Valtuusto hyväksyi talousarvion 2027 ja taloussuunnitelman 2027-2029

11.11.2026

Päätöksenteko, Talousarvio, Valtuusto

Valtuuston päätökset 11.11.2026 – Valtuusto hyväksyi talousarvion 2027

Kunnanvaltuusto hyväksyi talousarvion vuodelle 2027 ja taloussuunnitelman vuosille 2027–2029. Valtuuston päätöksellä kunnan veroprosentteihin ei tule muutosta ensi vuodelle. Valtuusto hyväksyi osavuosikatsauksen 1.1.–30.9.2026 ja hallintosäännön muutokset. Kokouksen esityslistaan voi tutustua kunnan verkkosivuilla. Kokouksen videotallenne on katsottavissa kunnan verkkosivuilla.

Oho! Tämä video ei näy, koska olet kieltänyt markkinointievästeiden käytön. Nähdäksesi videon, käy hyväksymässä markkinointievästeet.

”Nurmijärven taloudellinen tilanne on haastava. Teemme vuoden 2027 talousarviopäätöksiä tilanteessa, jossa kunnan talous on alijäämäinen ja samaan aikaan valmistelemme kestävän kasvun ja talouden tasapainottamisen ohjelmaa tuleville vuosille”,kunnanvaltuuston puheenjohtaja Riikka Raekannas (kesk.) sanoo.

”On tärkeää muistaa, että tänään tekemämme päätökset vaikuttavat myös siihen, millaisista lähtökohdista lähdemme talouttamme tasapainottamaan. Tiukassakin tilanteessa meidän on tunnistettava kuntalaisten kannalta tärkeät palvelut, mutta samalla kannettava vastuu talouden kestävyydestä. Tämä edellyttää meiltä kaikilta yhteistyötä, vaikeitakin valintoja ja katseen pitämistä tulevaisuudessa.”

Valtuuston kokouksessa kuultiin useita puheenvuoroja ja nähtiin seitsemän äänestystä.

”Talousarvion käsittely herätti paljon keskustelua ja erilaisia näkemyksiä, mikä kuuluu demokraattiseen päätöksentekoon. Arvostan valtuutettujen aktiivista osallistumista ja yhteisten asioiden huolellista käsittelyä”, Raekannas sanoo.

Valtuusto hyväksyi talousarvion vuodelle 2027

Kunnanvaltuusto päätti 11.11.2026 hyväksyä vuoden 2027 talousarvion ja taloussuunnitelman 2027–2029. Valtuusto vahvisti tilivelvolliset viranhaltijat vuodelle 2027 sekä sitovuus- ja täytäntöönpano-ohjeet talousarviokirjan mukaisesti. Valtuusto valtuutti talousjohtajan tekemään mahdolliset tekniset korjaukset talousarviokirjaan.

Talousarviossa päätetään, miten kunta resursoi kuntastrategian ja lainsäädännön mukaisen toiminnan vuodelle 2027 ja suunnitelmavuosille 2028–2029.

Kunnan talousarvio on valtuuston kokouksen jälkeen 9,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Taloussuunnitelma on kuntalain edellyttämällä tavalla tasapainossa, mutta mittava investointiohjelma kasvattaa kunnan lainakantaa suunnitelmakaudella.

Kunnan toimintamenot kasvavat 2,1 prosenttia ja toimintakate heikkenee 4,3 prosenttia talousarviovuonna 2027. Kunnan toimintamenot ovat nousemassa 206 miljoonaan euroon. Kasvua selittävät henkilöstökulut, TE-palveluiden kustannukset, väistötilat sekä varhaiskasvatuksen palvelusetelien indeksikorotus. Kunnan taloutta haastaa myös se, että valtionosuudet ovat 3,5 miljoonaa euroa pienemmät kuin kevään talousarviokehyksessä ennakoitiin. Yhteensä valtionosuuksia kertyy kunnalle 31,1 miljoonaa euroa.

Tulorahoituksen kehitys ei riitä kattamaan käyttötalouden ja investointien kasvua. Verotulojen ennustetaan kasvavan, mutta valtionosuudet pienenevät vuonna 2027 edellisvuoden ennusteeseen nähden.

Lainakanta nousee

Kunnan lainakannan arvioidaan kasvavan ensi vuonna 23,5 miljoonaa euroa ja asettuvan 227 miljoonaan euroon. Vuoteen 2029 mennessä kunnan lainakanta on asettumassa yli 251 miljoonaan euroon. Tulorahoitus riittää kattamaan vain noin 44 prosenttia investoinneista.

