Kunnanhallitus, Päätöksenteko
Kunnanhallituksen päätökset 21.9.2026
Kunnanhallitus päätti 21.9.2026 asettaa rakennusjärjestysehdotuksen julkisesti nähtäville. Kunnanjohtaja jätti eriävän mielipiteensä tehdyistä muutoksista. Hallitus käsitteli osavuosikatsausta 1.1.–30.6.2026 sekä Nurmijärven kestävän kasvun (NUUKA) -ohjelman toteumaraporttia. Kunnanhallitus antoi lausunnon Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen talousarviosta 2027. Hallitus käsitteli vastineet tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen vuodelta 2025. Lisäksi hallitus käsitteli kahta valtuustoaloitetta sekä keskusteli HSL-valmistelun tilanteesta.
Kunnanhallitus käsitteli kunnan osavuosikatsausta ja NUUKA-ohjelman toteutumista.
”Tilikauden tuloksen ennakoidaan olevan noin 5,3 miljoonaa euroa alijäämäinen. Ilman NUUKA-ohjelmaa tilanne olisi huomattavasti lohduttomampi. NUUKAssa päätetyt toimenpiteet ovat olleet elintärkeitä kunnan menokasvun ja velkaantumisen hillinnässä, mutta ne eivät valitettavasti riitä. Tämän vuoksi poliittinen ohjausryhmä valmistelee uutta Kestävän kasvun ohjelmaa”, puheenjohtaja Arto Hägg (kok.) sanoo.
Osavuosikatsaus: talousennuste heikentynyt, investointeja siirtyy myöhemmäksi
Kunnanhallitus merkitsi 21.9.2026 tiedoksi kuntakonsernin osavuosikatsauksen ajalta 1.1.–30.6.2026 sekä Nurmijärven kestävän kasvun (NUUKA) -ohjelman toteumaraportin ja esittää ne edelleen valtuustolle tiedoksi. Lisäksi kunnanhallitus esittää valtuustolle vuoden 2026 talousarvion muuttamista lautakuntien ja johtokuntien esitysten mukaisesti.
Kesäkuun lopun tilanteessa kunnan käyttötalous on toteutunut pääosin talousarvion mukaisesti. Tilinpäätösennuste on kuitenkin heikentynyt talousarvioon nähden erityisesti henkilöstökulujen, palvelujen ostojen ja työttömyyteen liittyvien menojen kasvun vuoksi. Tilikauden tuloksen ennakoidaan olevan noin 5,3 miljoonaa euroa alijäämäinen.
Investointien toteutuminen painottuu loppuvuoteen, ja useiden hankkeiden siirtyminen myöhempään ajankohtaan alentaa tämän vuoden investointimenoja ennusteessa noin 2,0 miljoonalla eurolla. Nurmijärven Vesi -liikelaitoksen investointimäärärahoihin esitetään 2,52 miljoonan euron vähennystä.
NUUKA-ohjelman säästöjen arvioidaan toteutuvan koko ohjelmakaudella yhteensä noin 5,2 miljoonan euron suuruisina, mikä on noin 0,7 miljoonaa euroa tavoiteltua vähemmän. Säästöjen täysimääräiseen toteutumiseen liittyy edelleen epävarmuuksia.
Talousarvioon esitetään muutoksia muun muassa sivistys- ja hyvinvointitoimialan henkilöstömenoihin, Rajamäen Uimahallin määrärahoihin sekä investointi- ja rahoitusosaan. Kunnan lainakannan ennustetaan vuoden lopussa olevan 203,5 miljoonaa euroa. Kunnan verotulojen arvioidaan toteutuvan 1,8 miljoonaa euroa talousarviota heikompana. Ennusteen mukaan kunnallisvero, yhteisövero ja erityisesti kiinteistövero jäävät talousarviota alemmalle tasolle.
>> Tutustu päätökseen kunnanhallituksen esityslistalla.
Nurmijärven kestävän kasvun -ohjelman (NUUKA) raportointi
Kunnanvaltuusto hyväksyi vuosina 2023–2024 Nurmijärven kestävän kasvun ohjelman (NUUKA), jonka tavoitteena oli sopeuttaa kunnan taloutta vuosina 2023–2026. Ohjelmassa tavoiteltiin yhteensä 6,1 miljoonan euron säästöjä käyttötalouden toimenpiteillä sekä lisäksi veronkorotuksella katettavaa sopeutusta.
