Ajankohtaista

Kaikkien tuntemaa ilmiötä luotsattiin jälleen tulevaisuuden osalta, kun valtuusto teki päätöksen Nurmijärven kuntastrategiasta maaliskuussa 2022. Strategian toteuttamista on seurattu kunnan osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä. Strategian toteuttamisen aikataulua ja tarkempia keinoja puolestaan linjataan vuotuisissa talousarvioissa.

Nyt kun käynnissä oleva valtuustokausi on puolivälissä, on hyvä hetki tarkastella strategian toteutumista laajemmin. Miten hyvinvoinnin, asumisen ja elinkeinojen teemakokonaisuudet ja näiden painopisteet ovat edenneet? Mitä kuuluu asukas- ja asiakaslähtöisyyden, vastuullisuuden ja rohkeuden toimintaperiaatteille? Mitä kuuluu paremman arjen ilmiölle?

Strategian toteutumisen valtuustokauden puoliväliarviointi on osa Nurmijärven kunnan vuoden 2023 tilinpäätöstä, jota kunnanhallitus käsittelee kokouksessaan maanantaina 25.3.2024. Strategian toteutumisen laajempaan valtuustokauden puolivälitarkasteluun pääset tutustumaan myös strategian teemasivuilta.

Paremman arjen ilmiö – Vision toteutumiseen vielä matkaa. Vai onko?

Monin paikoin suotuisasta kehityksestä huolimatta ovat Nurmijärven vision, paremman arjen ilmiön, toteutumista kuvaavat asuinkuntaan kohdistuvat tyytyväisyyden mittarit joko hieman laskeneet tai pysyneet suunnilleen vuoden 2020 tasolla. Voimakkaimmin ovat laskeneet kunnan suositteluindeksi sekä Nurmijärven läheiseksi kokevien osuus. ”Tästä huolimatta asuinkuntatyytyväisyys on lähellä vuoden 2020 lähtötilannetta. Myös koettu onnellisuus Nurmijärvellä asumisesta on pysynyt lähellä lähtötilannetta”, kunnanjohtaja Outi Mäkelä vetää yhteen vuotisen FCG:n toteuttaman Kuntapalvelut -kyselyn antia ja toteaa annetun palautteen olevan ensiarvoisen tärkeää kunnan kehittämisen kannalta.

Tarkempien fiilisten kriittisyydestä huolimatta nurmijärveläisten tyytyväisyys asuinkuntaansa on varsin hyvällä mallilla. ”Tyytyväisyys asuinkuntaan sai vuonna 2023 arvosanaksi 3,5/5. Sanallisella arvioinnilla puhuttaisiin arvosanasta hyvä+”, Mäkelä kertoo ja jatkaa ”Yksityiskohtaisempien tulosten kriittisyydestä huolimatta nurmijärveläisten tyytyväisyys asuinkuntaansa on varsin hyvällä mallilla. Kokonaistyytyväisyyden hyvä arvosana muistuttaa siitä, että kriittisyydestä huolimatta asiat ovat varsin hyvin. Ja ehkä juuri se tuottaa paremman arjen ilmiötä. Strategisten mittareiden kehitys kannustaa meitä valtuustokauden toisella puolikkaalla jatkamaan Nurmijärven vahvuuksien kehittämistä entistäkin paremmiksi ja työstämään tarkempia toimenpiteitä tukemaan haluttua kehityssuuntaa”, Mäkelä kertoo.

Hyvinvoiva Nurmijärvi. Kunnan lapsiperhemyönteisyyteen panostettu laajasti, parempaa arkea mahdollistettu kaikille ikäryhmille

Hyvinvoinnin teemakokonaisuudessa painopisteinä ovat vaikuttavat ja oikea-aikaiset peruspalvelut sekä kunnan uusi rooli toimia erilaisen toiminnan mahdollistajana.

Painopisteissä korostuvat panostukset kunnan lapsiperhemyönteisyyteen samalla kun mahdollistamme parempaa arkea kaikenikäisille muun muassa monipuolisten kulttuuri- ja liikuntapalveluiden avulla. Myös nurmijärveläisten työllistymisen edellytyksistä huolehtiminen nousee esiin samoin sosiaali- ja terveyspalveluiden uusjako.