Merkittävin syy kunnan velkaantumiseen on se, että toiminnan ja investointien rahavirta on negatiivinen. Vuonna 2027 nettoinvestoinnit ovat 40,7 miljoonaa euroa, mutta investointeihin käytettävissä oleva toiminnan rahavirta on vain 17,1 miljoonaa euroa.

Investointeja kuntalaisten hyvinvointiin

Vaikka kunnan taloustilanne on haastava, kunta investoi suunnitelmakaudella merkittävästi peruspalveluihin ja elinvoimaan. Investoinnit kohdistuvat erityisesti koulu- ja päiväkotiverkkoon sekä kunnallistekniikkaan. Kunnan hyvä sijainti ja elinvoiman kehittämiseen liittyvät hankkeet muodostavat edelleen vahvan perustan tulevalle kasvulle.

Vuonna 2027 investointien yhteenlaskettu kokonaismäärä on 43,3 miljoonaa euroa. Vuosina 2027–2031 kunta on tämän hetken investointiohjelman mukaan investoimassa yhteensä yli 209 miljoonaa euroa.

Merkittävimpiä taloinvestointeja ovat Urheilupuiston koulu (2027–2028), Viirinlaakson päiväkoti-koulu (2028–2030), Klaukkalan koulu (2029–2031) ja Nurmijärven yhteiskoulu ja lukio (2029–2031).

Kunnallistekniikan puolella merkittävimpiä investointeja ovat palveluverkkokohteet Viirinlaaksoon (2027–2028) ja Krannilaan (2028), Helsingintien varren kortteli 2001 (2028–2029), Ilvesvuori pohjoisen ja itäisen työpaikka-alueet (2027-) ja asuinalueet.

Nurmijärven Veden merkittävimpiä investointeja ovat Kirkonkylä-Klaukkalan välinen vesihuoltohanke, Kirkonkylän jätevedenpuhdistamo (2027–2029) ja verkoston saneerauskohteet.

Käsittely valtuustossa

Kokouksessa kuultiin useita puheenvuoroja, jotka voi kuunnella valtuuston videoinnilta.

Visa Tarikka (kok.) teki kokouksen aikana Jaana Diakiten (kok.) kannattamana muutosesityksen, että Rajamäen Uimahalli Oy:n toimintatukea ei koroteta 100 000 euroa budjettivuodelle 2027 vaan käyttötuki pidetään aiemmin linjatulla 600 000 euron tasolla.

Valtuusto ei ollut yksimielinen muutosesityksestä. Valtuusto päätti äänestyksen jälkeen (äänin 35 jaa – 16 ei) hyväksyä pohjaesityksen.

Merja Winha-Järvinen (kok.) esitti kokouksen aikana Tarleena Takalo-Eskolan (kok.), Jaana Diakite (kok.), Virpi Rädyn (kok.), Janne Taipale (kans.) kannattamana muutosesityksen, että sivistys- ja hyvinvointitoimialalle tehdään 90 000 euron määrärahalisäys, joka kohdistuu kahden kouluvalmentajan henkilöstökustannuksiin Isoniitun ja Urheilupuiston kouluissa 1.1. 2027 alkaen.

Valtuusto ei ollut yksimielinen muutosesityksestä. Valtuusto päätti äänestyksen jälkeen (äänin 9 jaa – 42 ei) hyväksyä Winha-Järvisen muutosesityksen.

Riina Mattila (kok.) teki Jaana Diakiten (kok.) kannattamana muutosesityksen, että opetustoimen asiantuntijan toimi täytetään määräaikaisesti 1.8.-2027-31.7.2029.

Valtuusto ei ollut yksimielinen muutosesityksestä. Valtuusto päätti äänestyksen jälkeen (äänin 37 jaa – 14 ei) hyväksyä pohjaesityksen.

Veikko Ollila (vas.) esitti kokouksen aikana Nelli Piikkilän (vas.) kannattamana muutosesityksen, että Nurmijärven vanhusneuvostoon tulisi virkavastuullinen esittelijä, jonka työaika olisi vanhusneuvostolle liittyvien asioiden parissa keskimäärin yksi työpäivä viikossa. Talousvaikutus olisi noin 10 000 euroa vuodessa.

