Ajankohtaista

Tilastovuodesta 2025 on kulunut kolmannes. Samalla kun Nurmijärven kuluvan vuoden väestönkasvu jatkuu vahvana (+189 asukasta, kasvuprosentti 0,4) uusien asuntojen määrään nähden (yhteensä 30 uutta asuntoa, joista 26 omakotitaloissa ja paritaloissa ja 4 rivitaloasuntoa), on viime vuoden väestönkasvu paikannettua alueille.

Mitkä alueet Nurmijärvellä kasvoivat? Entä miksi 3–6-vuotiaiden määrän kehitys oli positiivinen samalla kun alle 3-vuotiaiden määrä oli laskussa?

Kaiken kaikkiaan Nurmijärven asukasluku kasvoi viime vuonna 263 henkilöllä, joka tarkoitti 0,6 prosentin väestönkasvua. Kasvu painottui voimakkaasti Klaukkalaan. Muista alueista ainoastaan Rajamäellä asukasmäärä kasvoi. Klaukkalan roolista kertoo se, miten alueen asukasmäärän kasvu (+292 asukasta) oli yksinään enemmän kuin koko kunnan asukasmäärän kasvu (+263 asukasta).

Klaukkala jatkoi Nurmijärven veturina

Merkittävin osa Nurmijärven asukasmäärän kasvusta on vuosien saatossa kohdistunut Klaukkalaan. Niin myös viime vuonna.

Vuoden 2024 aikana Klaukkalan väkimäärä (+292 asukasta) kasvoi enemmän kuin kunnan kokonaisväkimäärä (+263 asukasta). Ikäryhmittäin tarkasteltuna eniten Klaukkalan (ja myös koko Nurmijärven) väestöstä kasvoi väestön ikääntymisen myötä 75 vuotta täyttäneet. Myös eläkeläisten määrä tulee Klaukkalassa seuraavina vuosian kasvamaan merkittävästi. Toiseksi eniten kasvoikin 60–69-vuotiaiden ikäryhmä asukkaiden luonnollisen ikääntymisen myötä. Myös potentiaalisten perheellistyvien ikäluokkien kasvu on Klaukkalalle ominaista. Viime vuonna kasvoi erityisesti 35–39-vuotiaiden ikäluokka, mutta pienten, alle kolmevuotiaiden, lasten määrä pysyi lähes toissavuoden tasolla. Sen sijaan 3–6-vuotiaiden ikäluokka kasvoi lähes kolmellakymmenellä lapsella. Myös monilla muilla Nurmijärven alueilla kyseisen ikäluokan kasvu on suurempaa kuin pykälän verran nuorempien.

”Tämä puolestaan johtaa juurensa korona-ajan syntyvyyden pieneen elpymiseen sekä seudulle suuntautuneeseen muuttoon. Korona-ajan alusta alkaa olla jo viisi vuotta. Vauvana tai taaperona seudulle muuttaneet hätyyttelevät jo esikoulu- ja kouluikää. Korona-aikana syntyneetkin siirtyvät jo ikäluokasta seuraavaan”, erikoissuunnittelija Katriina Ahokas kertoo.

Myös tulevina vuosina Klaukkalan asema näyttää vahvalta.

”Parhaillaan rakentuu Vanha-Klaukan uusi asuinalue, josta odotetaan kotia noin kahdelletuhannelle asukkaalle. Lisäksi pientalorakentamista on 2030-luvulla luvassa myös Jokimetsän uudella pientaloalueella Haikala-Mäntysalon kupeeseen”, Ahokas kertoo.

Kirkonkylän kokonaisväkimäärä väheni – kasvua 75 vuotta täyttäneissä ja potentiaalisissa perheellistyvien ikäluokissa

Kirkonkylän korona-ajan aikainen asukasluvun kasvu alkoi sulaa toissa vuonna ja vuonna 2024 Kirkonkylä palasi korona-ajaa edeltäneeseen asukasmäärään.

Ikäluokittain tarkasteltuna kasvua kertyi potentiaalisten perheellistyvien ikäluokkiin.

”Kirkonkylässä kasvoivat 30–39- ja 40–44-vuotiaiden ikäluokat, mutta samalla alle kolmevuotiaiden määrä väheni”, Ahokas kertoo. Myös 75 vuotta täyttäneiden ikäluokka jatkoi kasvuaan.

Kirkonkylän tulevan väestönkasvun odotetaan olevan potentiaalisten perheellistyvien ikäluokissa sekä lapsi-ikäluokissa uuden Heinojan pientaloalueen voimin.