Sivistysjohtaja Tiina Hirvonen näkee hyvinvoinnin teemakokonaisuuden toteutumisen suunnan olevan positiivinen.

”Kunnan lapsiperhemyönteisyys on näkynyt panostuksissa peruspalveluihin sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseen. Näissä asukastyytyväisyys on myös ollut hyvällä tasolla. Olemme panostaneet tiloihin ja Rajamäen uuden kampuksen peruskivi muurattiin joulukuussa 2023”, Hirvonen kertoo ja jatkaa ”Valtakunnan mediassakin laajasti esillä ollutta varhaiskasvatuksen rekrytointien haastetta emme ole jääneet vain surkuttelemaan, vaan olemme vastanneet haasteeseen. Parhaillaan murramme varhaiskasvatusalan myyttejä omalla rekrytointikampanjalla.”

Myös lapsiperheille suunnattujen tapahtumien sekä koululaisille suunnattujen kerhojen määrän kasvu kertovat panostuksista kunnan lapsiperhemyönteisyyteen samoin matalankynnyksen lähitapahtumien tarjoaminen. ”Olemme ottaneet käyttöön myös Kaiku-kortin, joka on parantanut taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevien nuorten, aikuisten ja perheiden mahdollisuuksia osallistua kulttuurielämään ja -harrastuksiin”, Hirvonen kertoo.

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden lisäksi parempaa arkea on mahdollistettu kaikenikäisille monipuolisten kulttuuri- ja liikuntapalveluiden avulla. ”Erityisesti on kehitetty ikäihmisten hyvinvointia tiivistämällä yhdistysyhteistyötä ja yksinäisyyden torjumiseen tähtäävää toimintaa mm. Kohtaamispaikka – ja Olohuone-toimintamallien avulla”, liikunta- ja hyvinvointipäällikkö Kaisa Laine kertoo.

Nurmijärvi on myös edistänyt nurmijärveläisten työllistymisen mahdollisuuksia mm. Nurmijärvi-lisän avulla.

”Lisän käyttöaste on kasvanut, joka kertoo Nurmijärvi-lisän tunnettuuden kasvusta sekä tarkoituksenmukaisuudesta. Myös luonteeltaan sitkeässä pitkäaikaistyöttömyydessä on tapahtunut laskua valtuustokauden ensimmäisellä puolikkaalla”, elinkeinojohtaja Marko Järvenpää kertoo ja jatkaa ”Nuorisotyöttömyys on sen sijaan jatkanut kasvuaan myös kuluvalla valtuustokaudella.”

Hyvinvointialueet ovat vastanneet vuoden 2023 alusta lähtien sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen että pelastustoimen tehtävien järjestämisestä. ”Nurmijärvi on kuntana toiminut aktiivisesti ja itseohjautuvasti kunnan ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen välisen yhteistyön prosessien ja käytänteiden luomisessa. Yhteistyötä on rakennettu niin valmistelussa, päätöksenteossa kuin vaikuttamistoimielinten kautta”, Hirvonen sekä Nurmijärven hallintojohtaja Katja Vuorinen kertovat. Hirvonen ja Vuorinen kuitenkin muistuttavat, että yhteistyö on vasta alussa ja yhteistyötä ollaan kehittämässä. ” Yhteistyön rakenteet kunnan ja Keusoten välillä ovat vasta muodostumassa.”

Turvallisen ja monipuolisen asumisen Nurmijärvi. Toteutumisen edellytyksiä luotu laajalla rintamalla, asuinviihtyvyyteen ja palveluiden paikalliseen riittävyyteen kiinnitettävä kuitenkin huomioita

Turvallisessa ja monipuolisessa asumisessa korostuvat asuinympäristöjen kehittäminen näiden omien erityispiirteiden kautta, sekä hallittu väestönkasvu. Kärkiajatuksena toimii näkemys siitä, että Nurmijärven kaikissa päätaajamissa kohtaavat luonnonrauha ja elävät keskustat. Väljyyttä, rauhaa ja vehreää idylliä on myös Nurmijärven monissa omaleimaisissa kylissä. Asumisratkaisut ovat monimuotoisia, päätaajamien keskusta-alueiden kehittymiseen panostetaan ja alueiden viihtyisä yleisilme on myös tärkeä veto- ja pitovoimatekijä. Väestönkasvun hallittavuus puolestaan kumpuaa tarpeesta vastuullisen taloudenpitoon ja kuntalaisten verorahojen tarkkaan käyttöön.

