamista tulee toteuttaa myös kestävän kasvun ohjelman jatkamisella.

”Veronkorotusta ei tule milloinkaan tehdä kevyin perustein, mutta nyt kunnan taloustilanne ja suuret investointitarpeet edellyttävät sitä. Kunnanhallitus oli yksimielinen veronkorotuksen tarpeesta, ja sen suuruudesta käytiin perusteellinen keskustelu. Lopulta tiukan äänestyksen jälkeen päädyimme esittämään valtuustolle 0,2 prosenttiyksikön korotusta 0,4 prosenttiyksikön sijaan”, kunnanhallituksen puheenjohtaja Arto Hägg näkee. ”Kunnan talouden rakenteellisia ongelmia ei kuitenkaan korjata verottamalla, vaan hallituksessa esitämme valtuustolle, että ensi vuonna kunta jatkaa talousohjelmaa.”

Kunnanvaltuuston on tarkoitus päättää ensi vuoden talousarviosta sekä veroprosenteista kokouksessaan 12.11.2025. Valtuuston kokoukset ovat katsottavissa suorina lähetyksinä kunnan verkkosivuilla osoitteessa nurmijarvi.fi/tv.

Talousarvio 2026 ja taloussuunnitelmat 2027–2028

Kunnanhallitus esittää talousarvion 2026 ja taloussuunnitelmien 2027–2028 hyväksymistä kunnanvaltuustolle. Valtuuston on tarkoitus päättää talousarviosta 12.11.2025.

Vuoden 2026 talousarvio on laadittu tiukan talousraamin pohjalta. Kunnan käyttötalousmenoihin kohdistuu paineita muun muassa oppimisen tuen uudistuksen, kunta-alan palkkojen nousun sekä kasvuun nähden liian matalien valtionosuuksien takia. Nurmijärven kunnan toimintamenot ovat ensi vuodelle 199,1 miljoonaa euroa. Menojen ennakoidaan kasvavan vuoden 2025 tasosta 3,2 %.

Investoinnit päiväkoteihin ja kouluihin vaikuttavat lainakantaan

Nurmijärven kunta investoi tulevien vuosien aikana päiväkoti- ja koulukiinteistöjen rakentamiseen ja kunnostamiseen. Merkittäviä investointeja talousarvio- ja suunnitelmavuosille ovat Urheilupuiston koulu (2025–2027) 25,5 milj. euroa, Viirinlaakson päiväkoti-koulu (2026–2029) 23,0 milj. euroa, Nurmijärven yhteiskoulu (NYK) ja lukio 43,0 milj. euroa ja Klaukkalan koulu (2026–2029) 28,0 milj. euroa.

Velkaa kunnalle kertyy 20,6 miljoonaa euroa ja kunnan lainakanta on asettumassa 220,8 miljoonaan euroon vuonna 2026 ja 273,9 miljoonaan euroon vuoteen 2028 mennessä. Tämä tarkoittaa nykyisten markkinaennusteiden valossa noin 5,8 miljoonan euron vuosittaisia korkomenoja.  

Nurmijärvellä on 4797 euroa lainaa per asukas, kun Suomen kuntien keskiarvo on 4622 euroa per asukas. Verorahoitus ei ole riittänyt kattamaan kasvavia palvelutoiminnan kuluja ja investointeja: kunnan toiminnan ja investointien rahavirta on ollut vuodesta 2012 lähtien voimakkaasti negatiivinen poikkeusvuotta 2021 lukuun ottamatta.

Maanmyyntituloista kertaluonteista piristystä

Nurmijärvi on vetovoimainen kunta niin yrityksille kuin asukkaillekin. Vuonna 2026 kunnan ennustetaan saavan yhteensä 3 miljoonaa euroa maanmyyntituloja. Suunnitelmavuosille 2027–2028 ennustetaan 21,5 miljoonaan edestä maanmyyntituloja, joita selittää muun muassa Sudentullin yritysalueen arvioitu valmistuminen. Maanmyynnistä saatavat tulot ovat kertaluonteisia.