Ohjelman toteutumista on seurattu osavuosikatsausten ja tilinpäätösten yhteydessä. Vuonna 2026 säästöjen arvioidaan olevan 1,7 miljoonaa euroa. Koko ohjelmakauden aikana säästöjä ennustetaan kertyvän yhteensä 5,2 miljoonaa euroa. Tämä jää noin 0,7 miljoonaa euroa ohjelman tavoitteesta, mutta on 0,1 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2025 tilinpäätöksessä arvioitiin.
Säästöpotentiaali pieneni alkuperäisestä ohjelmasta vuonna 2024, kun kunnanvaltuusto päätti, ettei Aleksia-liikelaitoksen toiminnan ulkoistamista ryhdytä selvittämään kilpailutuksen kautta. Ohjelman toteutumiseen ja säästöjen täysimääräiseen saavuttamiseen liittyy edelleen merkittäviä epävarmuustekijöitä.
Rakennusjärjestysehdotus asetettiin nähtäville
Kunnanhallitus päätti 21.9.2026 asettaa rakennusjärjestysehdotuksen julkisesti nähtäville 30 vuorokauden ajaksi ja pyytää siitä tarvittavat lausunnot. Ehdotus tulee nähtäville 1.10.2027 kunnan verkkosivuille ja kunnanviraston aulaan. Pöytäkirja hyväksyttiin asian osalta kokouksessa.
Rakentamislaki tuli voimaan 1.1.2025, ja kuntien täytyy päivittää rakennusjärjestyksensä uudistuneen rakentamislain mukaiseksi. Rakennusjärjestyksen pääasiallisena tehtävänä on täydentää yleis- ja asemakaavoja niiltä osin kuin se on tarpeen.
Rakennusjärjestysluonnos oli nähtävillä 15.5.–15.6.2026, ja siitä saatiin 12 lausuntoa ja 6 mielipidettä. Luonnoksesta järjestettiin myös yleisötilaisuus Nurmijärven pääkirjastossa 25.5.2026.
Maankäyttölautakunta käsitteli rakennusjärjestysehdotusta 15.9.2026. Lautakunta teki pohjaesitykseen muutoksia, ja tekninen johtaja jätti kokouksen jälkeen eriävän mielipiteensä.
Kunnanhallituksen esityksessä ei ole huomioitu niitä maankäyttölautakunnan tekemiä muutoksia kohtiin 14.3 (Asuinrakennuspaikkaa koskevat määräykset) ja 14.4 (Pienteollisuuden ja muiden rakennuspaikkojen koko ja rakennusoikeus), joihin tekninen johtaja esittelijänä jätti eriävän mielipiteen. Kohdat 28.3 ja 29.1 ovat esityksessä maankäyttölautakunnan muutosten mukaisia.
Lentomeluun liittyvässä kohdassa 28.3 ollut teksti ja taulukko poistettiin, ja ne korvattiin maankäyttölautakunnan esittämällä tekstillä. Luonnon monimuotoisuuteen liittyvässä luvussa olevan kohdan 29.1 yleisistä määräyksistä poistettiin vaatimus lintuasiantuntijan käytöstä lintujen pesimäaikana tapahtuvan välttämättömän puunkaatamisen yhteydessä.
Kunnanhallitus ei ollut yksimielinen pohjaesityksestä.
Käsittelyn aikana Leni Niinimäki (vihr.) teki Eero Santalan (sd.) kannattamana muutosesityksen, että rakennusjärjestysehdotukseen palautetaan kohdan 28.3 lentomelua koskeva teksti ja taulukko.
Uutta asutusta ei tule sijoittaa yli 55 dB:n lentomelualueelle. Korvaavassa rakentamisessa ja korjausrakentamisessa tulee noudattaa liitekartan 4 osoittamalla lentomelualueella määräyksiä rakenteellisesta ääneneristävyydestä.
Kunnanhallitus ei ollut yksimielinen muutosesityksestä. Kunnanhallitus päätti hyväksyä pohjaesityksen äänin 9 jaa – 2 ei.
Käsittelyn aikana Leni Niinimäki (vihr.)teki Eero Santalan (sd.) kannattamana muutosesityksen, että rakennusjärjestysehdotuksen kohta 29.1 palautetaan viranhaltijoiden alkuperäisen valmistelun mukaiseksi siltä osin kuin siinä edellytetään lintujen pesimärauhan huomioimista ja lintuasiantuntijan käyttämistä välttämättömän pesimäaikaisen puunkaadon yhteydessä.
Kunnanhallitus ei ollut muutosesityksestä yksimielinen.Kunnanhallitus päätti hyväksyä pohjaesityksen äänin 9 jaa – 2 ei.
