Ajankohtaista

Mikä tekee Nurmijärvestä Nurmijärven? Ja nurmijärveläisestä nurmijärveläisen? Miten nurmijärveläisyys on muuttunut aikojen saatossa? Miten eritaustaisten kuntalaisten ajatukset eroavat? Onko edes olemassa nurmijärveläisyyttä? Impivaarasta ilmiöksi -dokumenttisarja pureutuu kolmannessa osassa nurmijärveläisyyden juurille! Dokumentti on katsottavissa osoitteessa nurmijarvi250.fi/kirja

Nurmijärvi on pääkaupunkiseudun kupeessa, mutta on samalla vauhdilla kasvava Suomen suurin maalaiskunta. Eikä Nurmijärvellä ole yhtä keskustaa, vaan kolme erilaista keskustaajamaa sekä lukuisia pienempiä kyliä. Nurmijärveläisyys onkin sekoitus vähän vanhaa, vähän uutta, vähän kaupunkia ja aika paljon maaseutua – juurevuutta ja muuttoliikettä.

”Mun mielestä nurmijärveläinen on maaseutulainen, joka tietää, että kaivatessaan kaupungin sykettä, pääsee sinne hälinän keskelle puolessa tunnissa”, Neea River maalailee.

Oma kylä, paras kylä

Usein puhe nurmijärveläisyydestä siirtyy omaan naapurustoon, kylään ja sen ihmisiin. Omien puolia pidetään loppuun asti.

”Ulkopuolinen saattaa nähdä Nurmijärven hajanaisena. Ja hajanainen tämä onkin, mutta nurmijärveläisellehän sehän on se juttu!”, Taavi Vartia näkee.

”Nurmijärveläisyydessä on kyse elämänasenteesta ja halusta asua siinä ympäristössä ja niiden ihmisten keskellä, jotka siinä lähettyvillä on”, Teija Ojankoski muotoilee nurmijärveläisyyden idean. ”Ei tarvitse olla joku, vaan saa olla aika lailla oma itsensä.”

”Kyllä nurmijärveläisyys aika ihon alla on”, Miko Pirinen kiteyttää.

Nurmijärvi-ilmiö vaikuttanut nurmijärveläisyyteen

Kunnan muutoksen pienehköstä maalaiskunnasta Suomen suurimmaksi kunnaksi tiivistää Esa-Pekka Luukkola.

”Oon jopa käynyt kaupassa niin, että mä en tunne  ketään, mikä tuntuu todella oudolta”, Esa-Pekka kertoo.

”Parhaiten vanhasta Nurmijärvestä on kuitenkin säilynyt se mieliala tai ihmisten laatu ja luonne”, Jaakko Yli-Paavola näkee.

Tommi Ellonen muistelee, kuinka heihin teki asuntonäytöillä vaikutuksen se, että tulevat naapurit moikkailivat heitä, vaikka eivät vielä tunteneet perhettä.
”Se toi kyllä sellaisen tunteen, että nyt me ollaan tultu kotiin ja tämä talo me halutaan.”

Nurmijärveläisyys elää ajassa

Kunnan kasvu tarkoittaa sitä, että suurin osa nurmijärveläisistä on muuttanut Nurmijärvelle muualta. Näin ollen nurmijärveläisyys muuttuu ajassa.

Timo Lavikainen pohtii, että näkyykö Karjalan evakoiden jälkeläisten määrä nurmijärveläisten lämminhenkisyytenä.

”Sellainen avoimuus ja välittömyys. Ihmisten kanssa on todella helppo jutella. Ihmisten kohtaaminen on todella samantyyppistä kuin Itä-Suomessa”, Timo Lavikainen pohtii.

Nykyisin Nurmijärvi on saanut tulokkaita myös kauempaa. Millä opein Nurmijärvelle kotiutuu, Nezir Oral? Hän nostaa keskiöön suomen kielen oppimisen.
”Joka päivä opettelee viisi suomenkielistä sanaa. Sitten kun on oppinut pari sataa sanaa, niin kyllä sillä pärjää”, Nezir vinkkaa.

Myös Ukrainasta muuttanut Iryna Suzi korostaa kielen oppisen sekä luonnon ja rauhan löytämisen merkitystä. Lisäksi hän nostaa esille aktiivisuuden.

”Pitää osallistua tapahtumiin. Ne antavat mahdollisuuden tutustua paikallisiin ihmisiin”, Iryna kehottaa.

>> Katso Impivaarasta ilmiöksi -dokumenttisarjan kolmas osa osoitteessa nurmijarvi250.fi/kirja

Impivaarasta ilmiöksi

Impivaarasta ilmiöksi -sarja käsittelee Nurmijärven kehitystä viiden teeman kautta. Noin 15–20 minuutin mittaiset jaksot pureutuvat muun muassa siihen, mitä tarkoittaa olla nurmijärveläinen, miten kunnassa on urheiltu ja harrastettu, mikä on tehnyt kunnasta vetovoimaisen muuttokohteen ja miten Aleksis Kiven perinnöstä on kasvanut kulttuurin ja kapinan kehto. Sarja pohjautuu Nurmijärven tuoreeseen kuntahistoriaan, joka on nyt ennakkotilattavissa osoitteessa nurmijarvi250.fi/kirja.

Mukana on lukuisia nurmijärveläisiä eri taustoista ja ikäryhmistä – valtioneuvos Matti Vanhasesta artisti Neea Riveriin ja ikänsä paikkakunnalla asuneista tuoreisiin kuntalaisiin, kuten Ukrainasta muuttaneeseen Irina Suziin.

”On kiehtovaa kuulla, kuinka eritaustaiset ja -ikäiset nurmijärveläiset näkevät nurmijärveläisyyden. Tämä on yksi innostavimmista hankkeista, joista olen saanut työurallani olla mukana. Ja itse historiaa opiskelleena minua ilahduttaa se, että kaikki haastattelut säilyvät kokonaisuudessaan myös jälkipolville”, kunnan viestintäpäällikkö Teemu Siltanen kertoo.

Impivaarasta ilmiöksi -jaksot ovat:
Jakso 1: Rakentuuko Nurmijärvi pelikentillä ja pukukopeissa?

Jakso 2: Miten Kivestä kasvoi kulttuuria ja kapinaa?

Jakso 3: Mitä tarkoittaa olla nurmijärveläinen?

Jakso 4: Miten kasvatetaan tulevaisuuden tekijöitä?

Jakso 5: Miksi kaikki halusivat muuttaa tänne?

Dokumentti on katsottavissa Nurmijärven 250-juhlavuoden sivuilla osoitteessa nurmijarvi250.fi/kirja