Ajankohtaista

Miksi ihmiset muuttavat Nurmijärvelle ja mikä saa heidät jäämään sinne? Impivaarasta ilmiöksi – Nurmijärven historia 1960–2017 kertoo kunnasta, joka on elänyt suomalaisen yhteiskunnan muutoksen ytimessä.

Nurmijärven historia on tarina siitä, miten pieni maaseutupitäjä kasvoi muutamassa vuosikymmenessä Suomen suurimmaksi 45 000 asukkaan kunnaksi, joka on säilyttänyt oman vahvan paikallisen identiteettinsä. Nyt ilmestyvä historiateos kertoo, kuinka tämä tapahtui.

Jouni Lavikaisen ja Ossi Viidan kirjoittama Impivaarasta ilmiöksi kattaa vuosien 1960–2017 välisen nopeiden muutosten ajan. Suomi kaupungistui vauhdilla, elinkeinorakenne mullistui ja pääkaupunkiseutu kasvoi kohti Nurmijärven peltoja ja metsiä. Siinä missä aikaisempi Nurmijärvi tunnettiin Aleksis Kiven kotipitäjänä ja maalaiskunnan rauhassa elävänä yhteisönä, uusi Nurmijärvi joutui kohtaamaan väestönkasvun, pendelöinnin ja kaupungistumisen tuomat paineet.

Nurmijärven historiassa Impivaara edustaa perinteistä, omavaraisuudesta ja sisukkuudesta ammentavaa maaseutuhenkeä – Aleksis Kiven kuvaamaa itsepäistä mutta elinvoimaista suomalaisuutta. Ilmiö Nurmijärvestä tuli 2000-luvun alussa, jolloin Helsingistä muutettiin kehyskuntiin etsimään rauhaa, väljyyttä ja tilaa elää.

”Nurmijärvi-ilmiö” oli suosittu puheenaihe mediassa, politiikassa ja kahvipöytäkeskusteluissa, mutta mikä teki juuri Nurmijärvestä tämän trendin keskuksen? Oliko kyse sijainnista, kunnallispolitiikasta vai jostain syvemmällä olevasta vetovoimasta? Ja mitä tapahtuu, kun ”ilmiö” muuttuu arjeksi?

Nurmijärven lähihistoriaa kartoittava teos avaa kiinnostavalla tavalla myös kunnan sisäisiä jännitteitä, jotka liittyivät samalla pelkkää Nurmijärveä paljon laajempiin poliittisiin kysymyksiin. Esimerkiksi Klaukkalan 1990-luvulla virinnyt itsenäisyysliike ei ollut vain paikallispoliittinen kuriositeetti, vaan kuva aikakaudesta, jolloin kunnat kipuilivat kasvun, identiteetin ja hallinnon rajapinnoilla.

Klaukkalassa kannatettu ajatus omasta kunnasta oli monelle järkeenkäypä ratkaisu: miksi nopeasti kasvavan taajaman pitäisi kantaa koko Nurmijärven ongelmia? Toiset taas näkivät Klaukkalan eron uhkana sille, mikä teki Nurmijärvestä juuri Nurmijärven.

Jyrki Kataisen hallituksen 2010-luvun kuntauudistus nosti kymmeniä vuosia puhuttaneen Klaukkala-kysymyksen jälleen pintaan. Pitäisikö Klaukkala liittää pääkaupunkiseudun suurkuntiin ja Kirkonkylä sekä Rajamäki muualle?

Vastaus oli päättäväinen ei. Nurmijärvellä, kuten monissa muissakin kehyskunnissa, valtiovallan suunnitelmat herättivät voimakkaan vastareaktion. Keski-Uudenmaan kuntien Kuuma-yhteistyöstä muodostui symboli paikalliselle itsemääräämisoikeudelle ja kuntien väliselle solidaarisuudelle. Nurmijärven lausunnoissa korostettiin, että kyse oli identiteetistä, ei pelkästään rahasta, hallinnosta ja palvelurakenteista. Kunnan rajat eivät ole pelkkiä viivoja kartalla, vaan yhteisöllisyyden ja paikallisen kulttuurin rajoja.

Impivaarasta ilmiöksi ei ole pelkkä Nurmijärven hallintohistoria tai kronikka kuntapolitiikan päätöksistä. Se on kokonaiskuva kunnasta, joka on rakentanut itseään uudelleen kerta toisensa jälkeen. Teos pureutuu niin kunnallispolitiikan kiemuroihin kuin arjen tarinoihin – kouluihin, kulttuuriin, urheiluseurojen toimintaan, nurmijärveläisiin yrityksiin ja asukkaiden paikallisiin yhdistyksiin.

Nurmijärven pitäjäjuuret ulottuvat 1600-luvulle, ja vuonna 2025 kunta juhlii 250-vuotista taivaltaan elinvoimaisena, kasvavana ja yhä itsenäisenä. Impivaarasta ilmiöksi on kuvaus siitä, miten vahva paikallinen identiteetti voi selviytyä muutoksesta, kasvaa sen mukana ja kääntää haasteet voimavaraksi.

Impivaarasta ilmiöksi – Nurmijärven historia 1960–2017 julkaistaan perjantaina 10.10. klo 14 Klaukkalan Monikkosalissa. Tilaisuuden juontaa politiikan toimittaja Tapio Pajunen. Ohjelmassa myös keskustelu Nurmijärvi-ilmiöstä, jossa ääneen pääsevät entiset pääministerit Paavo Lipponen ja Matti Vanhanen, professori Mari Vaattovaara ja kunnanjohtaja Outi Mäkelä. Tilaisuus on katsottavissa Yle Areenasta. 

Teos julkaistaan vuonna 2026 myös Matti Vanhasen lukemana äänikirjana.

FT Jouni Lavikainen on ollut aiemmin kirjoittamassa useiden urheilujärjestöjen ja lajien historiateoksia. Lavikaisen vuonna 2023 Helsingin yliopistossa tarkastettu väitöskirja
käsitteli suomalaisen urheilun ammattilaistumista 1960-luvulta 1990-luvulle. Impivaarasta ilmiöksi on hänen ensimmäinen kuntahistoriansa. Lavikainen työskentelee intendenttinä Suomen Urheilumuseosäätiössä.

FT, dosentti Ossi Viita on kirjoittanut vuodesta 1995 alkaen yli kaksikymmentä tietokirjaa. Niistä Impivaarasta ilmiöksi on viides kuntahistoria. Elämäkertoja Viita on kirjoittanut neljä, joista Hymyilevä Hannes, Hannes Kolehmaisen elämäkerta, on vuonna 2003 ilmestynyt väitöskirja. Pääosa Viidan tuotannosta liittyy liikunta- ja urheiluhistoriaan. Vuosina 2005–2025 Suomen Urheilumuseosäätiössä työskennellyt Viita toimii tällä hetkellä päätoimisena tietokirjailijana.

Jouni Lavikainen ja Ossi Viita
Impivaarasta ilmiöksi – Nurmijärven historia 1960–2017
ISBN 978-951-858-715-9
372 sivua
SKS Kirjat 2025