Käsittelyn aikana Kallepekka Toivonen (kesk.) teki Tarleena Takalo-Eskolan (kok.) ja Virpi Rädyn (kok.) kannattamana muutosesityksen, että rakennusjärjestysehdotuksen kohta 14.3 palautetaan maankäyttölautakunnan 15.9.2026 § 51 päätöksen mukaiseksi seuraavasti:
Uuden asuinrakennuspaikan vähimmäispinta-ala asemakaava-alueen tai oikeusvaikutteisen yleiskaava-alueen ulkopuolella ja yleiskaava-alueella, jossa ei ole rakennuspaikan kokoa koskevaa määräystä:
1) 3 000 m²
2) 3 000 m² ranta-alueet, rantaviivan vähimmäispituus 50 m
3) 2 500 m² vesi- ja jätevesiverkostoon liitettävissä oleva rakennuspaikka
4) 10 000 m² valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) (liite 1).
Lisäksi rakennusjärjestyksen liitekartta päivitetään vastaamaan tätä kohdan 4 rajausta poistamalla siitä maakunnalliset maisema-alueet.
Kunnanhallitus ei ollut muutosesityksestä yksimielinen.Kunnanhallitus päätti hyväksyä Toivosen muutosesityksen äänin 4 jaa – 7 ei.
Käsittelyn aikana Kallepekka Toivonen (kesk.) teki Tarleena Takalo-Eskolan (kok.) ja Virpi Rädyn (kok.) kannattamana, että rakennusjärjestysehdotuksen kohta 14.4 palautetaan maankäyttölautakunnan 15.9.2026 § 51 päätöksen mukaiseksi siten, että kohdan ensimmäinen kappale kuuluu:
Pienteollisuuden ja muiden rakennuspaikkojen koko ja rakennusoikeus.
Uuden rakennuspaikan vähimmäispinta-ala on 10 000 m². Yritystoimintaa palvelevan rakennuksen rakennusoikeus on 20 % rakennuspaikan pinta-alasta, mutta enintään 3 000 k-m².
Kunnanhallitus ei ollut muutosesityksestä yksimielinen.Kunnanhallitus päätti hyväksyä Toivosen muutosesityksen äänin 4 jaa – 7 ei.
Kunnanjohtaja jätti eriävän mielipiteensä
Kunnanjohtaja Outi Mäkelä jätti päätöksestä eriävän mielipiteensä. Myös Leni Niinimäki (vihr.), Tuuli Sandelin (sd.) ja Eero Santala jättivät eriävän mielipiteen.
Rakennuspaikan vähimmäiskokojen pienentäminen
Rakennuspaikan vähimmäiskoon pienentäminen lautakunnan päättämillä tavoilla ei ole kunnan pitkän aikavälin edun mukainen.
Vähimmäiskokojen pienentäminen lisää rakentamisen määrää kaavoittamattomilla alueilla ilman maankäytöllistä ohjausta. Kaavoittamattomilla alueilla yhdyskuntarakenteen hallinta perustuu keskeisesti rakennusjärjestykseen. Sen ohjausvaikutuksen heikentäminen vaikeuttaa myöhempää kaavoitusta, kun arvo- ja yhdyskuntarakennenäkökohdat on otettava huomioon jo rakentuneessa ympäristössä. Haja-asutusalueille kohdistuvaa rakentamispainetta tulee ohjata suunnitelmallisesti yleiskaavalla.
Vähimmäiskokojen pienentäminen kasvattaa riskiä tilanteesta, jossa kunta joutuu järjestämään vesihuollon, tiestön ja muiden palveluiden kapasiteetin alueille, joille ei ole laadittu asianmukaista kaavaa.
Muutos johtaa lisäksi maanomistajien eriarvoiseen asemaan: kaavoittamattomilla alueilla tonttien vähimmäiskoko on selvästi pienempi kuin oikeusvaikutteisilla osayleiskaava-alueilla.
Vähimmäiskoot tulee säilyttää pohjaesityksen 21.9.2026 mukaisina.
Rakennuspaikan vähimmäiskoon pienentäminen RKY-alueilla ja maakunnallisesti merkittävien maisema- ja kulttuuriympäristöjen alueella
Rakennuspaikan vähimmäiskoon pienentäminen RKY-alueilla ja maakunnallisesti merkittävien maisema- ja kulttuuriympäristöjen alueella tonttikokovaatimuksesta luopuminen heikentää rakennusjärjestyksen ohjausvaikutusta ja siten kunnan mahdollisuuksia huolehtia maakunnallisesti merkittävien maisema- ja kulttuuriympäristöarvojen ja valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamisesta.
Maakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuuriympäristöt on osoitettu maakuntakaavassa. Maakuntakaava on ylemmän kaavatason ohjausväline, jonka tavoitteiden tulee heijastua myös alempiin ohjausvälineisiin, kuten rakennusjärjestykseen. Erityisvaatimuksen poistaminen merkitsee sitä, että maakuntakaavan maisema- ja kulttuuriympäristötavoitteet jäävät kaavoittamattomilla alueilla ilman rakennusjärjestyksen tukea.
Näillä alueilla tiiviimpi rakentaminen tulee ratkaista yleiskaavalla ja sen laatimisen yhteydessä laadittavilla selvityksillä.
Rakennuspaikan vähimmäiskoko RKY-alueilla ja tonttikokovaatimus maakunnallisesti merkittävien maisema- ja kulttuuriympäristöjen alueella tulee säilyttää pohjaesityksen 21.9.2026 mukaisena.
Pienteollisuuden ja muiden rakennuspaikkojen koko ja rakennusoikeus
Yritystoimintaa palveleva rakentaminen
Rakennusjärjestyksen tehtävänä on ohjata rakentamista kaavoittamattomilla alueilla, ja kaavoitus katsotaan ensisijaiseksi ratkaisuksi suurehkojen hankkeiden (yli 1 500 k-m²) kohdalla. Ehdotukseen on muutettu enimmäisrakennusoikeudeksi 10 %, kuten aikaisemmassakin rakennusjärjestyksessä. Rakennusoikeus ei kuitenkaan voi olla enempää kuin 1 500 k-m².
Rakennusoikeuden enimmäismäärät tulee säilyttää pohjaesityksen 21.9.2026 mukaisina.
Lausunto Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen talousarviosta ja palvelusopimuksesta
Kunnanhallitus päätti antaa lausunnon Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen vuoden 2027 talousarvioesityksestä, vuosien 2027–2031 taloussuunnitelmasta sekä vuosien 2027–2029 palvelusopimuksesta. Nurmijärven kunta hyväksyy osaltaan esitykset.
Ympäristökeskuksen vuoden 2027 talousarviossa toimintamenot kasvavat alle yhden prosentin vuoteen 2026 verrattuna. Nurmijärven maksuosuus pienenee noin neljä prosenttia kuluvan vuoden tasosta ja on vuonna 2027 noin 954 000 euroa. Kunta toteaa, että esityksellä ei ole merkittäviä vaikutuksia Nurmijärven vuoden 2027 talousarvioon, mutta edellyttää ympäristökeskukselta kustannuskehityksen hillitsemistä myös tulevina vuosina.
Lausunnossaan kunta korostaa erityisesti lupakäsittelyjen sujuvuuden ja kohtuullisten käsittelyaikojen merkitystä sekä jäsenkunnille tärkeiden hankkeiden etenemisen turvaamista. Lisäksi kunta pitää tärkeänä vesienhoidon, valuma-aluekunnostusten ja järvikunnostusten jatkamista yhteistyössä kuntien kanssa.
Kunta pitää myönteisenä ympäristökeskuksen talousarvioesityksen maltillista kustannuskehitystä ja sitä, että talousarvio sekä toimintasuunnitelma turvaavat lakisääteisten ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun tehtävien hoitamisen sopijakuntien alueella. Lisäksi kunta korostaa tiiviin kuntayhteistyön, säännöllisen raportoinnin ja kustannusten seurannan merkitystä.
Vastineet tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen vuodelta 2025
Tarkastuslautakunta on arvioinut kunnan ja kuntakonsernin toimintaa vuodelta 2025 ja esittää arviointikertomuksessa arviointinsa tulokset.
Kunnanhallitus päätti 21.9.2026 hyväksyä toimialojen ja liikelaitosten vastineet vuoden 2025 arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen takia sekä antaa vastineet edelleen tiedoksi tarkastuslautakunnalle ja valtuustolle.
>> Tutustu päätökseen kunnanhallituksen esityslistalla
Kunnanhallitus esittää kuntatodistusohjelmien limiittitason nostamista
Kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle, että Kuntarahoitus Oyj:n, Nordea Bank Oyj:n ja OP Yrityspankki Oyj:n kuntatodistusohjelmien rahoituslaitoskohtainen limiittitaso nostetaan 25,0 milj. eurosta 50,0 milj. euroon. Lisäksi hallitus esittää, että talousjohtaja valtuutetaan hoitamaan limiittien korottamiseen liittyvät käytännön toimenpiteet ja allekirjoittamaan asiakirjat kunnan puolesta.