Tekninen johtaja Juha Oksanen näkee asumisen teemakokonaisuuden toteutumisen suunnan olevan positiivinen.

”Asumisen teemakokonaisuuden voidaan nähdä kehittyneen positiiviseen suuntaan. Pientalotuotannon edellytyksiä on lisätty uusilla pientalovaltaisilla asuinalueilla niin Klaukkalassa, Rajamäellä kuin Kirkonkylässä. Yhtiömuotoista uudistuotantoa ohjataan asumisen laadun näkökulmasta”, Oksanen kertoo ja jatkaa ”Myös taajamien palveluiden kehittymisen edellytyksiä on parannettu kehittämissuunnittelun, täydennysrakentamisen sekä kaavamuutosten kautta. Haja-asutusalueiden rakentamismahdollisuuksia edistetään Metsäkylän osayleiskaavan laadinnalla. Investoinneissa kunnallistekniikan rakentaminen ja tiehankkeet ovat korostuneet, joka on mahdollistanut uusien pientalovaltaisten asuinalueiden käyttöönoton.”

Asuinviihtyisyyttä ja -turvallisuutta kuvaavat mittarit ovat sen sijaan kehittyneet epäsuotuisasti. Myös päivähoidon kapasiteetti on paikallisesti ollut koetuksella siitä huolimatta, että lasten määrä ei ole juurikaan kasvanut.

”Monet asumisen kokonaisuuteen kirjatut tavoitteet ovat luonteeltaan pitkälle tulevaisuuteen katsovia. Näin ollen tavoitteita ei ole mielekästä merkitä valmistuneeksi yhden valtuustokauden aikana, vaan suotuisan kehityssuunnan saavuttaminen ja ylläpito ovat pitkäjänteistä työtä”, Oksanen korostaa.

Elinvoimaisten elinkeinojen Nurmijärvi. Toteutumisen edellytyksiä luotu perinteisen tontinmyynnin sekä yritysneuvonnan keinoin, uuden matkailun alan kasvun edellytyksiä luotu määrätietoisesti

Elinvoimaisten elinkeinojen puolella tavoitellaan työpaikkaomavaraisuuden nousua sekä edistetään matkailun kehittymistä. Teeman toteutumisen edellytyksiä on luotu valtuustokauden ensimmäisellä puolikkaalla sekä perinteisin (tontinmyynti ja yritysneuvonta) että uusien avausten (matkailun kehittäminen) keinoin.

Strategiakaudella tavoitellaan työpaikkaomavaraisuuden nousua 70 prosenttiin. Valtuustokauden ensimmäisellä puolikkaalla on kunnan työpaikkaomavaraisuus kuitenkin pysytellyt 59 prosentissa. ”Sen sijaan työpaikkaomavaraisuuden taustalla vaikuttavien työpaikkojen määrä ja kunnassa asuvan työllisen työvoiman määrä ovat kehittyneet suotuisasti”, elinkeinojohtaja Järvenpää kertoo, mutta toteaa, että myönteinen kehitys ei ole kuitenkaan riittänyt kasvattamaan työpaikkaomavaraisuutta.

Valtuustokauden ensimmäisellä puolikkaalla Nurmijärven kunta on tukenut monipuolisesti yritysten kehittymistä ja laajenemismahdollisuuksia. Työtä on tehty räätälöidyn yritysneuvonnan ja kaavoituksen avulla.

