Ajankohtaista

Nurmijärvi-ilmiö jakoi aikoinaan voimakkaasti mielipiteitä, mutta mitä siitä ajatellaan nyt? Ilmiön vaikutukset näkyvät yhä suomalaisessa yhdyskuntarakenteessa, ja nykyinen etätyöaika nostaa aiheen uudelleen ajankohtaiseksi. Impivaarasta ilmiöksi -dokumenttisarjan viides ja viimeinen jakso uppoutuu Nurmijärvi-ilmiön ymmärtämiseen. Dokumentissa on haastateltu muun muassa Osmo Soininvaaraa, Matti Vanhasta, Mari Vaattovaaraa, Teija Ojankoskea, Kimmo Behmiä ja Outi Mäkelää.  Dokumentti on katsottavissa osoitteessa nurmijarvi250.fi/kirja.

Nurmijärvi-ilmiö: tuhon tie vai valinnanvapauden symboli?

Pääministerinä 1995–2003 ja eduskunnan puhemiehenä 2003–2007 toiminut Paavo Lipponen näki Nurmijärvi-ilmiön tuhon tienä, joka tuli pysäyttää. Asuntoministerinä 2007–2011 toiminut Jan Vapaavuori viittasi Nurmijärvi-ilmiöön taloudellisesti edesvastuuttomana ja Vihreiden puheenjohtajana 2001–2005 toiminut Osmo Soininvaara näki ilmiön taustalla pääkaupunkiseudun epäonnistuneen asuntotuotannon, joka kuormitti ympäristöä. 

Pääministerinä 2003–2010 toiminut Matti Vanhanen taasen puolusti ihmisten valinnanvapautta asumisen suhteen. Hänelle Nurmijärvi-ilmiössä oli kyse puutarhakaupungista, eli asuinalueista, joissa asuminen, monipuoliset palvelut, työpaikat ja virkistys ovat kaikki toisiaan lähellä – muutaman minuutin matkan sisällä toisistaan. 

Nurmijärvi-ilmiö uudesta näkökulmasta

Puhuivatko poliitikot edes samasta ilmiöstä? Vai oliko mukana osin tahallista väärinymmärtämistä? 

”Nurmijärvi-ilmiötä yritettiin kuvata ”himmeliksi”, ”haulikolla ampumiseksi” tai ”amerikkalaiseksi autokaupungiksi”. Ja vastaavasti minäkin pyrin hakemaan tyypittelyjä siitä, mitä metroasemien ympäristörakentaminen oli”, kertoo Matti Vanhanen. 

”Haulikolla ampumisella” Vanhanen viittaa siihen, että kehyskunnissa rakennuspaikkoja olisi sijoitettu hajanaisesti pitkin metsiä. Nurmijärvelläkin kasvu on suuntautunut nimenomaisesti taajamiin. Vanhanen näkee, että kriittisten puheenvuorojen takana oli myös taustavoimia, joilla haluttiin vaikuttaa julkiseen keskusteluun ja päätöksentekoon. 

”Vahvaa sivustatukea näille kriittisille kannoille antoi rakennusteollisuus, jonka intresseissä oli äärimmäisen tehokas rakentaminen. Ja se kaikki konkretisoitui rautatieasemien ja metroasemien ympäristöön tapahtuvaan rakentamiseen”, Vanhanen toteaa. 

Entä oliko Nurmijärvi-ilmiö tuhon tie?

”Se, että Nurmijärvi ja muut kehyskunnat ovat tarjonneet viihtyisiä ja taloudellisesti saavutettavissa olevia omakotiasumisen mahdollisuuksia lapsiperheille ja pääkaupunkiseudun tarvitsemalle koulutetulle työvoimalle, on itseasiassa mahdollistanut pääkaupunkiseudun kukoistuksen”, Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä sanoo.