Valtuusto ei ollut yksimielinen muutosesityksestä. Valtuusto päätti äänestyksen jälkeen (äänin 45 jaa – 5 ei – 1 tyhjä) hyväksyä pohjaesityksen.

Matti Korkiakosken (kesk.) valtuustoryhmä esitti Vihreän valtuustoryhmän kannattamana valtuuston kokouksen aikana, että kunnanhallituksen 19.10.2026 lisäämä määräaikainen kaavoittajan tehtävä vuosille 2027–2029 ja siihen liittyvä 35 000 euron vuotuinen lisämääräraha poistetaan talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Ympäristötoimialan määrärahat palautetaan kunnanjohtajan talousarvioesityksen mukaisiksi tältä osin.

Valtuusto ei ollut yksimielinen muutosesityksestä. Valtuusto päätti äänestyksen jälkeen (äänin 23 jaa – 28 ei) hyväksyä Korkiakosken muutosesityksen.

Joona Suomi (kok.) esitti kokouksessa Jussi Malkamäen (kans.) kannattamana, että ympäristötoimialan rakennusvalvontaan lisätään rakennusvalvontaan vakinainen lupainsinöörin virka 1.8.2027. Muutosesityksen talousvaikutus olisi 26 576 euroa vuodelle 2027 ja 63 783 euroa vuosittain taloussuunnitelmavuosille 2028–2029 vakinaisen lupainsinöörin viran palkkausta varten 1.8.2027 alkaen.

Valtuusto ei ollut yksimielinen muutosesityksestä. Valtuusto päätti äänestyksen jälkeen (äänin 23 jaa – 28 ei) hyväksyä Suomen muutosesityksen.

Jaana Diakite (kok.) esitti kokouksen aikana Visa Tarikan (kok.) ja Sami Virtasen (vihr.) kannattamana, että ympäristötoimialalle tekniseen keskukseen lisätään 5000 euron määräraha vuosille 2027 ja 2028 joukkoliikenteen yölippujen taksan muuttamiseksi normaalihintaiseksi.

Valtuusto ei ollut yksimielinen muutosesityksestä. Valtuusto päätti äänestyksen jälkeen (äänin 38 jaa – 12 ei – 1 tyhjä) hyväksyä pohjaesityksen.

Hyväksyttyjen muutosesitysten jälkeen käyttötalous heikkeni pohjaesitykseen verrattuna vuodelle 2027 yhteensä 81 576 euroa. Vuosina 2028–2029 käyttötalous heikkenee pohjaesitykseen verrattuna 118 783 euroa. Talousarviovuoden 2027 alijäämä asettuu muutosten jälkeen 9,6 miljoonaan euroon.

Vuoden 2028 ylijäämä on asettumassa 13,6 miljoonaan ja vuoden 2029 alijäämä on asetumassa 6,9 miljoonaan euroon. Suunnitelmavuosien kustannus- ja tulokehitykseen liittyy sekä omaisuuden myyntitulojen toteutumiseen liittyy kuitenkin merkittäviä epävarmuuksia.

Kunnan veroprosentteihin ei muutoksia

Kunnanvaltuusto käsitteli 11.11.2026 kunnan veroprosentteja vuodelle 2027. Valtuusto päätti, ettei veroprosentteihin tule muutoksia.

Nurmijärven veroprosentit vuonna 2027 ovat:

Tuloveroprosentti 7,90 %.
Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,18 %
Maapohjan kiinteistöveroprosentti 1,30 %
Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,48 %
Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentti 0,00 %
Muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,18 %
Rakentamattomien rakennuspaikkojen kiinteistöveroprosentti 6,00 %
Voimalaitosten kiinteistöveroprosentti 3,10 %

Strategian toteutussuunnitelma hyväksyttiin

Talousarviopäätöksen yhteydessä valtuusto päätti hyväksyä Ylpeästi lande -strategian toteutussuunnitelman. Toteutussuunnitelman avulla strategiset linjaukset konkretisoidaan käytännön toimenpiteiksi ja vastuutetaan organisaation eri osille.

Strategian kärjille, Liikkuvin, Yhteisöllisiin, Nurmijärkisin ja Yritysmyönteisin, on määritetty 3–4 tavoitetta ja tavoitteille mittarit. Niiden toteutusta koordinoivat poikkihallinnolliset vastuuryhmät (kärkiryhmät) toimialajohtajien johdolla.