Esityksenä veronkorotus

Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle kuntaveroprosentin nostoa 0,2 prosenttiyksiköllä vuodelle 2026. Nurmijärven kunnan nykyiset veroprosentit ja esitetyt veroprosentit ovat:

• Kuntaveron tuloveroprosentti: 7,50 % (esitys 7,70 %)
• Rakentamattomien rakennuspaikkojen vero: 4,30 % (esitys 6 %)
• Yleinen kiinteistövero: 1,18 % (1,18 %)
• Maapohjan kiinteistövero: 1,3 % (1,3 %)
• Vakituisen asuinrakennusten vero: 0,48 % (0,48 %)
• Voimalaitosten kiinteistövero: 3,10 % (3,10 %)
• Yleishyödyllisen yhteisön vero: 0,00 % (0,00 %)
• Muiden asuinrakennusten vero: 1,18 % (1,18 %)

Esitetty tuloveron ja kiinteistöveron korotus toisi noin 2,6 miljoonan euron tulon. 

Kokouksen kulku talousarvion osalta

Hallituksen käsittelyn aikana Arto Hägg teki Juhani Vuorisalon kannattamana seuraavan lisäysesityksen: ”Kunnassa käynnistetään vuoden 2026 aikana uusi kestävän kasvun ohjelma, jolla tavoitellaan pysyviä käyttötalousmenojen säästöjä alkaen talousarviovuodesta 2027.” Hallitus äänesti muutosesityksestä. Äänten mennessä tasan (5 jaa – 5 ei – 1 poissa), puheenjohtajan ääni ratkaisi, joten kunnanhallitus hyväksyi Häggin muutosesityksen.

Talousarvioesityksessä esitetään osallistuvan budjetoinnin muuttamista ensi vuodelle. Tarkoituksena on se, että osallistuvaa budjetointia toteutetaan jatkossa osana kunnan investointeja.  Sitä voidaan soveltaa myös niin, että asukkaille tai täsmällisemmin palvelun käyttäjille, tulee päätettäväksi osa toimialan tai tulosyksikön budjetista.

Mirja-Liisa Tofferi teki Otto Suhosen kannattamana muutosesityksen nykyisen toimintamallin säilyttämiseksi, jolloin konsernipalveluiden osallistavaan budjetointiin olisi lisätty 25 000 euroa. Kunnanhallitus hyväksyi esittelijän pohjaesityksen äänin 5 jaa – 4 ei – 1 tyhjä – 1 poissa.

Otto Suhonen teki Mirja-Liisa Tofferin kannattamana muutosesityksen, jotta ympäristötoimialan teknisen keskuksen ”Toiminnan painopistealueet” -lukuun lisätään tummennettu teksti: Kunnallistekniikan suunnittelussa kehittämisen painopistealueita ovat mm. toteuttaa liikenneturvallisuussuunnitelman kohteita vaiheittain ja yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa, yleisten alueiden esteettömyyskartoituksien toteuttaminen, viheralueohjelman valmistelu sekä kevyenliikenteen verkoston ja ulkoilureitistöjen sekä liikuntapaikkojen yleissuunnitelman päivittäminen sekä kokonaisvaltaisten puistoselvitysten laatiminen (mm. seniori-, perhe- ja leikki- ja taajamapuistot, lähiliikuntapaikat). Kunnanhallitus hyväksyi Suhosen muutosesityksen yksimielisesti.

Riina Mattila teki Tarleena Takalo-Eskolan kannattamana muutosesityksen, että ensi vuoden talousarviossa luovutettujen omakotitonttien lukumäärää nostetaan esitetystä 35–40 tontista 40–45 tonttiin. Kunnanhallitus hyväksyi Mattilan muutosesityksen yksimielisesti.

Otto Suhonen esitti kokouksen aikana, että Aleksia-liikelaitoksen elintarvikekustannuksiin lisättäisiin 30 000 euroa. Suhosen muutosesitys raukesi kannattamattomana.

Veroprosentista äänestettiin

Arto Hägg teki Riina Mattilan kannattamana muutosesityksen, että vuoden 2026 tuloveroprosentiksi vahvistetaan 7,70 % ja rakentamattomien rakennuspaikkojen veroprosentiksi vahvistetaan 4,30 %.

Juhani Vuorisalo teki Tarleena Takalo-Eskolan kannattamana muutosesityksen, että vuoden 2026 tuloveroprosentiksi vahvistetaan 7,60 % ja rakentamattomien rakennuspaikkojen veroprosentiksi vahvistetaan 4,30 %.

Koska tuloveron osalta oli tehty kaksi muutosesitystä, kunnanhallitus äänesti asiasta. Ensimmäisessä äänestyksessä vastakkain olivat tehdyt muutosesitykset ja toisessa äänestyksessä ensimmäisen äänestyksen voittanut esitys esittelijän pohjaesitystä vastaan.
Ensimmäisen äänestyksen tuloksena (5 jaa – 3 ei – 2 tyhjä – 1 poissa) seuraavaan äänestykseen jatkoi Häggin muutosesitys.