”Naapuruston ensimmäiset talot ovat jo valmistuneet. Kaikkiaan niin sanotuilla Heinoja I ja Heinoja II -nimisillä alueilla on omakotitalotontteja yhteensä noin 150. Rivitalopuolella uusia koteja on lähemmäs 200”, Ahokas kertoo.

Rajamäki toinen kunnan alueista, joissa asukasmäärä kasvoi

Viime vuonna Rajamäki oli kunnan alueista toinen, jossa asukasmäärä kasvoi. Ikäluokittain tarkasteltuna kasvun painotukset tapahtuivat kuitenkin enemmän ikäluokkien sisällä.

Rajamäellä kasvoi erityisesti yläkouluikäisten ikäluokka (13–15-vuotiaat) sekä toisen asteen opiskeluja suorittavien ikäluokka (16–19-vuotiaat). Myös 20–24-vuotiaiden ikäluokka kasvoi. Sen sijaan alle kolmevuotiaiden määrä pieneni. Potentiaalisten perheellistyvien ikäluokka, tarkastelutavasta riippuen, joko väheni (25-44-vuotiaat, -17 henkilöä) tai kasvoi vain maltillisesti (30-44-vuotiaat, +8 henkilöä). Ahokkaan mukaan tämä kertoo erityisesti Rajamäen uuden Kylänpään alueen rakentumisen tilanteesta.

”Rajamäen ytimessä olevan Kylänpään uuden pientaloalueen niin sanottu ensimmäinen osa alkaa valmistua. Tämän lisäksi myös tonttikysyntä on laskenut korona-ajan huipuista.”

Röykän väestökehitys laantui korona-aikaa edeltäneelle uralle

Myös Röykkä sai osan korona-ajan väestönkasvupyrähdyksestä, mutta kasvu suli kuitenkin pois tätä seuranneina vuosina.

”Vuosina 2021 ja 2022 Röykän asukasmäärä kasvoi yhteensä 38 henkilöllä. Kuitenkin vuosina 2023 ja 2024 asukasmäärä väheni kumpanakin vuonna korona-ajan hyödyn verran eli yhteensä 74 henkilöä”, Ahokas summa Röykän muutoksia ja vinkkaa ”Koronavuosien kasvupyrähdys ja syntyvyyden pieni elpyminen näkyy tänä päivänä Röykän 3–6-vuotiaiden määrän pysymisenä viime vuoden tasolla samalla kun tätä nuorempien määrä vähentyi.”

Röykän väestökehitykselle odotetaan kuitenkin pientä piristystä vielä 2020-luvun loppupuolella, kun keskusta-alueella sijaitsevia työpaikka-aluetta suunnitellaan muutettavan asumiskäyttöön.

Maaseutualueilla kokonaisväkimäärä laskussa – Metsäkylässä asukasmäärä kasvoi kolmella henkilöllä, Palojoella asukasmäärä pysyi edellisvuoden lukemassa

Nurmijärven maaseutualueilla vuotuiset väestömuutokset ovat olleet melko sahaavia – kasvuvuotta seuraa asukaspohjaa pienentävä vuosi ja toisinpäin. Korona-aikana omakotitalounelmia toteutettiin kuitenkin kasvujohteisesti myös Nurmijärven Tilastokeskuksen suuralueiden mukaisilla maaseutualueilla Nukarilla, Perttula-Nummenpäässä, Palojoella, Lepsämässä ja Metsäkylässä.

”Korona-aikana lähes kaikille alueille riitti väestönkasvua ja kylien elinvoimaisuuden näkökulmasta potentiaalisten perheellistyvien ikäluokkien kasvu oli ilahduttavaa”, Ahokas tiivistää. Nuorten aikuisten ikäluokkien kasvu ei kuitenkaan riittänyt samalla nostamaan alueen lasten määrää ja tilastot jäivät odottamaan iloisten perhetapahtumien näkymistä viiveellä.

”Tämä viive saattoi viime vuonna näkyä siinä, että maaseutualueiden alle kolmevuotiaiden lasten määrä ei vähentynyt vaan pysyi toissa vuoden lukemassa”, Ahokas pohtii ja jatkaa ”yksittäisten ikäluokkien osalta maaseutualueilla kasvoi viime vuonna eniten 30–34-vuotiaiden määrä, joka osaltaan kertoo maaseudunrauhan kysynnästä ja vedosta.”

Nurmijärvi-barometri toivottaa leppoisaa juhannusta!