Kärkiryhmät valmistelivat yhdessä kunnan johtoryhmän kanssa kuntatasoisen strategian toteutussuunnitelman, joka hyväksyttiin 2026. Toteutussuunnitelmaa päivitetään vuosittain talousarviorytmissä. Strategian toteutussuunnitelmaan voi tutustua kunnan verkkosivuilla.

Osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2026 hyväksyttiin

Valtuusto päätti 11.11. merkitä Nurmijärven kuntakonsernin osavuosikatsauksen 1.1.-30.9.2026 tiedoksi ja muuttaa vuoden 2026 talousarviota lautakuntien ja johtokuntien esityksen mukaisesti. Osavuosikatsauksissa kunnan toimialat ja liikelaitokset raportoivat käyttötalouden ja investointien toteutumisesta.

Kunnan tilinpäätösennuste näyttäytyy muutettua talousarviota hieman heikompana. Vuosikatteen ennustetaan asettuvan 21,6 milj. euroon, mikä on noin 0,7 milj. euroa muutettua talousarviota heikompi. Tilikauden alijäämän ennustetaan toteutuvan noin 5,6 milj. euron suuruisena, mikä on noin 0,7 milj. euroa muutettua talousarviota heikompi.

Syyskuun loppuun mennessä kunnan talous on toteutunut nettomenojen eli toimintakatteen osalta hieman talousarvion tasaista kertymää paremmin. Palvelutuotannon nettomenot olivat syyskuun lopussa 96,2 miljoonaa euroa, mikä vastaa 74,4 prosenttia talousarviosta.

Tilinpäätösennusteen mukaan kunnan nettomenot ovat vuoden lopussa noin 130,0 miljoonaa euroa eli noin 0,7 miljoonaa euroa muutettua talousarviota heikommat. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna palvelutuotannon nettomenot ovat kasvaneet noin 6,3 miljoonaa euroa eli 7,1 prosenttia.

Toimintatuottojen, mukaan lukien valmistus omaan käyttöön, ennustetaan jäävän noin 0,6 miljoonaa euroa muutettua talousarviota pienemmiksi. Toimintakulujen puolestaan ennustetaan ylittävän muutetun talousarvion noin 0,2 miljoonalla eurolla.

Toimintakulujen kasvua edellisvuodesta selittää erityisesti henkilöstökulujen nousu. Syyskuun loppuun mennessä henkilöstökuluja on kertynyt 67,9 miljoonaa euroa, mikä on noin 2,8 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin.

Verotulojen kehitys on ollut edellisvuotta vahvempaa. Syyskuun loppuun mennessä verotuloja on kertynyt yhteensä 91,5 miljoonaa euroa eli noin 8,1 miljoonaa euroa enemmän kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna. Koko vuoden verotuloiksi ennustetaan 119,6 miljoonaa euroa, mikä vastaa muutettua talousarviota.

Rahoitustuottojen ja -kulujen netto on syyskuun lopussa -0,7 milj. euroa.

Valtionosuuksien ennustetaan toteutuvan noin 33,1 milj. euron suuruisina eli muutetun talousarvion mukaisesti.

Investoinnit toteutuvat arvioitua pienempinä

Nettoinvestoinneista on syyskuun loppuun mennessä toteutunut noin 53 prosenttia. Nettoinvestointien ennustetaan toteutuvan noin 33,5 milj. euron suuruisina, kun muutettu talousarvio on noin 35,1 milj. euroa, eli noin 1,6 milj. euroa muutettua talousarviota pienempinä. Investointien toteutuminen painottuu loppuvuoteen, ja ennusteeseen vaikuttavat useiden hankkeiden siirtyminen myöhempään ajankohtaan sekä tarkentuneet kustannusarviot.

Investointeihin esitetään siksi kunnallistekniikan rakentamisen kokonaismäärärahaan 575 000 euron vähennystä sekä talonrakennukseen 800 000 euron vähennystä. Sorvankaaren päiväkodin peruskorjaukselle varatusta 550 000 eurosta vähennetään 400 000 euroa. Urheilupuiston koululle varatusta 2 milj. eurosta vähennetään 400 000 euroa.

