Kieli on enemmän kuin vain sanoja. Se on silta ihmisten välillä, tapa luoda merkityksiä, ilmaista tunteita ja rakentaa yhteisöllisyyttä. Kielen kautta tulemme nähdyiksi, kuulluiksi ja ymmärretyiksi.
Nurmijärvellä varhaiskasvatuksen kieli- ja kulttuuriopettajien (kieku), Maija Pulkkisen ja Kaisa Mäen, työ on tämän ytimessä. He tukevat lasten suomen kielen oppimista, vahvistavat monikielisyyttä ja rakentavat arjesta kieli-, kulttuuri- ja katsomustietoista.
”Työskentelemme niiden lasten kanssa, joiden kotikieli on muu kuin suomi tai ruotsi, ja niissä ryhmissä, joissa heitä on”, Kaisa Mäki kertoo.
”Tehtävämme on myös kehittää kieli-, kulttuuri- ja katsomustietoista varhaiskasvatusta. Kuulumme varhaiserityiskasvatuksen tiimiin, ja työhön kuuluu sekä suomen kielen oppimisen seuranta että monikielisyyden tukeminen”, Maija Pulkkinen lisää.
Työ on yhtä aikaa käytännönläheistä ja kauaskantoista. Aamupäivä voi kulua päiväkodissa muistipelin parissa tai pienryhmässä pihasanastoa harjoitellen. Samalla tuetaan kielen oppimista ja vuorovaikutusta. Iltapäiviin kuuluu verkostoyhteistyötä ja kielitaitoarvioita.
Kieku-opettajat toimivat päiväkotien lapsiryhmissä, henkilöstön tukena ja tarvittaessa huoltajien kanssa. Koska heitä on kunnassa vain kaksi, työ on liikkuvaa.
”Arjessa suomen kielen opetuksesta vastaavat ryhmän kasvattajat. Me tuemme ja mallinnamme kielitietoista arkea”, Pulkkinen kuvaa.
Kielitietoisuus hyödyttää kaikkia
Kieku-opettajien työ ei ole yksittäisiä opetustuokioita, vaan arjen rakentamista sellaiseksi, että jokainen lapsi voi ymmärtää ja osallistua.
”Kielitietoisuus ei koske vain monikielisiä lapsia. Se tarkoittaa esimerkiksi kuvien käyttöä, toistoa ja selkeitä lauseita, jotta jokainen pysyy mukana”, Mäki kertoo.
Kielitietoinen varhaiskasvatus tekee arjesta ymmärrettävämpää ja monipuolisesta kielellisestä ympäristöstä hyötyvät kaikki lapset.
Monikielisyys voimavarana
Nurmijärven varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten kodeissa puhutaan lähes 50 kieltä. Pulkkinen ja Mäki näkevät tämän rikkautena.
”Tutkitusti monikielisyys tukee aivoterveyttä. Mitä paremmin lapsi osaa kotikieliään, sitä helpompaa on oppia uusia kieliä”, Pulkkinen kertoo.
Siksi päiväkodeissa tehdään näkyväksi ryhmän kielet esimerkiksi tervehtimällä eri kielillä tai laulamalla syntymäpäivälaulu lapsen omalla kielellä. Yhdessä ryhmässä laskettiin kymmeneen kaikilla kielillä, ja kokemus jäi mieleen myös perheille.
Kieli, kulttuuri ja katsomukset kulkevat arjessa rinnakkain. Päiväkodissa voidaan huomioida esimerkiksi ramadan tai persialainen uusivuosi luontevasti.
”Kun ryhmässä arvostetaan kaikkia kieliä ja kulttuureja, se ei vähennä suomalaisen kulttuurin merkitystä. Päinvastoin se laajentaa sekä lasten että aikuisten ymmärrystä, vahvistaa lasten sosiaalisia taitoja ja ehkäisee ulkopuolisuuden kokemuksia”, Pulkkinen sanoo.
Lukutaito alkaa varhain
Varhaiskasvatuksessa rakennetaan pohjaa myös lukutaidolle. Työtä ohjaavat varhaiskasvatussuunnitelma ja kansalliset lukutaitotavoitteet. Nurmijärvellä myös kuntastrategia painottaa lukutaidon vahvistamista.
Lukutaito alkaa jo ennen koulua: loruissa, lauluissa, kirjoissa ja kielellä leikittelyssä.
”Lukutaito ei synny tyhjästä. Lapselle syntyy vähitellen suhde sanoihin ja tarinoihin. Monikielisille tämä on erityisen tärkeää. Kun käsitteet ovat vahvoja omalla kielellä, ne on helpompi oppia myös suomeksi. Muuten opetellaan yhtä aikaa sekä merkitys että sana”, Mäki sanoo.
Myös perheillä on tärkeä rooli.
”Kaikki vuorovaikutus tukee kielen
kehitystä. Yhdessä lukeminen on tärkeää, mutta myös tarinat, lorut ja yhteiset hetket. Kirjastosta saa kirjoja monilla kielillä”, Pulkkinen muistuttaa.
Kieli osana identiteettiä
Työn merkitys näkyy arjen oivalluksissa: kun lapsi löytää tavan kertoa, mitä haluaa leikkiä tai kun uskaltaa käyttää sanoja ääneen.
”Ne ovat hetkiä, joissa ei rakenneta vain kielitaitoa, vaan myös lapsen luottamusta itseensä”, Pulkkinen sanoo.
Kielet tuovat arkeen yhteisiä oivalluksia. Viron kielessä tutun kuuloiset sanat voivat tarkoittaa jotain aivan muuta ja yhdessä ryhmässä iloa herätti se, että turkin sana anne tarkoittaa äitiä ja päiväkodissa työskentelee Anne.
Nurmijärvellä kieku-opettajien työ tukee suomen kielen oppimisen lisäksi lapsen kasvua kokonaisvaltaisesti.
”Tavoitteena on kasvattaa kokonaisia ihmisiä. Sellaisia, joiden ei tarvitse piilottaa mitään osaa itsestään, vaan jotka saavat tulla nähdyiksi ja kuulluiksi omana itsenään. Monikielisyys on siinä tärkeä osa identiteettiä”, Mäki ja Pulkkinen summaavat.
Oman äidinkielen opetus käynnistyy Nurmijärvellä
Sivistyslautakunta päätti 26.3.2026 käynnistää oman äidinkielen opetuksen perusopetuksessa lukuvuodesta 2026–2027.
Opetus on tarkoitettu oppilaille, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, ja se tukee kielellisitä kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Opetus on vapaaehtoista, 2 tuntia viikossa koulupäivän jälkeen. Ryhmä perustetaan, kun ilmoittautuneita on vähintään kahdeksan. Toimintaan saadaan valtionavustusta.
Teksti: Marjaana Keränen
Kuva: Mika Haikonen