Toisessa äänestyksessä vastakkain olivat pohjaesitys (7,9 %) ja Häggin muutosesitys (7,7 %).
Äänet menivät tasan 5 jaa – 5 ei – 1 poissa, jolloin puheenjohtajan ääni ratkaisi, ja kunnanhallitus hyväksyi Häggin muutosesityksen.

Hallitus äänesti rakentamattoman kiinteistön veroprosentista. Vastakkain olivat pohjaesitys (6,0 %) ja Häggin muutosesitys (4,30 %). Kunnanhallitus hyväksyi pohjaesityksen äänin 6 jaa – 3 ei – 1 tyhjä – 1 poissa.

Hallitus esittää valtuustolle kuntastrategian hyväksymistä

Hallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyisi kuntastrategian vuosille 2025–2030. Esityksessä kunnan strategisia painopisteitä on yhteensä neljä. Valtuusto käsittelee strategiaa 29.10.2025.

Liikkuvin

• Tuomme koulu- ja varhaiskasvatuspäivään sekä iltapäivätoimintaan enemmän liikettä yhteistyötä, opetusta ja toimintatapoja kehittämällä
• Uusia kouluja ja päiväkoteja rakennettaessa tai kunnostaessa, pihat suunnitellaan siten, että ne tukevat liikkumista ja kannustavat siihen.
• Kunnan olemassa olevia liikuntapaikkoja käytetään aktiivisesti ja kuntalaiset liikkuvat monipuolisesti kunnan liikuntapaikkoja ja luontokohteita hyödyntäen.

Yhteisöllisin

Nurmijärvi haluaa strategisena painopisteenään kehittyä Suomen yhteisöllisimmäksi kunnaksi. Tähän tähdätään seuraavilla toimenpiteillä:

• Kehitämme lasten ja nuorten kasvun polkua ehyeksi varhaiskasvatuksesta kouluun ja toiselle asteelle.
• Lisäämme ja kehitämme lasten ja nuorten koulupäivän jälkeistä toimintaa sekä mahdollistamme iltapäiväkerhotoiminnan kaikille 1.-2. luokkalaisille.
• Edistämme hyvinvointia ja tarjoamme mahdollisuuksia yhdessäoloon eri toimijoiden välistä yhteistyötä kehittämällä.
• Vahvistamme lasten ja nuorten lukutaitoa.

Nurmijärkisin

• Kasvun painopiste on taajamien ja kylien täydennysrakentamisessa.
• Palveluverkko on toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevä, saavutettava sekä eri toimintoja yhdistävä, ja tilat ovat terveysturvallisia.

Yritysmyönteisin

• Kunnasta löytyy yritystontteja houkuttelevilla sijainneilla.
• Edistämme yritysten toimintaa ja kasvua.
• Toimimme yritysmyönteisellä asenteella.

Ylpeästi lande

Strategian yhteydessä kunta päivittää kunnan sloganin. Valtuustolle esitetään, että Nurmijärvi erottuisi jatkossa olemalla Ylpeästi lande.

Kunnan toimintaperiaatteet

Kunnan strategiassa määritetään toimintaperiaatteet, jotka läpileikkaavat kunnan kaikkea toimintaa. Kunnan toimintaperiaatteiksi esitetään:

Kohtaamme ja arvostamme

Tunnemme kuntalaistemme tarpeet vauvasta vaariin. Olemme läsnä, osallistamme ja viestimme aktiivisesti. Kuuntelemme ja kohtaamme arvostavasti.

Toimimme vastuullisesti

Toimintamme on laadukasta ja perustuu tietoon. Kannamme vastuuta talouden tasapainosta, ympäristöstä ja henkilöstöstämme. Ajamme kunnan ja kuntalaisten etua.

Olemme rohkeita

Uudistamme toimintaamme ja rakenteitamme ennakoiden ja rohkeasti. Innostamme kokeiluihin ja yhteistyöhön.