Kiinteän omaisuuden maa-alueiden myyntituottoihin esitetään 250 000 euron vähennystä. Osakkeiden myyntiin esitetään taas 400 000 euron tulolisäystä Kiinteistö Oy Aitohelmen osakkeiden myyntiin liittyen. Muiden pitkävaikutteisten menojen määrärahaa esitetään vähennettäväksi 20 000 euroa ja Aleksia-liikelaitoksen investointimäärärahaa 50 000 euroa.

Lainakannan muutokseksi arvioidaan noin 4,8 milj. euroa, eli noin 3,5 milj. euroa muutettua talousarviota vähemmän. Valtuustolle esitetään tämän vuoksi talousarviomuutoksena, että lainakannan muutosta pienennetään varovaisesti 8,3 milj. eurosta 6,8 milj. euroon. Valtuuston myöntämä lainanottovaltuus on riskienhallinnan vuoksi tarkoituksenmukaista pitää hieman ennustettua lainatarvetta korkeampana.

Kunnan hallintosääntö päivitettiin

Valtuusto päätti 11.11.2026 päivittää kunnan hallintosääntöä. Hallintosääntö on kunnan hallinnon ja toiminnan keskeisin ohjausväline. Hallintosäännöllä valtuusto siirtää päätösvaltaansa kunnan muille toimielimille, luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Muutettu hallintosääntö tulisi voimaan 1.12.2026 lukien.

Hallintosääntöä on päivitetty poikkeusolojen ja normaaliolojen hairiötilanteita koskevan toimivallan osalta. Hallintosäännön päivityksessä poikkeusolojen ja normaaliolojen häiriötilanteiden toimivalta on koottu hallintosäännössä kokonaan uuteen 6. lukuun. Poikkeusolojen ja normaaliolojen häiriötilanteiden toimivaltaa koskevat määräykset on laadittu Kuntaliiton laatiman hallintosääntömallin mukaisesti. Hallintosääntöön ei ole tehty muita muutoksia.

Valtuustoaloite nuorille suunnatusta osallistuvasta budjetoinnista

Valtuusto käsitteli kokouksessaan 11.11.2026 vastausta valtuustoaloitteeseen, jossa esitettiin nuorille suunnattua osallistuvaa budjetointia. Jaana Diakite (kok.) ja Visa Tarikka (kok.) sekä 33 allekirjoittajaa tekivät valtuustoaloitteen, että nykyisen osallistuvan budjetoinnin rinnalle toteutetaan osallistuva budjetointi yläkoulun 7.–9. luokkalaisille omalla erillisellä budjetilla.

Kunnanvaltuusto käsitteli vastausta valtuustoaloitteeseen edellisen kerran 12.11.2025 ja päätti tuolloin palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Valtuusto käsitteli vastausta valtuustoaloitteeseen 11.11.2026 ja päätti hyväksyä vastauksen valtuustoaloitteeseen.

Vastauksessa kerrotaan, että asiaa on valmisteltu uudelleen osana kunnan kuntalaisten osallistumismallin kehittämistä. Valmistelussa on keskusteltu aloitteen tekijöitä edustavien valtuutettujen ja nuorisovaltuuston kanssa sekä selvitetty toimintatavan toteuttamisedellytyksiä kunnan toimialojen ja yksiköiden kanssa. Lisäksi on perehdytty muiden kuntien (Espoo, Helsinki, Kouvola) osallistuvan budjetoinnin toteutustapoihin ja kokemuksiin.

Aloitteen tavoitetta nuorten konkreettisten vaikutusmahdollisuuksien vahvistamisesta edistetään kehittämällä osallistuvaa budjetointia osana kunnan palvelujen, toiminnan ja investointien suunnittelua.

Tavoitteena on, että kuntalaiset (esim. nuoret) voivat ennalta määritellyissä kohteissa osallistua ehdotusten tekemisen lisäksi käytettävissä olevien varojen kohdentamista koskeviin valintoihin ja seurata niiden toteutumista. Mallin onnistumista arvioidaan todellisten vaikutusmahdollisuuksien, toteutuneiden ratkaisujen ja osallistumisen alueellisen tasapuolisuuden perusteella.

Erilliseen määrärahaan perustuvan tai arkeen integroidun osbun kanssa vuorottelevan hybridimallin tarvetta voidaan tarkastella uudelleen seuraavan valtuustokauden alussa, kun kunnan taloudellinen tilanne, kestävän kasvun ohjelman linjaukset sekä uudesta toimintamallista saadut kokemukset ovat arvioitavissa.

