Ajankohtaista

Nurmijärven kunnan uusi strateginen tavoite on kehittyä Suomen yritysmyönteisimmäksi kunnaksi. Lokakuussa hyväksytyn strategian toteuttaminen sai lentävän lähdön, sillä Uudenmaan Yrittäjät myönsi Nurmijärvelle vuoden 2025 Kultaisen Yrittäjälipun kunnianosoituksena yrittäjäystävällisestä toiminnasta. Lippu on voimassa kaksi vuotta kerrallaan. Marraskuussa Nurmijärvi sijoittui Taloustutkimuksen Kuntien imago -tutkimuksessa viidenneksi yli 40 000 asukkaan kuntien imagovertailussa.

Kultainen Yrittäjälippu ei tullut paikallisten yrittäjäjärjestöjen mukaan sattumalta, vaan se on ansaittu pitkäjänteisellä työllä, joka on perustunut vuoropuheluun, luottamukseen ja käytännön tekoihin.

Nurmijärven Yrittäjien puheenjohtaja Lotta Soiniitty kertoo tunnustuksen herättäneen suurta iloa ja ylpeyttä.

”Kunta on kuunnellut yrittäjiä ja uskaltanut korjata kurssiaan. Tällainen kehitys ei tapahdu itsestään, vaan se vaatii aitoa tahtoa, halua kehittyä ja kykyä tehdä konkreettisia päätöksiä”, Soiniitty sanoo.

Samalla linjalla on Klaukkalan Yrittäjien puheenjohtaja Kirsi Mäkelä. Hän korostaa tunnustuksen olevan myös yrittäjäjärjestöjen yksimielinen viesti siitä, että yhteistyö toimii.

”Me Klaukkalan Yrittäjät, Nurmijärven Yrittäjät ja yrittäjänaiset olimme yksimielisiä siitä, että Nurmijärvi ansaitsee Kultaisen Yrittäjälipun. Tunnustus myönnettiin kunnalle siitä, että puheista on siirrytty tekoihin – kehittämistä on tehty käytännön tasolla, ei vain strategiapapereissa”, Mäkelä sanoo.

Kohti kumppanuutta

Yrittäjäjärjestöjen mukaan tunnustus on seurausta konkreettisista teoista. Kunta on esimerkiksi kehittänyt yritysalueita, järjestänyt yrittäjille suunnattuja tilaisuuksia ja helpottanut lupa- ja kaavoitusprosesseja. Yhteistyö yrittäjäjärjestöjen kanssa on ollut määrätietoista ja jatkuvaa. Verkostoituminen, tuki ja mahdollisuus kasvaa ovat yrittäjien arjen kannalta tärkeitä.

Molemmat puheenjohtajat kuvaavat kunnan ja yrittäjien välistä yhteistyötä aiempaa sujuvammaksi ja avoimemmaksi. Soiniitty nostaa esiin erityisesti kunnan proaktiivisemman otteen ja matalan kynnyksen vuoropuheluun. Kunnan elinkeinopalveluissa on tapahtunut selkeä muutos: yrittäjiä kuunnellaan, ja heidän tarpeitaan pyritään ymmärtämään kokonaisvaltaisesti.

”Nykyisen elinkeinokoordinaattorin myötä keskustelu on entistä käytännönläheisempää ja ratkaisukeskeisempää. Tiedonkulku on parantunut ja kuntaviestinnässä näkyy, että yritykset otetaan huomioon”, Soiniitty sanoo. ”Näemme selkeänä edistysaskeleena sen, että kunta on pitänyt yllä aktiivista keskusteluyhteyttä. Dialogi on jatkuvaa, ja esimerkiksi yrityskyselyt tai suora yhteydenpito ovat arkea. Tämä kaikki tekee yrittämisestä helpompaa.”

Mäkelän mukaan yhteistyö näkyy arjessa. Yrittäjät eivät ole kunnan silmissä vain tilastolukuja, vaan heitä kohdataan ihmisinä – kasvokkain ja kuunnellen.

”Meillä on nyt tilaisuuksia, joissa voimme tutustua sekä puhua suoraan. Se luo luottamusta ja antaa mahdollisuuden kehittää asioita yhdessä. Yrittäjän näkökulma otetaan aidosti huomioon, ja asioita ei tarvitse selittää moneen kertaan”, Mäkelä sanoo ja jatkaa:

”Kunnan elinkeinotiimi on tullut näkyvämmäksi ja heidän työnsä vaikuttavammaksi. Nyt tehdään yhdessä – ja se näkyy. Mutta samalla muistutan, että yhteistyö ei saa jäädä vain tunnustusten tasolle. Se vaatii jatkuvaa kehittämistä.”

Kehittämistä riittää – ja sitä myös vaaditaan

Yrittäjäjärjestöjen viesti on selvä: suunta on hyvä, mutta parannettavaa on yhä. Molemmat puheenjohtajat toivovat kunnassa kiinnitettävän huomiota etenkin yritystonttien ja toimitilojen saatavuuteen, hankintaprosessien toimivuuteen sekä yritysvaikutusten arviointiin.

Kirsi Mäkelän mukaan kunnan sisäisessä yhteistyössä ja tiedonkulussa on vielä kehittämisen varaa, jotta yrittäjän näkökulma näkyisi päätöksenteossa vahvemmin.

”Olisi tärkeää, että jokainen hallintokunta tarkastelisi päätöksiä myös yritysten näkökulmasta. Se ei vaadi suurta byrokratiaa, vaan toimivaa arjen ymmärrystä.”

Yrittäjämyönteisyys syntyy teoista

Nurmijärven uusi kuntastrategia tavoittelee asemaa Suomen yritysmyönteisimpänä kuntana. Sekä Soiniitty että Mäkelä pitävät tavoitetta erinomaisena – mutta muistuttavat, että sanat eivät riitä.

”Strategia on tärkeä suunnannäyttäjä, mutta tarvitaan edelleen päätöksiä, ei vain puheita. Esimerkiksi hankinnoissa on tärkeää, että kilpailu pysyy aidosti avoimena myös paikallisille toimijoille”, Soiniitty painottaa.

Mäkelä puolestaan summaa yritysmyönteisyyden ytimen:

”Yritysmyönteisyys ei tarkoita sitä, että yrittäjälle aina sanotaan kyllä. Se tarkoittaa, että yrittäjä kokee olevansa arvostettu osa kuntaa. Ei pelkkä toimija, vaan kumppani.”

“Me kiitämme kehityksestä, mutta emme lakkaa vaatimasta lisää. Yrittäjämyönteisyys ei ole tila, se on jatkuvaa toimintaa”, Lotta Soiniitty summaa.