Vesiosuuskunta haja-asutusalueen vesihuollon järjestäjänä

Vanhentuneen jätevesijärjestelmän voi uusia kiinteistökohtaisesti, mutta tiiviillä asutusalueella useamman kiinteistön yhteinen järjestelmä voi olla ratkaisu vesihuollon järjestämiseen. Kiinteistöt voivat perustaa vesiosuuskunnan, joka rakennuttaa yleensä sekä viemäri- että vesijohtoverkoston. Vesijohtoverkoston myötä päästään eroon mahdollisista kaivoveden riittävyys- ja laatuongelmista. Vesiosuuskuntien vedenjakelu ja jätevesien käsittely toteutetaan ostamalla ne palveluna Nurmijärven Vedeltä tai naapurikuntien vesihuoltolaitoksilta mikäli se sijainnin puolesta on järkevintä. Näin ollen vesiosuuskunta yleisimmin liittää omat vesi- ja viemäriverkostonsa Nurmijärven Veden verkostoihin. Omia vedenottamoita tai puhdistamoita ei Nurmijärven osuuskunnilla ole käytössä. Liittyjiä tulee olla riittävä määrä alueen kiinteistöistä, yleensä noin 70 %, jotta maksut eivät nouse liian suuriksi rakentamis- ja ylläpitovaiheessa.

Nykyiset vesiosuuskunnat kartalla: 

Vesiosuuskunnat Nurmijärvellä

  

Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Nurmijärven kunnassa on hyväksytty vuonna 2015 vesihuollon kehittämissuunnitelma.

Vesihuollon kehittämissuunnitelman sisältö

Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivityksessä vesihuollon kehittämistoimenpiteitä on esitetty vuoteen 2025 saakka. Kehitystarpeita on tarkasteltu myös tätä pidemmällä aikavälillä. Suunnitelman pääpainopisteenä on ollut nykyisten vesihuoltoverkostojen ulkopuolella olevien kiinteistöjen vesihuollon kehittäminen. Kehittämissuunnitelman yhteydessä on tehty kuntalaiskysely haja-asutusalueiden vesihuollosta sekä laadittu erilliset suunnitelmat vedenhankinnan, siirtolinjojen ja jätevedenkäsittelyn pitkän tähtäimen strategioista sekä verkostolaajennusten taloudellisista vaikutuksista.

Työssä on tarkasteltu myös kunnan nykyistä vesihuollon toimintaympäristöä ja vesihuollon nykytilaa, Nurmijärven Veden ja vesiosuuskuntien tarvittavia tulevia toimenpiteitä sekä varautumista poikkeus- ja häiriötilanteisiin. Lisäksi on arvioitu ehdotettujen toimenpiteiden vaikutusta kunnan yhdyskuntarakenteen kehittymiseen, haja-asutuksen vesihuollon kehittymiseen, vesihuollon toimintavarmuuteen, sekä kunnan, vesihuoltolaitosten ja vesiosuuskuntien talouteen ja toimintaedellytyksiin.

Uutena vaihtoehtona Nurmijärven Vesi rakentaa -malli 

Vesiosuuskuntamallin lisäksi vuonna 2015 hyväksytyssä suunnitelmassa on alla näkyville 15 alueelle tuotu uutena vesihuollon toteuttamisvaihtoehtona malli B eli ns. Nurmijärven Vesi rakentaa -malli, jossa Nurmijärven Vesi voi rakentaa alueelle vesihuoltoverkostot tietyin ehdoin. Kiinteistön omistajalle merkittävimmät näistä ehdoista ovat:

  •  70 %:n liittymishalukkuus alueelta
  •  2-kertainen liittymismaksu asemakaava-alueen liittymismaksuun verrattuna
  • 1-2-kertainen perusmaksu asemakaava-alueen maksuun verrattuna
  • käyttömaksu, eli veden kuutiohinta sama kuin asemakaava-alueella 

Liittymisastevaatimus ja maksu perustuu kehittämissuunnitelman yhteydessä tehtyyn taloudelliseen tarkasteluun.