Kokouksen kulku ja muutosesitykset

Kunnanhallituksen käsitellessä strategiaa Mirja-Liisa Tofferi teki Otto Suhosen kannattamana seuraavan muutosesityksen, jossa ”Liikkuvin kunta” -teeman alla oleva tavoite: ”Kannustamme kuntalaisia hyödyntämään olemassa olevia liikuntamahdollisuuksia ja luontokohteita” korvataan tavoitteella: ”Kunnan olemassa olevia liikuntapaikkoja käytetään aktiivisesti ja kuntalaiset liikkuvat monipuolisesti kunnan liikuntapaikkoja ja luontokohteita hyödyntäen”. Lisäksi mittari: ”Myönteinen muutos kaiken ikäisten kuntalaisten kokemassa tyytyväisyydessä kunnan alueen liikuntamahdollisuuksiin” korvataan mittareilla: ”Kävijälaskureiden avulla kartoitetaan ulkoliikuntapaikkojen kävijämääriä” ja ”Liikuntasalien käyttöaste”.

Kunnanhallitus hyväksyi Tofferin muutosesityksen yksimielisesti.

Otto Suhonen teki Mirja-Liisa Tofferin kannattaman muutosesityksen, jossa ”Liikkuvin kunta” -teeman alle olisi lisätty uusi tavoite: ”Huomioimme liikunnan edistämisen maankäytössä ja elinympäristöjen suunnittelussa.” Kunnanhallitus äänesti muutosesityksestä ja hyväksyi esittelijän pohjaesityksen äänin 7 jaa – 3 ei – 1 poissa.

Tarleena Takalo-Eskola teki Riina Mattilan kannattamana muutosesityksen, että ”Nurmijärkisin”-painopisteen alle lisättäisiin tavoite: ”Kehitämme joukkoliikennettä osana sujuvaa arkea ja kestävää liikkumista” ja mittariksi: ”Joukkoliikenteen saaman kuntalaiskyselyn arvosanan nousu.” Kunnanhallitus äänesti muutosesityksestä ja hyväksyi esittelijän pohjaesityksen äänin 6 jaa – 4 ei – 1 poissa.

Kokouksen muut päätökset lyhyesti

Vastaus valtuustoaloitteeseen Palojoen, Metsäkylän ja Herusten vaalihuoneistot uudestaan käyttöön

Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se hyväksyy annetun vastauksen esityksen mukaisesti. Vastauksessa todetaan muun muassa, että aloitteessa esitetyt näkökulmat liittyen kustannuksiin, vaalivirkailijoiden sitoutumiseen ja kirjastoauton kuluihin on huomioitu, mutta ne eivät anna aihetta muuttaa voimassa olevaa äänestysaluejakoa tai palauttaa lakkautettuja äänestysalueita.

Vastaus valtuustoaloitteeseen nuorille suunnatusta osallistuvasta budjetoinnista

Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se hyväksyy annetun vastauksen esityksen mukaisesti.

Vastauksessa todetaan muun muassa, että kunta sitoutuu edistämään nuorten osallisuutta olemassa olevien tapojen ja rakenteiden kautta.

Kunta on uudistamassa osallistuvan budjetoinnin toteutustapaa vuodelle 2026.
Uudessa osallistuvan budjetoinnin mallissa kuntalaiset osallistuvat kunnan jonkin toimialan tai tulosyksikön määrärahojen tai määrärahojen osan käytön suunnitteluun ja päätöksentekoon. Kohteet päätetään vuosittain. Yleisesti tämä tarkoittaa osallistuvan budjetoinnin toteuttamista investointihankkeissa, mutta sitä voidaan soveltaa myös niin, että asukkaille tai täsmällisemmin palvelun käyttäjille, tulee päätettäväksi osa toimialan tai tulosyksikön budjetista.

Uudistetun toimintatavan hyötyinä on lähidemokratian paraneminen, osallistuva budjetointi yhdistyy muiden kehityshankkeiden ja -prosessien kanssa, osallistuvan budjetoinnin tavoitteet ovat selkeämmät, osallistuvan budjetoinnin tulokset ja vaikuttavuus tulevat paremmin näkyville ja hankkeiden toteutusten suunnittelu on resursoinnin osalta sujuvampaa ja tuleviin ylläpitokustannuksiin voidaan varautua ennakkoon. 

Nuorisopalvelut on sitoutunut toteuttamaan kokeilun uuden toimintamallin testaamiseksi. Kokeilussa nuoret pääsevät osallistuvan budjetoinnin kautta suunnittelemaan ja päättämään osasta nuorisotalojen budjetin käytöstä. Kokeilu toteutetaan vuoden 2026 aikana kaikissa nuorisopalveluiden tiloissa. Se ei vaadi erillistä määrärahaa, vaan toteutus tapahtuu nykyisen budjetin puitteissa.

