Kunnanhallitus, NUUKA, Päätöksenteko, Talous
Kunnanhallitus esittää valtuustolle merkittävää sopeutuspakettia – valtuusto päättää asiasta 21.6.
Kunnanhallitus päätti Nurmijärven kestävän kasvun (NUUKA) -ohjelmasta keskiviikkona 14.6. Hallitus esittää valtuustolle 9 miljoonan euron sopeutuspakettia. Kunnanhallitus esittää valtuustolle säästötoimenpiteitä sekä rakenteellisia uudistuksia. Osa uudistuksista edellyttää huomattavia satsauksia kunnan peruspalveluihin, mutta toimenpiteillä on pitkällä aikavälillä taloutta tervehdyttävä vaikutus. Kunnanhallitus muun muassa esittää maksujen korottamista, kolmen päiväkodin perustamista ja yhdeksästä huonokuntoisesta varhaiskasvatuksen yksiköstä luopumista, Klaukkalan yhtenäiskoulun tarveselvityksen aloittamista, ruoka- ja siivouspalveluita tuottaman Aleksia-liikelaitoksen liiketoimintakaupan selvittämistä ja alkuluokkapilotoinnin päättämistä.
Nurmijärven kunnan talous on jo vuosia ollut kroonisesti velkaantunut ja ilman korjaustoimenpiteitä Nurmijärvi on ajautumassa kriisikunnaksi.
”Kunnan talouden yksi merkittävimpiä riskejä on voimakas velkaantuminen ja sen yhdistyminen korkojen nousuun. Ilman korjaustoimenpiteitä korkokulut uhkaavat kasvaa vuositasolla yli 10 miljoonaan euroon vuoteen 2030 mennessä. Kunnanhallituksen tämäniltaiset päätökset tähtäävät Nurmijärven saattamista kestävälle kasvu-uralle”, kesäkuun alussa kunnanhallituksen puheenjohtajana aloittanut Virpi Räty sanoo.
Nurmijärven kunnanvaltuusto nimesi poliittisen ohjausryhmän, muodostamaan esityksen kunnan talouden tervehdyttämiseksi ja Nurmijärven kestävä kasvu -ohjelman (NUUKA) päivittämiseksi. Poliittiseen ohjausryhmään kuuluivat edustajat kaikista valtuustoryhmistä sekä valtuuston puheenjohtaja ja kunnanhallituksen puheenjohtaja. Kunnanhallitus päätti ohjausryhmän esityksestä kokouksessaan 14.6.
”Haluan kiittää poliittista ohjausryhmää perusteellisesta esityksestä ja hyvästä työstä. Kunnanhallitus ei ollut kokouksessaan helppojen päätösten edessä, sillä ne tuntuvat monien arjessa. Kuntamme taloustilanne edellyttää kuitenkin nyt vastuullista päätöksentekoa ja kunnanhallitus piti kiinni 9 miljoonan euron sopeutustarpeesta. Esitämme valtuustolle, että poliittinen ohjausryhmä jatkaa työskentelyä ennen talousarviopäätöksiä”, Räty sanoo.
Kunnanhallituksen jälkeen asia siirtyy kunnanvaltuuston päätettäväksi 21.6. klo 15 alkaen. Sopeutuspakettipäätös on luonteeltaan puitepäätös ja yksittäiset keinot päätetään hallintosäännön mukaisin toimivaltuuksin osana talousarviovalmistelua.
Painelaskelmat tarkentuneet toukokuun puolivälin jälkeen
Poliittinen ohjausryhmä sai esityksensä valmiiksi toukokuun puolivälissä. Tämän jälkeen kunnan talousarviokehyksen valmistelun yhteydessä havaittiin huomattavaa kustannusten kasvua verrattuna NUUKA-työn painelaskelmissa mallinnettuun kustannuskehitykseen. Tämänhetkinen talousarviokehys vuodelle 2024 näyttää ylittyvän aiemmista painelaskelmista noin 3,5 miljoonaa euroa.