Etuna voidaan pitää mm. sitä, että Nurmijärven Vesi hoitaa verkostojen rakentamisen ja kiinteistöt ovat suoraan Nurmijärven Veden asiakkaita, jolloin asukkaiden keskuudesta ei tarvitse löytyä vuosiksi vesihuollon aktiivisia toimijoita. Asukkaiden panostusta alkuvaiheessa tarvitaan mm. liittyjien keräämisessä. Lisää tietoja edellytyksistä ja ehdoista löydät vesihuollon kehittämissuunnitelman sivuilta 26-27.

kehittämisalueet

Vesiosuuskuntaprojekti käyntiin

Vesiosuuskunnan perustaminen käynnistyy muutaman aktiivisen henkilön tai vaikkapa kyläyhdistyksen toimesta. Kunnan kanssa yhteistyössä tehdään kysely alueen asukkaille, jotta tiedetään kuinka moni on jo alkuvaiheessa kiinnostunut liittymään keskitettyyn vesihuoltoon. Näin voidaan alustavasti kartoittaa tulevaa rakentamisaluetta ja arvioida hankkeen toteuttamisedellytyksiä. Kun on tiedossa keskitettyä vesihuoltoa tarvitsevat, kutsutaan koolle kyläkokous. Kun kiinnostus vesiosuuskuntaa ja keskitettyä vesihuoltoa kohtaan herää, on heti alussa syytä olla yhteydessä kuntaan, jotta saadaan varmistetuksi kaikkien osapuolien yhteistyö ja hankkeen eteneminen vesihuollon kannalta järkevällä tavalla. Kaikissa tapauksissa ei ole kannattavaa perustaa uutta vesiosuuskuntaa, vaan nykyisten vesiosuuskuntien kanssa voidaan neuvotella verkostojen laajentamisesta eri puolille kuntaa, jos kiinnostuneita liittyjiä todetaan olevan riittävästi. 

 Projekti käyntiin -miten hanke etenee?

Kunta pyrkii tukemaan

Nurmijärven kunta pyrkii tukemaan vesiosuuskuntien syntymistä, nykyisten vesiosuuskuntien laajentumisia ja näin keskitetyn vesihuollon rakentamista vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaisesti. Kunta muun muassa rahoittaa vesiosuuskunnan verkostojen suunnittelun ja antaa asiantuntija-apua ja lainojen takauksia tietyin ehdoin.  Uudenmaan ympäristökeskuksen julkaisema Vesiosuuskunnan ABC –julkaisu on käytännönläheinen opas vesiosuuskunnan perustamista suunnitteleville.

Voiko vesiosuuskuntien verkostoja liittää kunnalliseen vesihuoltolaitokseen eli Nurmijärven Veteen?

Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on esitetty, että vesiosuuskunnat voivat yhdistyä Nurmijärven Veteen seuraavin periaattein:

  • Liittymisaste vähintään 70 %
  • Verkostojen ja toiminnan luovutus tehdään liiketoimintakaupalla, jonka jälkeen osuuskunta puretaan
  • Jo hyväksytyt toiminta-alueet siirtyvät Nurmijärven Veden toiminta-alueiksi
  • Olemassa olevat verkostot luovutetaan velattomina Nurmijärven Vedelle, eikä vanhoilta liit-tyjiltä peritä enää uusia liittymismaksuja
  • Vesiosuuskuntien perimä/toteutunut liittymismaksu ei aiheuta varainsiirtoja liiketoimintojen siirtymisen yhteydessä. 
  • Uusilta liittyjiltä peritään kaksinkertainen liittymismaksu asemakaava-alueen liittymismak-suun verrattuna. 
  • Puretun vesiosuuskunnan alueelta peritään 1-2 –kertainen perusmaksu asemakaava-alueeseen verrattuna. Perusmaksutaso on ohjeellinen.
  • Kuluttajalle normaali käyttösopimus ja käyttömaksu
  • Yhdistymisen yksityiskohdat, mm. kiinteistöjen liittymiskohdat ja vesiosuuskunnilta vaadittavat ennakkotoimenpiteet tutkitaan tapauskohtaisesti jokaisen vesiosuuskunnan osalta yhdistymisneuvottelujen aikana.
    Nykyisten osuuskuntien verkostot on suunniteltu Nurmijärven kunnan toimesta. Käytännössä kunta teettää kustannuksellaan suunnitelmat osuuskunnalle. Sama käytäntö jatkuu tulevaisuudessakin. Asiaa puoltaa  se, että näin verkostot ovat teknisiltä ratkaisuiltaan lähempänä Nurmijärven Veden vaatimuksia, jolloin yhdistymisvaiheessa vältytään suuremmilta kustannuksilta.

  

Nurmijärven kunnan vesiosuuskuntahankkeita ohjaa:

Hanna Nieminen
kunnallistekniikan suunnittelija
Puh. 040 317 2313