”Yritysneuvonnan kunta on ostanut palveluna Keski-Uudenmaan kehittämiskeskus KEUKElta, jonka neuvontapalveluita suosittelisi lähes jokainen palvelua käyttänyt asiakas”, Järvenpää kertoo ja jatkaa uusien yritysten kuntaan sijoittumisen aiheella. ”Logistisesti erinomainen sijainti sekä kunnan yritysasiakasprosessien asiakaslähtöinen ote johti vuonna 2023 merkittävään maakauppaan Keskon kanssa Ilvesvuori Pohjoisen yritysalueesta. Maakauppa kiihdytti kuitenkin tarvetta löytää uusia yritysalueita.”

Nurmijärven myönteinen kuntaimago on näkynyt myös hyvinä sijoituksina Taloustutkimuksen teettämissä kuntien imagotutkimuksissa.

Valtuustokauden ensimmäisellä puolikkaalla tehtiin myös uutta aluevaltausta, kun matkailun, kulttuurin ja tapahtumatoiminnan toimintaedellytysten tarkemmista toimista linjattiin Nurmijärven kunnan uudessa Kulttuuri-, matkailu- ja tapahtumaohjelmassa. Nurmijärven matkailukoordinaattori Riika-Maria Hytti kertoo, että matkailun kehittämiseen on panostettu kokonaisvaltaisesti valtuustokauden ensimmäisellä puolikkaalla.

”Olemme mahdollistaneet erilaista matkailuun, kulttuuriin ja tapahtumatoimintaan liittyvää toimintaa lanseeraamalla uuden Visit Nurmijärvi-brändin. Nurmijärven matkailubrändin näkyvyys on noussut sekä verkkosivuilla että sosiaalisessa mediassa. Aktiivinen PR-viestintä ja tapahtumien tukeminen ovat vahvistaneet meidän asemaa kiehtovana matkailu- ja kulttuurikohteena. Uudenmaan omaa lähilandea toimme esille osallistumalla myös vuoden 2023 Matkamessuille”, Hytti kuvailee.

Kunnan sisällä matkailu- ja tapahtumayrittäjien toimintaedellytyksiä on tuettu rakentamalla verkostoa ja tukemalla matkailumarkkinoinnin- ja viestinnän avulla kunnan matkailu- ja tapahtumakohteiden houkuttelevuutta ja tunnettuutta. ”Valtuustokauden ensimmäisellä puolikkaalla on matkailu- ja kulttuuritoimialojen sekä ravitsemustoiminnan työpaikat olleet kunnassa kasvussa”, Hytti iloitsee tuloksista.

Toimintaperiaatteet: asukas- ja asiakaslähtöisyys, vastuullisuus ja rohkeus – Oikeita valintoja, toteutumiseen tulee edelleen kiinnittää huomiota

Strategisten teemojen ja painopisteiden lisäksi linjattiin myös nurmijärveläistä tekemisen tapa, joka ohjaa päivittäistä työtämme. Nurmijärvi tunnetaan asukas- ja asiakaslähtöisyydestään, vastuullisuudestaan ja rohkeudestaan.

Asukas- ja asiakaslähtöisyyden toteutumista seurataan viestinnän onnistumisen keinoin. Vuosittain toteutettavassa Kuntapalvelut -tutkimuksessa kunnan viestintä on saanut viimeisen kolmen vuoden aikana keskimäärin arvosanaksi 3,32/5. Vuosien välillä on ollut pientä vaihtelua.

Viestintäpäällikkö vs. Marjaana Keränen näkee arvosanan kertovan monenlaisesta palautteesta. ”Usein viestinnän arvosanat alkavat tippumaan, kun viestinnän määrää lisätään. Tieto saattaa lisätä tuskaa”, Keränen pohtii. ”Joka tapauksessa arvosana kannustaa meitä kehittämään viestintää entisestään”. Valtuustokauden ensimmäisellä puolikkaalla onkin kiinnitetty erityistä huomiota ennakoimiseen sekä laaja-alaiseen eri kanavien hyödyntämiseen, jotta on voitu saavuttaa kuntalaisia mahdollisimman laajasti. ”Erityisesti on panostettu sosiaalisen median käyttöön. Samalla on tuotu esiin ja kasvatettu kunnan eri toimintojen tunnettuutta sekä näiden myönteisiä vaikutuksia kuntalaisten arkeen. Lisäksi kunnan päätöksentekoa ja luottamushenkilöitä on tehty helpommin lähestyttäväksi syksyllä 2023 aloitetun Listapalaveri-videon ja -podcastin avulla”, Keränen kertoo ja näkee, että tehdyt toimet ovat olleet samalla myös rohkea askel erilaisten kuntaviestinnän tapojen kokeilemisessa.