Talousarviokehyksen ylittyminen johtuu pääosin arvioitua suuremmasta palkkakehityksestä, sopimusten indeksikorotuksista sekä sähkön hinnan nousupaineista. Talousarviokehyksen valmistelun yhteydessä havaittiin, että Nurmijärven Vesi -liikelaitoksen sopeutuspotentiaali on 0,9 milj. euroa arvioitua pienempi. Tämä johtuu teollisuusjäteveden sopimuksesta, jonka nettovaikutukset ovat tarkentuneet siten, että sopimuksen todellinen nettovaikutus on 0,3 milj. euroa. Tarkennettu nettovaikutus korjattiin NUUKA-ohjausryhmän esitykseen. Edellä mainittujen muutosten vuoksi painelaskelmat päivitettiin vastaamaan nykyistä talouden tilannekuvaa.
Uuden painelaskelman perusteella ilman veronkorotuksia kunnan talous painuisi alijäämäiseksi esitetyistä sopeutuksista huolimatta jo vuonna 2025. Taloustilanteen korjaamiseksi kunnanhallitukselle tehtiin kunnanjohtajan muutettu esitys, joka sisälsi veronkorotusesityksen jo vuodelle 2024. Veronkorotusesitys oli 0,3 %-yksikköä vuodelle 2024. Painelaskelman perusteella tämä korotus pitäisi tilikaudet 2024–2026 ylijäämäisinä, mutta tulos painuisi alijäämäiseksi vuonna 2027, jonka jälkeen alijäämät kasvaisivat vuosittain vuosikymmenen loppuun mennessä asettaen painetta lisälainanotolle. Painelaskelman perusteella vuonna 2027 tulisi toteuttaa seuraava veronkorotus, arviolta 0,2 %-yksikköä tai vastaavat lisäsopeutukset käyttötalouteen.
Keskustelun yhteydessä Arto Hägg (kok.) esitti Petri Vaulamon, Jouni Maijalan ja Tapio Sivulan kannattamana, että kunnanhallituksen päätös tehdään ohjausryhmän toukokuussa laatiman esityksen mukaisena ja kunnanjohtajan muutetussa esityksessä esiin tuodut muutostarpeet käsitellään vuoden 2024 talousarviovalmistelun yhteydessä. Lisäksi hallitus päätti esittää valtuustolle, että poliittisen ohjausryhmän toiminta jatkuu syksyllä 2023.
Kunnanhallitus ei ollut yksimielinen muutosesityksestä. Äänestyksen jälkeen kunnanhallitus hyväksyi Häggin tekemän muutosesityksen äänin 9-2. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 14.6. esittää valtuustolle 0,2 %-yksikön veronkorotusta vuodelle 2027 alkuperäisen poliittisen ohjausryhmän esityksen mukaisesti. Veropäätökset ensi vuodelle tehdään valtuuston talousarviokokouksessa marraskuussa 2023. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että poliittisen ohjausryhmän toiminta jatkuu syksyllä 2023. Poliittisen ohjausryhmän jatkotyöskentely keskittyy syntyneen vajeen paikkaamiseen ennen talousarviopäätöksiä vuodelle 2024.
Kunnanhallituksen esitys sisältää seuraavat sopeutustoimet
Kuntaorganisaation kehittäminen (2 475 000 euroa, 153–165 htv)
Kuntaorganisaation kehittämisen kokonaisuus sisältää noin 2,3 miljoonan euron sopeutustoimet, jotka sisältävät rakenteellisia uudistuksia ja käyttömenoleikkauksia. Sopeutuksia haetaan muun muassa työllisyyden hoidon kehittämisestä TE-uudistuksen yhteydessä, kunnan lautakuntarakenteen tiivistämisestä, talous- ja henkilöstöhallinnon keskittämisestä sekä hallinnon tehostamisesta (ml. järjestelmäuudistukset), henkilöstösäästöistä ja muutoksista tukipalvelujen tuotantotapoihin.
Kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle muun muassa, että kunta selvittää ruoka- ja siivouspalveluita tuottaman Aleksia-liikelaitoksen liiketoimintakauppaa. Kesäkuussa 2023 valtuusto ei vielä päätä ulkoistamisesta, vaan päätös tarkoittaisi selvitystyön käynnistämistä. Mikäli tässä selvityksessä osoittautuu, että markkinaehtoinen tapa tuottaa palvelut on tuotannollisesti ja taloudellisesti edullisempi, palvelut voidaan ulkoistaa markkinoille tai tehdä yhteistyössä muiden julkisten toimijoiden kanssa. Ruoka- ja siivouspalveluiden ulkoistaminen tai tekeminen yhteistyössä muiden julkisten toimijoiden kanssa edellyttää omaa erillistä päätöstä. Mikäli selvitystä lähdetään tekemään, valtuusto voisi päättää mahdollisesta ulkoistamisesta aikaisintaan joulukuussa 2023.
Kuntalaisten palvelut (854 000 euroa, 14–18 htv)
Kuntalaisten palvelut -kokonaisuudessa sopeutuksia haetaan muun muassa katuvalosaneerauksilla, joukkoliikenteen palvelutason tarkistuksilla ja avoimen varhaiskasvatuksen mitoittamisella kysynnän mukaan.
Kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle poliittisen ohjausryhmän esityksen mukaisesti alkuluokkatoiminnan pilotoinnin päättämistä ja toiminnasta luopumista syksystä 2024 alkaen porrastetusti. Alkuluokalla tarkoitetaan ryhmää, jossa toimii esiopetuksen ja perusopetuksen 1. vuosiluokan ja joissain ryhmissä myös 2. vuosiluokan oppilaita. Mikäli valtuuston päätös tehdään esityksen mukaisesti, aloitetaan syksyllä 2023 tarkempi suunnitelma alkuluokkatoiminnasta luopumisesta.
Mikäli valtuusto päättää kunnanhallituksen esityksen mukaisesti, alkuluokat toimivat vielä tulevan lukuvuoden 2023–2024 voimassa olevien suunnitelmien mukaisesti. Syksyllä 2023 tehtävä suunnitelma tarkentaa eri yksiköiden kohdalla pilotoimisen päättämisen ja toiminnasta luopumisen aikataulun. Alkuluokkatoiminnan luopumisen säästö on laskettu niin, että vuositasolla säästyisi 15 lastenhoitajan työpanos. Viidentoista lastenhoitajan palkkakustannuksiksi on laskettu 500 000 euroa vuodessa.
Leni Niinimäki (vihr.) teki kunnanhallituksen kokouksen yhteydessä täydennyksen liittyen alkuluokkatoiminnasta luopumiseen. Täydennysesityksessä esitettiin, että alkuluokkatoiminnasta luopumiseen asteittain valmistellaan suunnitelma syksyn 2023 aikana. Alkuluokkatoiminnasta tuodaan syksyllä raportointi alasajon kustannusvaikutuksista ja vaikutukset opetuksen järjestämiseen kouluissa sekä tilojen riittävyydestä koko kunnassa. Arvioinnin jälkeen alkuluokan toimintaan liittyvä selvitys tuodaan luottamuselimiin tiedoksi/päätettäväksi syksyn aikana ennen talousarviokäsittelyä. Kunnanhallitus hyväksyi lisäyksen yksimielisesti.
Muutokset päiväkotiverkkoon
Varhaiskasvatuksen toimintaa pyritään siirtämään pienistä ja huonokuntoisista yksiköistä suurempiin ja uusiin yksiköihin. Tällä saadaan turvattua terveelliset ja turvalliset tilat henkilökunnalle ja lapsille. Esityksessä esitetään kolmen 7–10-ryhmäisen päiväkodin perustamista ja yhdeksästä huonokuntoisesta varhaiskasvatuksen yksiköstä luopumista. Tavoitteena on toteuttaa yksi uusista päiväkodeista yksityisenä päiväkotina palvelusetelimallilla ja kaksi rakennetaan kunnan omaan taseeseen.
