Ajankohtaista

Aika harvoin tulee ajatelleeksi, kuinka paljon kunta onkaan mukana arjessamme. Viimeistään kunnan pakeille hakeudutaan siinä vaiheessa, kun lapselle ryhdytään hakemaan päiväkoti- tai koulupaikkaa. Impivaarasta ilmiöksi -dokumenttisarjan neljäs osa koukkaa luokkahuoneisiin ja päiväkotien pihoille. Katso jakso osoitteessa nurmijarvi250.fi/kirja

Sarjassa matkataan 1960-luvun suurten ikäluokkien luokkahuoneista, joissa vallitsevina arvoina olivat uskonto, isänmaa, maaseutuhenkisyys ja tiukka kuri, aina 2020-luvulle, jossa koululaiset oppivat koodaamista ja toistensa kohtaamista.

Mutta miten Alko liittyy nurmijärveläiseen kasvatushistoriaan? Kuinka peruskoulu-uudistus otettiin vastaan Impivaarassa? Miten 90-luvun lama näkyi koululuokissa? Kuinka Nurmijärvi-ilmiön huippuvuodet koettelivat Nurmijärven päiväkoti- ja koulurakenteita?

Tilanpuutetta ja laman kurimusta

Impivaarasta ilmiöksi -dokumenttisarjasta käy ilmi, kuinka Nurmijärven kasvukunnassa kärsittiin tilanpuutteesta aina 1960-luvulta 90-luvulle. Päivähoidon tarve kasvoi samaan tahtiin väkiluvun kanssa. Vuonna 1962 ensimmäisen lastentarhan perusti seurakunta.

”Kunnalla ei ollut resursseja hoitaa asiaa, mutta 70-luvun lopulla Nurmijärvellä oli neljä kunnallistakin päiväkotia”, Jouni Lavikainen, toinen Impivaarasta ilmiöksi -teoksen kirjoittajista kertoo.

Tilanpuutteesta kärsittiin kuitenkin edelleen, ja päiväkoteihin valittiin lapsia muun muassa vanhempien tulotason perusteella. Suurin osa Nurmijärven kouluista oli rakennettu ennen sotia paljon pienemmän kunnan tarpeisiin, kouluverkko ei kohdannut kuntaan muuttaneita ja suuret ikäluokat täyttivät luokkahuoneet.

Myöhemmin 90-luvulla oppitunteja järjestettiin ruokaloissa sekä väistötiloissa ja päiväkodeiksi otettiin käyttöön väistötiloja sekä rivi- ja omakotitaloja.

90-luvun edetessä Nurmijärvi-ilmiö vahvistui ja kuntaan muutti enemmän lapsiperheitä kuin koskaan aiemmin. Nurmijärvellä käärittiin hihat ja pyrittiin vastaamaan tilanpuutteesta aiheutuneisiin haasteisiin. Vuonna 2005 kaikkien Nurmijärven koulujen tila arvioitiin hyväksi.

Alkon tukemasta oppikoulusta kunnalliseen peruskouluun

Ennen peruskoulu-uudistusta Nurmijärvellä oli kaksi yksityistä oppikoulua, yksi Rajamäessä ja toinen Kirkonkylällä. Koulut saivat tukea paitsi kunnalta, myös Rajamäellä toimivalta Oy Alkoholiliike Ab:ltä.  Yritys huolehti monin tavoin kasvavan tehdaspaikkakunnan hyvinvoinnista.  

Nurmijärvi astui peruskouluaikaan 1970-luvulla. Taustalla olivat tasa-arvotavoitteet ja mallia haettiin Ruotsista ja muista Pohjoismaista. Mutta vastustustakin peruskoulu herätti. Koulun pelättiin tasapäistävän ja kurinpidon murenevan. Nurmijärvellä kiistaa aiheutti erityisesti yksityisten yhteiskoulujen kunnallistaminen.

Peruskoulu-uudistuksessa Nurmijärvelle muodostettiin kolme ala-asteen ja kolme yläasteen piiriä: Kirkonkylä, Rajamäki ja Klaukkala, joiden osaksi muissa kylissä olevat koulut sijoitettiin.  Tämä edellytti mittavaa lisärakentamista sekä saneerauksia – etenkin Klaukkalan lapsiperhevaltaisille alueille.  Klaukkala sai odottaa omaa yläastettaan 1980-luvun loppuun asti.

Kohtaamisia ja koodaamista

Nykyisin kouluissa opetellaan koodaamaan ja matkataan kohti entistä kokonaisvaltaisempaa digitalisaatiota.  Ohjelmoinnillista ajattelua harjoitellaan leikin kautta jo päiväkodissa, ja kouluissa opiskellaan sähköisissä oppimisympäristöissä. Silti perusasioista on pidetty Nurmijärvellä kiinni – ja pidetään jatkossakin.  

”Tärkeimmät taidot ovat vuorovaikutustaidot ja toisten ihmisten kohtaaminen tulevaisuudessa”, Nurmijärven kunnan digikehittämispäällikkö Ossi Hyyti sanoo.

Impivaarasta ilmiöksi

Impivaarasta ilmiöksi -sarja käsittelee Nurmijärven kehitystä viiden teeman kautta. Noin 15–20 minuutin mittaiset jaksot pureutuvat muun muassa siihen, mitä tarkoittaa olla nurmijärveläinen, mikä on tehnyt kunnasta vetovoimaisen muuttokohteen ja miten Aleksis Kiven perinnöstä on kasvanut kulttuurin ja kapinan kehto. Sarja pohjautuu Nurmijärven tuoreeseen kuntahistoriaan, joka on nyt ennakkotilattavissa osoitteessa nurmijarvi250.fi/kirja.

Mukana on lukuisia nurmijärveläisiä eri taustoista ja ikäryhmistä – valtioneuvos Matti Vanhasesta artisti Neea Riveriin, entisistä työntekijöistä tämän kevään abiturientteihin.

”Dokumenttiin haastateltiin kaikkiaan 50 eri henkilöä, ja kaikilla on toistaan kiinnostavampia tarinoita ja näkemyksiä Nurmijärven historiasta. Uskon, että tämä dokumenttisarja kestää aikaa ja tarjoaa elämyksiä usealle katselukerralle”, kunnan viestintäpäällikkö Teemu Siltanen kertoo.

Impivaarasta ilmiöksi -jaksot ovat:
Jakso 1: Rakentuuko Nurmijärvi pelikentillä ja pukukopeissa?

Jakso 2: Miten Kivestä kasvoi kulttuuria ja kapinaa?

Jakso 3: Mitä tarkoittaa olla nurmijärveläinen?

Jakso 4: Miten kasvatetaan tulevaisuuden tekijöitä?

Jakso 5: Miksi kaikki halusivat muuttaa tänne? (julkaistaan 3.10.2025)

Katso dokumenttisarjan kaikki jaksot ja sukella Nurmijärven tarinaan osoitteessa nurmijarvi250.fi/kirja.