Kunnan omaleimainen ja rohkea viestintä on saanut myös valtakunnallista huomiota ja tukenut kunnan rekrytointeja. ”Nurmijärven kunnan Ilmiöntekijät -kampanja oli vuoden 2022 paras rekrytointikampanja”, Keränen iloitsee.

Vastuullisuutta seurataan Nurmijärvelle tärkeän teeman eli talouden kestävyyden kautta. Kuntapalvelut-tutkimuksesta on saatu myös tietoa kuntalaisten tyytyväisyydestä kunnan talouden hoitoon. Kyyti on ollut viileämmän puoleista, kun kuntalaisten tyytyväisyys kunnan talouden hoitoon on 2020-luvulla selvästi laskenut. ”Vuonna 2020 liki 40 % kuntalaisista oli tyytyväisiä kunnan talouden hoitoon, nyt luku on 24 %”, talousjohtaja Erno Kontio kertoo. Kontio ja viestintäpäällikkö vs. Keränen näkevät luvulla yhteyttä viestintään. ”Kunnan talousasioista ja velkaantumisen vauhdista on viestitty paljon, joka varmasti on lisännyt tietoisuutta ja sitä kautta tyytymättömyyttä”, Kontio ja Keränen pohtivat.

Vaikka kuntatalouden synkistä pilvistä on viestitty laajasti, on valtuustokauden ensimmäisellä puolikkaalla kaikki Nurmijärven kuntataloutta kuvaavat mittarit kehittyneet parempaan suuntaan. ”Kunnan lainakanta pieneni lähtötasoon verrattuna noin 23,1 milj. euroa, toiminnan ja investointien rahavirran 5 vuoden kertymä on parantunut huimasti, vuosikate suhteessa poistoihin on yli 100 %:a ja omavaraisuusaste on nousut 35,5 %:sta 41,1 %:iin”, talousjohtaja Kontio kertoo ja jatkaa ”Tunnusluvut kuvaavat toteutunutta kehitystä, joka on ollut oikean suuntaista”, Kontio kertoo, mutta muistuttaa, että positiivisen kehityksen taustalla on paljon poikkeuksellisen suuria kertaluonteisia tekijöitä. ”Kun nämä kertaluontoiset erät poistuvat kunnan taloudesta näkyy se tunnuslukujen kehittymisenä heikompaan suuntaan ja kyyti on osittain kylmää. Vastuullisessa taloudenpidossa onnistumista mitataan tulevina vuosina erityisesti kunnan lainakannan kehittymisellä.”

Nurmijärvi on alueellaan merkittävä työnantaja ja vastuullisuutta seurataan myös henkilöstöteeman kautta. Seurattavia asioita ovat olleet henkilöstökyselyn tulokset, henkilöstön vaihtuvuus sekä koulutuspäivien määrän kehitys. Henkilöstöjohtaja Leena Ojala näkee kehityksen suotuisana, sillä vuoden 2023 henkilöstökysely paljastaa kunnan työntekijöiden olevan motivoituneita ja kokevan työn sisällön mielekkääksi. ”Myös tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kokemus on Nurmijärvellä korkealla. Lisäksi lähiesihenkilötyön taso koetaan laadukkaana. Kehitettävinä asioiden listalta löytyvät työtilanne, sisäinen viestintä ja hyvinvoinnin asiat. Kokonaisuudessaan henkilöstötyytyväisyysindeksi asettuu tasolle 3,7/5, joka sanallisella arvioinnilla vastaa melko hyvä -tasoa”, Ojala kertoo. Henkilöstön vaihtuvuus on valtuustokauden ensimmäisellä puolikkaalla pysytellyt vuoden 2021 tasossa (10 %). Kunta on työnantajan myös huolehtinut henkilöstön hyvinvoinnista ja työnteon edellytyksistä mm. koulutusmahdollisuuksien kautta. ”Koulutuspäivien kasvu valtuustokauden ensimmäisellä puolikkaalla 2,0 päivästä (v. 2021) 3,3 päivään (v. 2023) kertoo kunnan myönteisestä suhtautumisesta kouluttautumiseen sekä tämän mahdollisuuden käyttämiseen”, Ojala kertoo.