Kunta käyttää kuntatodistusohjelmaa kassatilanteen säätelyyn maksuvalmiuden suunnittelussa sekä investointien väliaikaiseen rahoittamiseen. Keskimäärin kunnalla on kuntatodistuksia liikkeelle laskettuna kerralla noin 30–50 milj. euroa.
Limiittitason nostamisella varaudutaan kunnan kasvaviin lyhytaikaisiin rahoitustarpeisiin tulevina vuosina, kun palveluverkkoinvestoinnit lisääntyvät. Muutoksella pyritään parantamaan rahoituksen kilpailuttamista, yksinkertaistamaan rahoituksen suunnittelua ja vähentämään hallinnollista työtä. Esityksen mukaan limiittitason nostamisella ei olisi vaikutusta kunnan rahoitusriskeihin tai niiden hallintaan.
>> Tutustu asiaan kunnan verkkosivuilla
Valtuustoaloite taloustaitojen opettamiseksi yläkouluissa
Benjamin Kinnunen (kok.) ja muut 51 allekirjoittajaa jättivät valtuustoaloitteen, että Nurmijärven kunta selvittää mahdollisuuden lisätä taloustaidot kunnan kaikkien yläkoulujen vakituiseksi valinnaisaineeksi. Kunnanhallitus käsitteli vastausta valtuustoaloitteeseen 21.9.2026. Kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle annetun vastauksen hyväksymistä.
Sivistys- ja hyvinvointitoimiala toteaa vastauksessaan, että pitää aloitteessa esille nostettua teemaa erittäin tärkeänä. Toimiala tuo esille, että talousosaamista käsitellään jo nykyisessä opetussuunnitelmassa useissa oppiaineissa, laaja-alaisen osaamisen tavoitteissa sekä käytännön oppimisympäristöissä, kuten Yrityskylä-toiminnassa. Talousosaamista opetetaan muun muassa yhteiskuntaopissa, kotitaloudessa, matematiikassa ja oppilaanohjauksessa.
Kaikki Nurmijärven kunnan 6. ja 9. vuosiluokan oppilaat osallistuvat Yrityskylä-oppimiskokonaisuuteen, jossa harjoitellaan talous-, työelämä- ja yrittäjyystaitoja käytännössä. Lisäksi kouluissa on tarjolla talousosaamista tukevia valinnaisaineita, kuten kotitalous, kaupalliset aineet, arjen taidot, Pikkuyrittäjät-valinnainen sekä yhteiskuntaopin valinnainen ”Oman kodin ongelmat ja ratkaisut”.
Valinnaisaineiden tarjonta suunnitellaan koulukohtaisesti, eikä opetuksen järjestäjä määrittele yhteistä valinnaisainetta kaikkiin yläkouluihin. Sivistys- ja hyvinvointitoimiala pitää kuitenkin tärkeänä, että nuorten talousosaamista vahvistetaan myös jatkossa. Koulutuspalvelut vahvistaa yhteistyötään Nuorten yrittäjyys ja talous NYT -järjestön kanssa sekä tukee kouluja talous- ja yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisessa.
>> Tutustu asiaan kunnan verkkosivuilla
Valtuustoaloite ulkoilmalavan rakentamisen selvittämiseksi
Eero Santala (sd.) sekä muut 41 allekirjoittajaa jättivät valtuustoaloitteen, että kunta selvittää mahdollisuudet ulkoilmalavan rakentamiseksi taajamissa. Kunnanhallitus käsitteli vastausta valtuustoaloitteeseen 21.9.2026. Kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle annetun vastauksen hyväksymistä.
Vastauksessa todetaan, että kunnan kulttuuripalvelut-yksikkö selvittää vuoden 2027 aikana paikallisten esittävän taiteen harrastajien, yhdistysten ja muiden toimijoiden tarvetta matalan kynnyksen esiintymispaikalle sekä mahdollisuuksia kevyempiin ratkaisuihin pienten maksuttomien tapahtumien mahdollistamiseksi.
>> Tutustu asiaan kunnan verkkosivuilla
Keskustelu- ja ilmoitusasiat
Kunnanhallitus kävi keskusteluasioissa läpi HSL-valmistelun tilannetta. Kunnanvaltuusto teki 27.5.2026 periaatepäätöksen, jonka mukaan kunta hakee HSL:n jäsenyyttä viimeistään 1.1.2029 alkaen.Kunnanhallitus keskusteli myös KUUMA-yhteistyöstä.