Ajankohtaista

Miltä Nurmijärven vuoden 2025 väestömuutosten ensimmäinen osavuosikatsaus näyttää?  Vuoden 2025 ensimmäinen kvartaali on täynnä. Nyt kun vuodesta on tilastollisesti koluttu kolme ensimmäistä kuukautta, on hyvä aika Nurmijärven väestönmuutosten osavuosikatsaukselle. Samalla kun luonto heräilee talviunilta, jatkaa Nurmijärven asukasluvun kasvu ilman notkahduksia. Tammi-maaliskuun aikana kunnan väkimäärä on kasvanut 121 henkilöllä, joka tarkoitta 0,3 prosentin väestönkasvua. Tämä on Helsingin seudun kehyskuntien parhaimmistoa. Vain Tuusulassa prosentti on karvan verran suurempi (0,4). Sipoo jakaa Nurmijärven kanssa kakkossijan 0,3 prosentin kasvulla. Kolmantena on Kirkkonummi 0,2 prosentin kasvulla. Nurmijärven väestönkasvusta on alkuvuoden osalta vastanneet kunnan pitovoiman kasvu sekä syntyneiden enemmyys. 

Väestönkasvua kunnan pitovoiman kasvusta ja syntyneiden enemmyydestä 

Nurmijärven asukasluvun kasvu on vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksen aikana ollut reipasta valmistuneiden asuntojen lukumäärään nähden ja nettomuuton suuruutta selittääkin enemmän kunnasta pois suuntautuvien muuttojen väheneminen kuin kuntaan muutto. 

”Tammi-maaliskuun aikana on valmistunut 23 asuntoa, joista kaikki yhtä neliasuntoista rivitalokohdetta lukuun ottamatta ovat valmistuneet omakotitaloihin ja paritaloihin”, erikoissuunnittelija Katriina Ahokas kertoo. Väestönkasvusta on vastannut erityisesti nettomuutto lähtömuuttojen määrän vähenemisen kautta.  

”Vuoden takaiseen tilanteeseen nähden lähtömuuttojen määrä on liki viidesosan pienempää. Tämä voidaan nähdä Nurmijärven pitovoiman kasvuna”, Ahokas iloitsee. 

Tammi-maaliskuun väestönkasvusta nettomuuton osuus oli 60 %. Syntyneiden enemmyys kattoi 21 % ja nettomaahanmuutto 19 % alkuvuoden väestönkasvusta. 

Luonnollisen väestönkasvun osalta Nurmijärvi jatkaa Helsingin seudun kehyskuntien paalupaikalla. 

”Muihin Helsingin seudun kehyskuntiin verrattuna Nurmijärvellä vietetään selvästi enemmän ristiäisiä kuin hautajaisia. Syntyneiden enemmyyden suuri määrä (+26 henkilöä) on siitäkin merkittävää, että pääkaupunkiseudun kymmenestä kehyskunnasta seitsemässä syntyneiden enemmyys eli luonnollinen väestönkasvu on negatiivista. Toisin sanoen hautajaisia vietetään enemmän kuin ristiäisiä”, Ahokas kertoo. Nurmijärven lisäksi luonnollinen väestönkasvu on positiivista Järvenpäässä ja Tuusulassa. 

Yli puolet kuntaan kohdistuvasta muutosta Klaukkalaan 

Yli puolet (57 %) tammi-maaliskuun aikaisesta kuntaan muutosta on kohdistunut Klaukkalaan. Samaan aikaan kuntaan muuttojen sijainneissa korostuu olemassa oleva asuntokanta. 

”Esimerkiksi uudelle Vanha-Klaukan asuinalueelle on suuntautunut vain alle kaksikymmentä muuttoa. Näissäkin muutoissa painotus on alueelle jo aiempina vuosina valmistuneissa kerrostalokohteissa”, Ahokas kertoo. 

Keitä Klaukkalaan on sitten muuttanut? 

”Yleisin ikäluokka tammi-maaliskuun aikana Klaukkalaan muuttaneissa on 20–29-vuotiaat, joiden osuus on kolmannes. Toiseksi eniten on 30–39-vuotiaita. Heitä on noin neljännes Klaukkalaan muuttaneista. Kolmanneksi yleisin Klaukkalaan muuttaneiden ikäluokka on alle 20-vuotiaat, joita on hieman alle viidennes”, Ahokas kertoo. 

Maahanmuuton profiili normalisoitumassa? 

Vuodenalun väestönkasvusta nettomaahanmuuton osuus on ollut 19 %. 

”Tammi-maaliskuun aikainen nettomaahanmuutto on kuitenkin 40 prosenttia siitä, mitä tilanne oli vuodentakaiseen nähden”, Ahokas kertoo ja jatkaa muutoksen mahdollisista syistä: ”Tämä kertonee meille ukrainalaispakolaisten tilastojen välisen siirtymisen ”valmistuneen” ja nettomaahanmuuton osalta ollaan palaamassa normaalimpaan maahanmuuttotilanteeseen.”  

Nettomaahanmuuton tilastollinen kasvu erityisesti viimeisen kahden vuoden aikana selittyi pitkälti ukrainalaispakolaisten siirtymisellä maahanmuuttotilastoon. Tämä oli kuitenkin vain tilastollinen luku, sillä kun henkilö on ollut vuoden vastaanottojärjestelmässä, voi hän hakea kotikuntamerkintää. Kotikuntamerkintää hakeneet siirtyvät tämän jälkeen väestötilastoissa maahanmuuttaneiksi, vaikka ovatkin jo aiemmin asuneet kunnassa. 

Määrällisesti eniten kasvaa 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmä 

Ikäluokittain tarkasteltuna on Nurmijärven alkuvuoden väestönkasvu painottunut 20–24-, 30–34- ja 65–69-vuotiaisiin sekä 75 vuotta täyttäneisiin. Erityisesti on kasvanut 75 vuotta täyttäneiden ikäluokka (+66 henkilöä). Alle kouluikäisten (alle 6-vuotiaat) määrä on koko kunnan tasolla kasvanut yhdellätoista lapsella. Potentiaalisten perheellistyvien ikäluokka (25–44-vuotiaat) on kasvanut vuoden alussa kolmellakymmenellä henkilöllä. Erityisesti on kasvanut 30-34-vuotiaiden ikäluokka (+46 henkilöä). 

nurmijarvi.fi/barometri

Nurmijärvi-baometriin voi tutustua osoitteessa nurmijarvi.fi/barometri. Sivustolla muun muassa päivittyvä tieto Nurmijärven asukasluvusta.