Kunnan omaan taseeseen toteutettavat päiväkodit edellyttävät suunnittelua ja kaavoitustyötä, joten ensimmäisenä Klaukkalan alueen päiväkotiverkkoa on tavoitteena laajentaa yksityisen päiväkodin avulla. Toiseksi Klaukkalan alueelle rakennetaan uusi päiväkoti kunnan omana toimintana, ja kolmanneksi Rajamäen alueelle rakennetaan päiväkoti kunnan omana toimintana. Esitetty ratkaisu kasvattaa maltillisesti käyttötalousmenoja, mutta mahdollistaa toiminnan ja johtamisen järkevöittämisen isompien yksiköiden myötä.
Muutokset kouluverkkoon
Kunnanhallitus esittää, että Urheilupuiston, Klaukkalan ja Syrjälän koulujen kunto antaa perustellun syyn arvioida peruskorjauksen korvaamista uudisrakennuksella ja Klaukkalan yhtenäiskoulun perustamista. Uudet, terveet, turvalliset ja nykymuotoiseen opetukseen suunnitellut toiminnalliset tilat parantavat opetuksen laatua. Osana valmistelua tutkitaan mahdollisuus sijoittaa koululaisia myös muihin yksiköihin.
Uudisrakennuksen etuna on ylläpidon edullisuus ja varmuus siitä, että saadaan terveet ja turvalliset tilat. Uudisrakennus tulee taloudellisesti katsottuna halvemmaksi verrattuna peruskorjaukseen.
Kunnanhallitus näki välttämättömänä, ettei Urheilupuiston koulun korvaava investointi viivästy. Klaukkalan yhtenäiskoulun rakentaminen voi nopeuttaa investointia. Rakentaminen toteutetaan huolellisesti ja henkilökunta, käyttäjät ja kuntalaiset osallistetaan valmisteluun.
Tarveselvityksen valmistelu on tarkoitus käynnistää syksyllä. Hanke- ja tarvesuunnitelmassa otetaan huomioon ohjausryhmän linjaamat jatkoselvitettävät asiat muun muassa koulun kokoon ja oppilaiden sijoitteluun liittyvät näkökulmat. Ohjausryhmän esityksenä on, että hanke- ja tarvesuunnitelma eri toteutusvaihtoehdoilla tuodaan vuoden 2023 aikana valtuuston päätettäväksi. Vaihtoehdot pitävät sisällään: I) yhtenäiskoulun, joka sisältää Klaukkalan, Urheilupuiston ja Syrjälän koulut; II) yhtenäiskoulun, joka sisältää Klaukkalan ja Urheilupuiston koulut ja Syrjälän koulun oppilaat sijoitetaan muihin yksiköihin; III) Urheilupuiston koulun uudisrakennuksen toteuttaminen hyväksytyn ja mahdollisesti päivitettävän hankesuunnitelman mukaisesti.
Pienten koulujen verkkoa ei esitetä supistettavaksi. Mikäli kehitystoimenpiteistä huolimatta haja-asutusalueiden oppilasmäärissä ei tapahdu riittävää positiivista muutosta, tarkastellaan koulujen tilannetta säännöllisesti.
Kirjastot
Omatoimikirjastotoimintaa laajennetaan mahdollisuuksien mukaan. Henkilöstöä vaativaa aukioloa tarkastellaan tässä yhteydessä.
Liikuntapaikat
Kunnanhallitus esittää, että kunta pidättäytyy jatkossa uusien liikuntapaikkojen rakentamisesta.