Ritva Örlingille ero luottamustehtävistä

Valtuusto totesi 11.11.2026 Ritva Örlingin (peruss.) luottamustoimet Nurmijärven kunnassa päättyneiksi, koska hän menettää vaalikelpoisuutensa muuttaessaan asumaan toiselle paikkakunnalle.

Valtuusto nimesi Marina Virkusen (peruss.) uudeksi varajäseneksi Örlingin tilalle tekniseen lautakuntaan. Valtuusto nimesi Terhi Haataisen (peruss.) uudeksi varajäseneksi Örlingin tilalle sivistyslautakuntaan.

Valtuustoaloitteet

Matti Korkiakoski (kesk.) teki valtuustoaloitteen, että kunta laatii kolmen kuukauden kuluessa tekoälyn käytön ohjeen ja ottaa henkilöstön käyttöön tietoturvallisen, kunnan hyväksymän tekoälytyövälineen hyödyntäen ensisijaisesti jo käytössä olevien järjestelmien ominaisuuksia. Nimeää tekoälylle vastuuhenkilön ja jokaiselle toimialalle vastuuhenkilön, joka perehdyttää koko henkilöstön. Käynnistää vuoden 2027 kokeilut, jossa seurataan säästynyttä työaikaa, käsittelyaikaa ja asiakastyytyväisyyttä. Sisällyttää vuoden 2028 talousarvioon tekoälyn hyödyntämiselle euromääräisen tavoitteen, aikataulun ja mittarit ja toteuttaa henkilöstövähennykset pääasiassa luonnollisen poistuman kautta. Ottaa tekoälyn ja automaation vaatimukset mukaan vuonna 2026 käynnistettyyn hallinto- ja sihteeripalveluiden tarkasteluun sekä talous- ja henkilöstöhallinnon uuteen palvelusopimukseen. Kunta raportoi valtuustolle puolen vuoden välein, tulevaisuusvaliokunta seuraa työtä.

Leni Niinimäki (vihr.) teki valtuustoaloitteen, että Nurmijärven kunta ottaa käyttöön yhteisen toimintatavan, jonka mukaisesti kaikkien kunnan järjestämien tilaisuuksien ennakkotiedoissa ilmoitetaan osallistumisen kannalta olennaiset esteettömyystiedot.

Otto Suhonen (kesk.) ja Sami Virtanen (vihr.) tekivät valtuustoaloitteen, että Nurmijärven kunnan tulisi pyrkiä säilyttämään kunnan merkittävimpien luontovirkistysalueiden virkistysarvoja hyödyntämällä maanhankintaa ja virkistysarvokauppaa.

Kokoomuksen valtuustoryhmä ja Kansallisten valtuustoryhmä teki valtuustoaloitteen, että kunta kartoittaa pienet täydennysrakentamisen kaavahankkeet sekä kunnan ja maanomistajien kaavamuutostarpeet, niiden etenemisen esteet ja mahdollisuudet nopeuttaa valmistelua. Kunta asettaa vuosittaiset mitattavat tavoitteet pienten asemakaavojen ja kaavamuutosten etenemiselle, valmistumiselle ja käsittelyajoille. Kunta arvioi jo toteutettujen prosessiuudistusten vaikutukset ja selvittää, miten kaavoitusta voidaan edelleen nopeuttaa sekä tunnistaa valmistelua hidastavat työvaiheet. Kunta selvittää nykyisten kaavoitusresurssien riittävyyden suhteessa kuntastrategian tavoitteisiin ja arvioi mahdollisuudet työtehtävien uudelleen kohdentamiseen sekä toiminnan tehostamiseen. Kunta arvioi täydennysrakentamisen taloudelliset vaikutukset. Kunta raportoi kunnanhallitukselle ja valtuustolle puolivuosittain kaavahankkeiden etenemisestä, tavoitteiden toteutumisesta, käsittelyajoista ja mahdollisista lisäresurssitarpeista. Kunta tuo valtuustolle keväällä 2027 päivitetyt luettelot kunnan omistamista kehitettävistä kiinteistöistä, y-tonteista sekä muista kunnan asemakaava-alueilla omistamista tonteista. Samalla arvioidaan niiden nykyinen käyttö, täydennysrakentamis- ja kaavamuutosmahdollisuudet sekä mahdollisuudet kehittää, luovuttaa tai ottaa kiinteistöt tehokkaampaan käyttöön.