Vanhanen on nähnyt, että ”Nurmijärvi-ilmiö sopii ilmaston pelastajaksi”.
”Jos haluaa ymmärtää Nurmijärvi-ilmiön vastustusta, niin liikennekritiikki oli varmaankin pääasia. Sekin hiipui, kun pystyimme osoittamaan, ettei nurmijärveläinen elämäntapa ole luonnonvaroja kuluttavaa”, Vanhanen näkee. 

Miksi Nurmijärvi nousi käsitteeksi?

Palataan vielä käsitteen määrittelyn pariin. Nurmijärvi-ilmiöllä viitataan perinteisesti muuttoliikkeeseen, jossa ihmiset muuttavat isoista keskuskaupungeista ympäröiviin kehyskuntiin. Maantieteilijät tunsivat termin aiemmin seutuistumisena, mutta 2000-luvun alkupuoliskolla alettiin yleisesti puhua Nurmijärvi-ilmiöstä. Vaikka ilmiön etuliitteenä on ”Nurmijärvi”, oli ilmiö kansallinen ja kansainvälinen, eikä sillä viitattu vain yhden kunnan kasvuun. 

Syy, miksi Nurmijärvi nousi käsitteeksi, johtunee osittain kunnan vahvasta kasvusta. Nurmijärvi lähti kasvamaan heti toisen maailmansodan jälkeen, ja poikkeuksellisen nopeaa kasvu oli juuri 1990-lopulla ja 2000-luvun alkuvuosina. Asuntojen väljyys, matalammat hinnat, isommat tontit, ympäristön turvallisuus, luonnonläheisyys ja yhteisöllisyys vetivät ihmisiä puoleensa.

”Kaikkein voimakkain kasvu oli vuonna 2003, jolloin kuntaan tuli yli 1100 asukasta, ja kasvu oli yli kolme prosenttia. Kaiken kaikkiaan yli kahden prosentin kasvuvuosia oli seitsemän. Kyllähän se oli poikkeuksellinen kasvusysäys”, Nurmijärven kunnanjohtajana 1999–2018 toiminut Kimmo Behm kertoo Impivaarasta ilmiöksi -dokumentissa.  

”Siinä oli kyse reaktiosta lamanjälkeiseen asuntokysynnän patoumaan, ja samalla ihmisten työllisyys ja rahavarat paranivat. Kehyskunnat osasivat reagoida tilanteeseen”, toteaa Y-Säätiön toimitusjohtaja Teija Ojankoski dokumentissa. 

Vaikutuksensa varmasti oli sillä, että Nurmijärvi-ilmiön ollessa kuumimmillaan Suomen pääministerinä toimi nurmijärveläinen Matti Vanhanen. 

”Minä en termiä keksinyt, mutta ei minulla ollut mitään sitä vastaan, että ilmiö konkretisoitui tällä tavalla”, Vanhanen muistelee. 

Mitä Osmo Soininvaara ja Matti Vanhanen ajattelevat Nurmijärvi-ilmiöstä nyt?  

Nurmijärven kunta on julkaissut viisiosaisen dokumenttisarjan, joka vie katsojan keskelle kunnan vaiheikasta historiaa ja nykypäivän ilmiöitä. Dokumentissa kuullaan kaikkiaan 50 henkilöä. Sarja pohjautuu Nurmijärven tuoreeseen kuntahistoriaan Impivaarasta ilmiöksi.

Osmo Soininvaara korostaa dokumentissa, että hänen terävin kärkensä Nurmijärvi-ilmiön kritisoinnissa kohdistui pääkaupunkiseudun asuntotuotantoon, jonka takia ihmiset joutuivat muuttamaan kehyskuntiin. Nurmijärven hän näkee kuitenkin hieman eri valossa. 

”Jotakin siellä on tehty paremmin kuin muualla. Nurmijärvelle on ihan oikeasti haluttu muuttaa. Ilmeisesti se yhdyskuntana toimii”, Soininvaara pohtii dokumentissa. 

Entä, puolustaako Matti Vanhanen edelleen puutarhakaupunkiajatustaan?