Kunnan omistukset ja kiinteistöt (195 000 euroa)
Esityksessä esitetään, että kunta luopuu oman ydintoimintansa kannalta tarpeettomista kiinteistöistä. Näiden osalta on saavutettavissa noin 180 000 euron vuosittaiset säästöt. Esitys ei sisällä mahdollisista myynneistä saatavia kertaluontoisia tuloja. Kunta keskittyy jatkossa koulujen, päiväkotien ja muiden vastaavien rakennusten ylläpitoon ja kehittämiseen. Vastavuoroisesti esimerkiksi sotekiinteistöjen osalta selvitetään pitkien vuokrasopimusten mahdollisuutta, jonka jälkeen myyntiä edistetään. Myös kunnan hallinto- ja toimistotilaa on esityksen mukaan vähennettävä merkittävästi.
Kunnanhallituksen yhteydessä Tarleena Takalo-Eskola (kok) teki muutosesityksen, että esitys muutetaan muotoon ”Monikon ja Märkiön leirikeskuksen omistamisen ja toiminnan uudelleen organisointi ja esityksestä poistetaan lause ”leirikeskuksesta luopuminen”. Muutosesitystä ei kannatettu, joten kunnanhallitus päätti pohjaesityksen mukaisesti.
Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että Monikon (sis. kahvila) osalta käynnistetään selvitys toiminnan kehittämisestä ja omistamisesta. Selvitys on tarkoitus aloittaa syksyllä. Kunnanhallitus esittää, että kunta luopuu Märkiön leirikeskuksen omistajuudesta. Leiritoiminta säilyy kuitenkin osana nuorisopalveluiden toimintaa.
Kunnan yhtiöiden sekä niiden osien myymistä harkitaan tapauskohtaisesti huolellisen valmistelun jälkeen. Yksittäisiä myyntejä ei oteta osaksi sopeutusohjelmaa tulon kertaluonteisuudesta ja toteutumisen epävarmuudesta johtuen. Yhtiöiden mahdollisuuksia tuottaa kunnalle tuloa esimerkiksi osinkoja maksamalla tarkastellaan säännöllisesti.
Maksut ja taksat (2 075 000 euroa)
Maksujen ja taksojen korotukset tuovat esityksessä kunnalle noin 2,075 miljoonaa euroa. Tämä sisältää muun muassa vesimaksujen tarkistamisen, hulevesimaksujen käyttöönoton, vesi- ja jätevesiliittymämaksujen tuloutusmuutokset ja liikuntapaikkojen maksujen tarkastelun.
Talousarviokehyksen valmistelun yhteydessä havaittiin, että Nurmijärven Vesi -liikelaitoksen sopeutuspotentiaali on 0,9 milj. euroa arvioitua pienempi. Tämä johtuu teollisuusjäteveden sopimuksesta, jonka nettovaikutukset ovat tarkentuneet siten, että sopimuksen todellinen nettovaikutus on 0,3 milj. euroa. Tarkennettu nettovaikutus korjattiin NUUKA-ohjausryhmän esitykseen.
Kunnan avustukset (257 800 euroa)
Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että kunnan avustuksia leikataan 257 800 eurolla. Tämä pitää sisällään yksityistieavustusten portaittaisen vähentämisen, toiminta- ja tapahtuma-avustusten pienentämisen ja seura-, järjestö- ja kohdeavustusten pienentämisen seuraavalla tavalla: Yksityistieavustukset 100 000 e (porrastetusti viidelle vuodelle), Kissankello 30 000 e (porrastetusti kahdelle vuodelle), Uimahalli 60 000 e (20 000 e/vuosi), vähävaraisten järjestöjen tuki 6 000 e, viestinnän sponsorointiavustukset 5 000 e, HyväOlo-kortti 35 000 e, urheiluseurojen avustukset 21 800 e, kirjasto- ja kulttuuripalvelujen avustukset 7 600 e, nuorisojärjestöjen avustukset 3 000 e, HYTE-avustus 5 400 e, taiteen perusopetus 24 000 e.
