Ajankohtaista

Nurmijärvi-barometri

Nurmijärven kasvu jatkuu vireänä – myös yritysrintamalla vetovoimaa

26.4.2021

Vuoden 2021 ensimmäinen kvartaali on täynnä.  Nyt kun vuodesta on tilastollisesti koluttu kolme ensimmäistä kuukautta, on hyvä aika Nurmijärven väestönmuutosten osavuosikatsaukselle. Samalla Nurmijärvi-barometri valottaa erinäisissä kuntarankingeissa hyvin menestyneen kunnan tulevaisuuden suuntia elinkeinojen osalta.

Kasvu suurempaa kuin vuosi sitten

Vaikka myös vuotta 2021 leimaava korona-aika on herättänyt monissa epävarmuutta, ei poikkeuksellinen aika ole vaikuttanut pääkaupunkiseudun kehyskuntien vetovoimaan laskevasti – pikemminkin päinvastoin. Poikkeusolojen alkuaikoina esitettiin arvioita siitä, että koronapandemia vaikuttaisi positiivisesti Nurmijärven ja samankaltaisten suurten kaupunkien liepeillä olevien kuntien väestönkasvuun. Näin myös kävi. Muuttoliikehdintä Nurmijärvelle ja muihin Helsingin seudun kehyskuntiin on jatkunut vilkkaana myös vuonna 2021.

Vuosi 2020 nosti Nurmijärvi-ilmiön tapetille. Edelliseen vuosikymmeneen verrattuna kasvuvauhti oli poikkeuksellisen vahva. Myös vuoden 2021 ensimmäinen neljännes on alkanut vauhdikkaasti ja tammi-maaliskuun kasvuluvut ovat suuremmat kuin viime vuonna samaan aikaan. Tammi-maaliskuun aikana Nurmijärven asukasmäärä on kasvanut Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 229 uudella asukkaalla, joka tarkoittaa 0,5 prosentin kasvua (Tammi-maaliskuu 2020: 121 uutta asukasta ja kasvu 0,3 %). Myös syntyneitä on enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan (tammi-maaliskuu 2021: 109 syntynyttä, tammi-maaliskuu 2020: 96 syntynyttä).

”Alkuvuoden kiinnostavin tekijä on ollut tulomuuton voimakkuus samalla kun asuntorakentaminen on ollut maltillista”, Nurmijärven kunnan erikoissuunnittelija Katriina Ahokas toteaa.

Tammi-maaliskuun aikana Nurmijärvelle on valmistunut 38 uutta kotia, joista 30 erillispientaloihin joko perinteisenä omakotitalona tai paritalona. Noin joka viides uusi erillispientalo on rakentunut alkuvuoden aikana Rajamäen uudelle Kylänpään asuinalueelle, jonka kysyntää korona-aika kiihdytti.

”Erityisesti tilasto kertoo meille kuitenkin sen, että vanhassa asuntokannassa käy melkoinen isännän ja emännän vaihto”, Ahokas jatkaa.

Keskon suunniteltu jätti-investointi viestii vetovoimasta

Nurmijärven vetovoima jyllää tällä hetkellä vahvana myös elinkeinoelämässä. Huhtikuussa saimme lukea, miten Kesko suunnittelee kaupanalan suurta logistiikkakeskusta Nurmijärven Ilvesvuoreen. Logistiselle mansikkapaikalle suunniteltavan keskuksen tontti on kooltaan 57 hehtaaria. Keskon suunnitelmana on rakentaa Nurmijärvelle logistiikkakeskus, joka palvelee K-ryhmän päivittäistavarakaupan toimintaa tehokkaasti pitkällä aikavälillä.

”Tämä on merkittävä ja positiivinen asia Nurmijärvelle. Keskon investointi paitsi osoittaa Nurmijärven vetovoimaa, myös entisestään vahvistaa sitä. Investointi toisi paljon mahdollisuuksia ja innostavia näkymiä meille Nurmijärvellä.”, kunnanjohtaja Outi Mäkelä sanoo.

Kasvu sekä suurinvestoinnit eivät ole kuitenkaan itsestäänselvyyksiä vaan syntyvät veto- ja pitovoiman seurauksena. Mistä Nurmijärven elinkeinojen hyvä vire sekä mitali- ja pistesijat erilaisissa kuntarankingeissa johtuvat?

”Sijainti ja vaivattomat yhteydet satamiin, lentokentälle ja muualle pääkaupunkiseudulla puhuvat toki Nurmijärven puolesta. Jotta sijoittumishankkeita saadaan maaliin saakka, kunnan tulee kuitenkin onnistua palveluprosessissaan. Tähän Nurmijärvi on mielestäni pystynyt. Edistämme hankkeita kaikella kuntaorganisaatiosta löytyvällä osaamisella ja mahdolliset ongelmakohdat ja sudenkuopat pyrimme ennakoimaan jo ennen niiden ilmaantumista”, elinkeinojohtaja Marko Järvenpää arvioi.

”Pidämme jatkossakin palveluissamme yrityksille kynnyksen matalalla ja palvelutavoitteen korkealla.”

Tutustu aiempiin Nurmijärvi-barometri julkaisuihin täällä.

Takaisin listaukseen