Vastuullisuuden toteutumista seurataan myös ilmastonäkökulmasta. ”Nurmijärvi on perinteinen pendelöintikunta ja seuraamme kunnan tieliikenteen päästöjen kehitystä”, ympäristöasiantuntija Mari Mäkelä kertoo. ”Yleisesti tieliikenteen päästöt ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana pienentyneet, joka selittyy myös teknologian kehittymisellä ja autokannan uusiutumisella. Koronavuosien jälkeen tieliikenteen päästöt kasvoivat hieman, kun etätöistä siirryttiin hybridityöskentelyyn.” Myös nurmijärveläisten näkemys kunnan tekemien ilmastotoimien riittävyyteen on kehittynyt epäsuotuisasti. Vuonna 2020 kunnan toimiin tyytyväisten osuus oli 65 % ja vuonna 2023 luku oli 59 %. ”Nurmijärvelle perustettiin Ilmastotyöryhmä v. 2022, jonka jälkeen ilmastonäkökulmista viestitty paljon. Tämän voidaan nähdä lisänneet kuntalaisten tietoisuutta ja sitä kautta myös tyytymättömyyttä”, Mäkelä pohtii.

Asukkaiden näkemykset kunnan toimintaan ovat myös rohkeuden seurannassa keskeisessä roolissa. ”Kuntapalvelut-tutkimuksesta olemme saaneet myös tietoa siitä, miten kuntalaiset kokevat päätöksentekomme. Vuonna 2020 vastaajista 33 % koki, että kunta tekee yleensä oikeita päätöksiä. Vuonna 2022 osuus käväisi 36 prosentissa, mutta vuonna 2023 osuus laski vuoden 2020 tasolle 32 prosenttiin”, palvelumuotoilija Piia Nurkka kertoo ja yhtyy talousjohtajan, viestintäpäällikön vs. sekä ympäristöasiantuntijan ajatukseen viestinnän lisäämisen vaikutuksesta. ”Tiedon lisäämisen, tietoisuuden kasvamisen ja tyytymättömyyden nousun väliltä löytyy yleensä yhteys.”

Toimintaperiaatteiden toteutumista kuvaavat luvut ovat tietyiltä osin kehittyneet epäsuotuisasti viimeisen vuoden aikana, mutta yleisnäkymä on positiivinen. Miten kunnanjohtaja Outi Mäkelä näkee asian?

”Erityisesti vastuullisuuden alla olevien talouden ja ilmastonäkökulmien huomioimiseen sekä rohkeuden toimintaperiaatteen toteutumiseen tulee kiinnittää huomiota”, Mäkelä kertoo. Samalla kunnanjohtaja muistuttaa, että monet strategiaan kirjatut tavoitteet, myös toimintaperiaatteet, ovat luonteeltaan pitkälle tulevaisuuteen katsovia, eikä näitä ole mielekästä kuitata toteutuneiksi tai epäonnistuneiksi yhden vuoden tai edes yhden valtuustokauden aikana.

”Toteutuakseen asiat edellettävät pitkäjänteistä työtä ja pitkäjänteisyys on kunnan strategisessa kehittämisessä ja johtamisessa valttia. Näen, että strategiaan kirjatut toimintaperiaatteet ovat juuri niitä, joista haluamme Nurmijärven olevan tunnetun. Näiden toteutumisen keinoihin keskitymme myös kuluvan valtuustokauden toisella puolikkaalla”, Mäkelä kertoo.