Jenni Sandberg (sdp) teki kunnanhallituksen kokouksessa Leni Niinimäen (vihr) kannattamana muutosesityksen, että seuraavia avustuksia ei leikattaisi: vähävaraisten järjestöjen tuki 6 000 €, viestinnän sponsorointiavustukset 5 000 €, urheiluseurojen avustukset 21 800 €, kulttuuripalvelujen avustukset 7 600 €, nuorisojärjestöjen avustukset 3 000 €, HYTE-avustus 5 400 € ja taiteen perusopetus ja kansalaisopisto 24 000 €. Kokonaisvaikutus on yhteensä 72 800 €. Tämä summa katetaan ottamalla keinovalikoimasta käyttöön kotihoidontuen kuntalisän pienentäminen valtakunnalliselle keskimääräiselle tasolle 170 €/kk nykyisestä 200 €/kk (säästö 78 000 €/vuosi). Kunnanhallitus päätti hyväksyä pohjaesityksen äänin 9–2.
Kunnan kasvuprosentin tarkastelu
Kunnanhallitus esittää, että valtuusto muuttaisi strategista tavoitettaan 1,5 prosentin väestönkasvusta taajama-alueilla. 1,5 prosentin kasvun tavoittaminen asemakaava-alueilla vaatisi merkittävästi lisää resursseja kuntaorganisaatioon ja investointiohjelman kasvattamista (n. 10 milj. euroa/vuosi). Investointimenojen kasvattamisella olisi vaikutus kunnan käyttötalouteen rahoituskustannusten ja poistojen muodossa. Lisäksi kasvun tavoittelu taajama-alueilla edellyttäisi uusia vakansseja.
Haja-asutusalueen kehittäminen on kunnassa käynnissä ja haja-asutusalueen väestönkasvua toteutetaan osayleiskaavoituksella kunnanhallituksen ja valtuuston päättämien periaatteiden mukaisesti.
Kunnan henkilöstö
Kunnanhallitus esittää, että kunnan pitää pystyä turvaamaan riittävä henkilöstö kaikissa olosuhteissa. Henkilöstön riittävyydessä ensisijainen toimenpide on vaikuttaa henkilöstön jaksamiseen. Keskeisenä tavoitteena on lisätä työssäolopäiviä erilaisin keinoin. Kunnan henkilöstölinjauksia ja ohjeistuksia päivitetään. Yhteistyötä työterveyshuollon kanssa pidetään ensisijaisen tärkeänä.
Verorahoituksen lisäys (2 243 200 euroa)
Kunnanhallituksen päättämä keinovalikoima kattaa noin 5,86 miljoonaa euroa vaaditusta 9 miljoonan euron sopeutustarpeesta. Kunnanhallitus esittää, että 2,2 miljoonan euron vaje joudutaan kattamaan verorahoituksen lisäyksellä. Tämä tarkoittaa 0,2 %-yksikön korotusta vuonna 2027.
Puuttuvan 0,9 miljoonan euron vajeen kattamiseksi kunnanhallitus ei tehnyt erillistä päätöstä, vaan esittää valtuustolle, että poliittinen ohjausryhmä jatkaa työskentelyään syksyllä 2023 vajeen paikkaamiseksi ennen talousarviopäätöksiä vuodelle 2024.
Kunnanhallituksen esityslistaan voi tutustua kunnan kotisivuilla.
Päätöksenteko
Kunnanvaltuuston on tarkoitus päättää Nurmijärven kestävä kasvu (NUUKA) -ohjelmasta keskiviikkona 21.6. klo 15. Kokous järjestetään kunnanviraston valtuustosalissa (Keskustie 2b, 01900 Nurmijärvi). Kokous on katsottavissa suorana lähetyksenä kunnan kotisivuilla.
Sopeutuspakettipäätös on luonteeltaan puitepäätös ja yksittäiset keinot päätetään hallintosäännön mukaisin toimivaltuuksin osana talousarviovalmistelua.