Ilmastotyö, luonto, Viheralueet, Ympäristökeskus
Nurmijärven luonnonsuojelualueilla hoidettiin niittyjä, lehtoja ja kalkkikallioita
Nurmijärven kunnan omistamille luonnonsuojelualueille laadittiin luontoselvitykset sekä hoito- ja käyttösuunnitelmat, joiden pohjalta toteutettiin luonnon monimuotoisuutta turvaavia ja vahvistavia luonnonhoitotöitä Rajamäen Isokallion, Hirmunojan Seitsemän veljeksen ja Nukarin lehtokorven luonnonsuojelualueilla. Lisäksi luonnonhoitotöitä toteutettiin Myllykosken Seitsemän veljeksen luonnonsuojelualueella. Työt toteutettiin osana Keski-Uudenmaan kuntien omistamien luonnonsuojelualueiden hoitohanketta (2024–2026).
Luonnonsuojelualueilla turvataan arvokkaita luontotyyppejä ja lajien elinympäristöjä, mutta myös suojelualueilla elinympäristöjen ominaispiirteet voivat heikentyä esimerkiksi umpeenkasvun, kuusettumisen, vieraslajien leviämisen, roskaantumisen tai aiemman maankäytön seurauksena. Erityisesti niityt ja muut perinteisestä maankäytöstä riippuvaiset elinympäristöt tarvitsevat jatkuvaa hoitoa säilyäkseen avoimina ja lajistoltaan monipuolisina. Myös vieraslajien torjunta edellyttää pitkäjänteistä työtä. Metsäisillä luontotyypeillä hoitoa voidaan tarvita esimerkiksi jalopuiden ja lehtolajiston elinolosuhteiden vahvistamiseksi tai metsän rakenteen monipuolistamiseksi.
Rajamäen Isokallion, Hirmunojan Seitsemän veljeksen ja Nukarin lehtokorven luonnonsuojelualueille laadituissa luontoselvityksissä sekä hoito- ja käyttösuunnitelmissa kartoitettiin alueiden nykytilaa ja luontoarvoja, tunnistettiin keskeiset hoitotarpeet ja suunniteltiin luontoarvojen säilymistä tukevia toimenpiteitä.
– Luonnonsuojelualueiden hoitotarpeet voivat vaihdella suuresti. Luonnonhoitotoimenpiteet suunnitellaan aina alueen luontoarvojen ja ominaispiirteiden perusteella, kertoo ympäristösuunnittelija Nelma Aunio Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksesta.
Luonnonhoitotoimenpiteillä vaalitaan suojelualueiden luontoarvoja
Rajamäen Isokallion kalkkikallioiden, kallioketojen, lehtojen ja jalopuiden ominaispiirteiden säilymistä tuettiin poistamalla valikoidusti kuusia, jotka varjostivat kasvupaikkoja ja happamoittivat maaperää. Rungot jätettiin alueelle lahopuuksi, jotta toimenpiteet hyödyttävät myös lahopuusta riippuvaista lajistoa.

Hirmunojan Seitsemän veljeksen luonnonsuojelualueen lehtojen, kangasmetsien, pienvesien ja puoliavointen alueiden mosaiikkia vahvistettiin vapauttamalla lisää valoa ja kasvutilaa metsälehmuksille ja pähkinäpensaille. Lisäksi alueen aiemmin laidunnettuja niittyjä raivattiin umpeenkasvun hillitsemiseksi, niittylajien, kuten niittykasvien ja pölyttäjien elinolosuhteiden vahvistamiseksi ja alueen jatkohoidon mahdollistamiseksi.
Nukarin lehtokorven luonnonsuojelualueella havaittiin jonkin verran jätettä, jonka poistamisella vähennettiin alueelle kohdistuvaa kuormitusta ja edistettiin luonnonsuojelualueen arvokkaan lähde- ja korpiluonnon säilymistä.
Hankkeessa laadittujen suunnitelmien lisäksi Nurmijärven kunta oli laatinut hoito- ja käyttösuunnitelman Myllykosken Seitsemän veljeksen luonnonsuojelualueelle. Suunnitelman mukaisina luonnonhoitotöinä Myllykosken niittyaluetta peruskunnostettiin raivaamalla ja niittämällä. Toimenpiteillä parannettiin vaateliaan ja nopeasti uhanalaistuneen niittylajiston elinolosuhteita sekä mahdollistettiin niityn jatkohoito. Osa suurikokoisista puista jätettiin tekopökkelöiksi, jotka tarjoavat elinympäristöjä lahopuusta riippuvaisille lajeille.

Luonnonhoitotöiden vaikutuksia seurataan
Niittyjen peruskunnostaminen on vasta ensimmäinen vaihe niiden luontoarvojen palauttamisessa.
– Ilman säännöllistä niittoa, raivausta tai laidunnusta avoimet alueet alkavat vähitellen kasvaa uudelleen umpeen. Siksi jatkohoidon järjestäminen niittyalueilla on keskeistä, toteaa erityisasiantuntija Tanja Harju-Koskinen Nurmijärven kunnasta.
Hoidettujen alueiden kehitystä seurataan, jotta toimenpiteiden vaikutuksia ja mahdollisten jatkotoimien tarvetta voidaan arvioida. Seurannassa kiinnitetään huomiota luontotyyppien ja kasvillisuuden kehityksen ohella vieraslajien esiintymiseen sekä mahdolliseen virkistyskäytön ohjaamistarpeeseen.
Keski-Uudenmaan kuntien omistamien luonnonsuojelualueiden hoitohanke (2024–2026) on saanut avustusta ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteisestä Helmi-elinympäristöohjelmasta. Hanketta koordinoi Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, ja sopijakunnista hankkeessa ovat mukana Kerava, Järvenpää, Mäntsälä ja Nurmijärvi. Hankkeessa on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelmat kahdeksalle luonnonsuojelualueelle. Suunnitelmien mukaisia luonnonhoitotöitä toteutettiin seitsemällä luonnonsuojelualueella Järvenpään, Keravan, Mäntsälän ja Nurmijärven alueilla.
Lisätietoja:
Helmi-elinympäristöohjelma – Ympäristöministeriö
Keski-Uudenmaan kuntien omistamien luonnonsuojelualueiden hoitohanke 2024–2026 – Ympäristökeskus