Ajankohtaista

Kuinka Nurmijärvellä on vaalittu Aleksis Kiven perintöä ja millaisia kulttuurikapinoita on nähty? Mitä kansalliskirjailijamme tuumaisi, jos katselisi nurmijärveläistä kulttuurielämää 2020-luvulla? Impivaarasta ilmiöksi -dokumenttisarjan toinen osa vie katsojan Nurmijärven kulttuurihistorian pyörteisiin! Oman näkemyksensä tarjoilevat niin Timo Lavikainen, Kristine Böök-Paananen, Mika Ikonen, Taavi Vartia ja  Neea River Tapio kuin myös Tapio Virolainen ja Lea Hirvasniemi-Haverinen.

Katso uusin jakso osoitteessa nurmijarvi250.fi/kirja!

Kiven perintö elää!

Nurmijärvi on suomalaisen kesäteatteriperinteen alkukoti, sillä Kivi-juhlat on maamme vanhin harrastaja- ja talkoovoimin toteutettu kesätapahtuma, jota on järjestetty vuodesta 1953 alkaen. Seitsemän veljestä ja Nummisuutarit vetivät Taaborinvuoren katsomon täyteen ja valtakunnallisestikin puhuttiin Nurmijärven ihmeestä. Kivi-juhlia vietiin myös Pohjois-Amerikkaan ja Espanjan Aurinkorannoille ja vilahtaapa Impivaarasta ilmiöksi -dokumentissa myös presidentti Urho Kekkonen.

”Kyllä sitä oltiin niin suuren huomion keskipisteenä, että sitä itsekin oikein järkyttyi”, Kivi-juhlilla vuosina1959-2010 näytellyt Tapio Virolainen muistelee.

Tehtiinkö Nurmijärvellä vallankumousta?

Kiven perintöä on vaalittu Nurmijärvellä innolla ja ylpeydellä. 1970–80-luvuilla nuorison keskuudesta nousi uusia kulttuurintekijöitä – tanssijoita, elokuvantekijöitä, muusikoita, jotka alkoivat toteuttaa itseään. Nuorten into törmäsi osittain aiempien sukupolvien toimintatapoihin. Moni muistelee tätä aikakautta nurmijärveläisen kulttuurin kultakautena, joka kasvatti useita valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurintekijöitä Dome Karukoskesta Antti J. Jokiseen ja Timo Tolkkiin. Mutta kuinka tietoista kapinointi oli?

”Ei ajateltu tekevämme vallankumousta, ei todellakaan”, Kristine Böök-Paananen naurahtaa. ”Kyllähän siinä ihan selkeä nuorisokulttuurin ja tekemisen maku oli. Totta kai se olemassa oleva kulttuuri tuntui ihan eri ikäisten asialta ja esittävän taiteen kerhon toiminta muodostui ihan erilaiseksi, koska eri sukupolvi oli sitä tekemässä.”

>> Katso uusin Jakso 2: Impivaarasta ilmiöksi – Miten Kivestä kasvoi kulttuuria ja kapinaa?

Impivaarasta ilmiöksi

Impivaarasta ilmiöksi -sarja käsittelee Nurmijärven kehitystä viiden teeman kautta. Noin 15–20 minuutin mittaiset jaksot pureutuvat muun muassa siihen, mitä tarkoittaa olla nurmijärveläinen, mikä on tehnyt kunnasta vetovoimaisen muuttokohteen ja miten Aleksis Kiven perinnöstä on kasvanut kulttuurin ja kapinan kehto. Sarja pohjautuu Nurmijärven tuoreeseen kuntahistoriaan, joka on nyt ennakkotilattavissa osoitteessa nurmijarvi250.fi/kirja.

Mukana on lukuisia nurmijärveläisiä eri taustoista ja ikäryhmistä – valtioneuvos Matti Vanhasesta artisti Neea Riveriin ja ikänsä paikkakunnalla asuneista tuoreisiin kuntalaisiin, kuten Ukrainasta muuttaneeseen Irina Suziin.

”Ensimmäisen jakson perusteella vastaanotto on ollut innostunut ja lukujen valossa katsojat ovat pysähtyneet Impivaarasta ilmiöksi -sarjan äärelle alkuintrosta lopputeksteihin. Olen ilahtunut kaikista kommenteista, joita olemme saaneet kuntaan”, kunnan viestintäpäällikkö Teemu Siltanen kertoo.

Impivaarasta ilmiöksi -jaksot ovat:
Jakso 1: Rakentuuko Nurmijärvi pelikentillä ja pukukopeissa?

Jakso 2: Miten Kivestä kasvoi kulttuuria ja kapinaa?

Jakso 3: Mitä tarkoittaa olla nurmijärveläinen?

Jakso 4: Miten kasvatetaan tulevaisuuden tekijöitä?

Jakso 5: Miksi kaikki halusivat muuttaa tänne?

Dokumentti on katsottavissa Nurmijärven 250-juhlavuoden sivuilla osoitteessa nurmijarvi250.fi/kirja