Kunnanhallituksen ja valtuuston kokousajat vuonna 2026

Hallitus hyväksyi 20.10. kunnanhallituksen kokousaikataulun vuodelle 2026 ja esittää valtuuston vuoden 2026 kokousaikataulun hyväksymistä. Aikatauluesitys on luettavissa kunnan verkkosivuilla.

Pöytäkirjojen nähtävillä pito vuonna 2026

Kunnanhallitus päätti 21.10.2025 esittää valtuustolle, että se päättää valtuuston pöytäkirjan tarkastuskäytännöstä niin, että pöytäkirja tarkastetaan viikon kuluessa kokouspäivästä. Lisäksi hallitus esittää, että valtuusto antaa lautakunnille ja johtokunnalle ohjeen pöytäkirjan tarkastuskäytännöstä niin, että pöytäkirja tarkastetaan viikon kuluessa kokouspäivästä. Lisäksi kunnan viranhaltijoiden sekä kunnanhallituksen puheenjohtajan päätöspöytäkirjat pidetään nähtävänä päätöksentekoa seuraavana arkipäivänä, ellei viranomainen perustellusta syystä päätä muuta aikaa.

Eron myöntäminen Pauliina Pukariselle luottamustehtävistä ja täydennysvaali

Kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle, että se päättää todeta Pauliina Pukarisen (VAS) luottamustoimet Nurmijärven kunnassa päättyneiksi sekä todeta keskusvaalilautakunnan nimeävän uuden varavaltuutetun Vasemmiston valtuustoryhmään. Lisäksi hallitus esitti, että valtuusto nimeää Pauliina Pukarisen (vas) tilalle jäseneksi hyvinvointilautakuntaan Merja Lounelan ja varajäseneksi Tiina Koivalon sekä varajäseneksi tarkastuslautakuntaan Leena Tuomiston.

Pöytäkirja hyväksyttiin ja tarkastettiin tämän asian osalta heti kokouksessa.

Keski-Uudenmaan kuntien yhteistoimintasopimus häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa

Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula ovat valmistelleet yhdessä Kuntaliiton kanssa yhteistoimintasopimuksen, jonka tavoitteena on vahvistaa alueen varautumista ja toimintakykyä normaaliolojen häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa. Kunnanhallitus päätti hyväksyä Keski-Uudenmaan kuntien välisen sopimuksen yhteistoiminnasta häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.Sopimuksen keskeinen tarkoitus on turvata kuntien palvelujen jatkuvuus, asukkaiden turvallisuus sekä yhteiskunnan kriittiset toiminnot. Yhteistyön avulla voidaan tehostaa häiriötilanteiden hallintaa, varmistaa resurssien oikea kohdentaminen ja vahvistaa koko alueen kriisinsietokykyä.

Pitkäaikainen vaihtuvakorkoinen laina

Kunnanhallitus päätti nostaa Kuntarahoitus Oyj:ltä 10 miljoonan euron pitkäaikaisen vaihtuvakorkoisen (12kk euribor) lainan 10 vuodeksi. Lainalla rahoitetaan Seitsemän veljeksen koulun investointia. Lainan marginaali on 0,18 prosenttia ja marginaali on voimassa 10 vuotta. Lainan lyhennysmuotona on tasalyhennys puolivuosittain. Lainan arvioitu nostopäivä on 3.12.2025.

Ilmoitusasiat

Kunnanhallitus merkitsi tiedoksi ilmoitusasioita. Hallituksen kokouksessa käytiin läpi Kuuma- ja Helsingin seudun sekä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen yhteistyöasioita, TE-palveluiden ajankohtaiset asiat, omistajaohjauksen ajankohtaisia asioita ja Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomio 15.10.2025 koskien reklamaatiota Ilvesvuorenkatu 17 esirakennetun tontin kivimurskasta.

Kehitys- ja keskusteluasiat

Kunnanhallituksen kehitys- ja keskusteluasioissa oli Märkiön leirikeskuksen tilannekatsaus sekä sisäisen tarkastuksen järjestäminen kunnassa. Otto Suhonen ilmoitti palvelussuhdejääviydestä sisäisen tarkastuksen järjestämisen käsittelyyn liittyen. Hänen tilalleen kokoukseen asian käsittelyn ajaksi liittyi varajäsen Johan Holma.