”Kiivaimman Nurmijärvi-ilmiöstä käydyn keskustelun jälkeen moni asia on muuttunut. Myös muuta Suomea ajatellen.  Etätyöstä on tullut pysyvä osa arkea. Siksi Helsingissä toimistot seisovat tyhjillään – mutta Nurmijärvellä palvelut elävät ehkä vahvemmin kuin ennen.  Ei ihme, että jotkut alkavat jo peräänkuuluttaa työnantajia määräämään työntekijöitään takaisin toimistoihin”, nykyisin Nurmijärven kunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtajana toimiva Matti Vanhanen sanoo. 

”Nurmijärvi-ilmiö ei nytkään tähtää yksiniittiseen kasvuun vaan tarjoaa mahdollisuuksia heille, jotka niihin haluavat tarttua”, Vanhanen sanoo. 

Impivaarasta ilmiöksi -dokumenttisarja osa on katsottavissa osoitteessa nurmijarvi250.fi/kirja.

Dokumenttisarja perustuu Impivaarasta ilmiöksi -kirjaan – julkaisu 10.10.2025

FT Jouni Lampisen ja dos. Ossi Viidan historiateos Impivaarasta ilmiöksi – Nurmijärven historia 1960–2017 tarjoaa perspektiiviä 2000-luvun alkupuoliskon yhteiskunnalliseen keskusteluun Nurmijärvi-ilmiöstä. 

Kirja julkaistaan 10.10.2025 klo 14–15 Monikkosalissa Klaukkalassa. Tilaisuuden juontaa politiikan toimittaja Tapio Pajunen.  Tilaisuus on katsottavissa suorana lähetyksenä Yle Areenasta.

Tilaisuudessa kuullaan tutkijoiden haastattelun lisäksi paneelikeskustelu Nurmijärvi-ilmiöstä. Osallistujina debatissa ovat pääministerit Paavo Lipponen ja Matti Vanhanen sekä professori Mari Vaattovaara ja kunnanjohtaja Outi Mäkelä. 

Tilaisuuteen on ennakkoilmoittautuminen osoitteessa nurmijarvi250.fi/kirja. Ilmoittautuminen 7.10. mennessä.

Kirja on ennakkotilattavissa ennakkohintaan osoitteessa nurmijarvi250.fi/kirja.

Impivaarasta ilmiöksi

Impivaarasta ilmiöksi -sarja käsittelee Nurmijärven kehitystä viiden teeman kautta. Noin 20 minuutin mittaiset jaksot pureutuvat muun muassa siihen, mitä tarkoittaa olla nurmijärveläinen, mikä on tehnyt kunnasta vetovoimaisen muuttokohteen ja miten Aleksis Kiven perinnöstä on kasvanut kulttuurin ja kapinan kehto.

Sarjaan on haastateltu kaikkiaan 50 ihmistä – valtioneuvos Matti Vanhasesta artisti Neea Riveriin ja jalkapalloilija Oona Seveniukseen.

”Dokumentista saatu palaute on ollut innostunutta. Olen iloinen, että olemme saaneet elävöitettyä Nurmijärven historiaa ja tuoneet sitä helposti lähestyttäväksi. En malta odottaa, että varsinainen historiateos julkaistaan Aleksis Kiven päivänä!”, kunnan viestintäpäällikkö Teemu Siltanen kertoo.

Impivaarasta ilmiöksi -jaksot ovat nyt katsottavissa:
Jakso 1: Rakentuuko Nurmijärvi pelikentillä ja pukukopeissa?

Jakso 2: Miten Kivestä kasvoi kulttuuria ja kapinaa?

Jakso 3: Mitä tarkoittaa olla nurmijärveläinen?

Jakso 4: Miten kasvatetaan tulevaisuuden tekijöitä?

Jakso 5: Miksi kaikki halusivat muuttaa tänne?

Dokumentti on katsottavissa Nurmijärven 250-juhlavuoden sivuilla osoitteessa nurmijarvi250.fi/kirja