Kunnanjohtajalta

Vuodesta 2018 tuli Nurmijärvelle talousarvion mukaisesti pakkasvuosi, tosin paljon kylmempi kuin osasimme odottaa. Vuosivaihtelut budjetin ja tilinpäätöksen välillä ovat viimevuosina olleet kohtuuttoman suuria. Vuonna 2018 poikkeama budjetista oli 9,4 miljoonaa euroa, mikä tarkoitti kaikkinensa 12,1 miljoonan euron tappiota. Vuonna 2017 poikkeama oli 10 miljoonaa, mutta suunta oli positiivinen, mikä silloin tarkoitti 5,4 miljoonan euron ylijäämää.

2018 tuloksen takana on pääosin epärealistiseksi osoittautunut verotulo-olettama. Ennustevirheiden taustalla on vaikuttanut mm. verottajan virhearvio kiky-sopimuksen vaikutuksista. Muita syitä alijäämään ovat mm. erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu, maakauppojen siirtyminen seuraavalle vuodelle ja poistojen kasvu.

Tilinpäätösluvut kertovat huolestuttavalla tavalla myös kustannustemme kasvukehityksestä sekä velkaantumisestamme. Investointien määrä on erittäin korkealla tasolla ja tulevien vuosien investointiohjelman perusteella lisävelanotolta ei voida välttyä. Herätyskellot soivat ja on korkea aika tunnustaa tosiasiat. Valtuuston kanssa yhteistyössä on jo käynnistetty tulevaisuuspohdinta, jonka tavoitteena on rakentaa Nurmijärvelle kestävän kasvun ohjelma, joka on saanut tuttavallisemmin nimen NUUKA. Sen tavoitteena on tuoda pitkäjänteisyyttä suunnitteluun, tasapainoa kunnan talouteen ja mahdollistaa kestävä kasvu. NUUKA-ohjelman tarkoituksena ei siis ole hakea säästämisen pikavoittoja henkilöstömme tai omaisuutemme kustannuksella.

Toimintaympäristömme muutokset lisäävät osaltaan tarvetta varautumiseen. Talouden suhdanteiden muutos, niiden vaikutus verotulokehitykseen, korkoympäristön kiristyminen, valtakunnallisten julkisen talouden tasapainottamistoimenpiteiden vaikutukset kuntatalouteen ja valtionosuuksiin, inflaatiokehityksen mukana toteutuvat palkantarkistukset, väestön ikääntymisestä johtuva palvelutarpeiden kasvu, väestönkasvun edellyttämät investoinnit ja olemassa olevan palveluverkon korjaustarpeet ovat asioita, joilla on vaikutuksia talouteemme.

Tulevaisuuteen on siis suhtauduttava realistisesti ja haasteisiin valmistautuen – siitäkin huolimatta, että Nurmijärven kasvun ja kehityksen trendi on monilta osin ollut viime vuodet erittäinkin suotuisa ja sen voidaan odottaa jatkuvan vahvana edelleen. Verotulomme, kunnan väkimäärä ja myös työpaikkaomavaraisuutemme kasvavat. Nurmijärven tavoite on jatkossakin olla postiviinen ilmiö. Se tarkoittaa vastuullista ja kestävälle pohjalle rakennettua taloutta. Se tarkoittaa rohkeutta tarttua toimeen, kykyä nähdä arjen hälyn yli, toimia yhteistyössä ja uskoa tulevaisuuteen.

Vuoden 2018 tilinpäätöksen pääkohdat:

• Alun perin 2,7 milj. euroa alijäämäiseksi laadittu talousarvio painui lo­pul­ta yli 12 milj. euroa alijäämäiseksi.
• Kunnan verotuloja kertyi yhteensä 183,2 milj. euroa, jolloin ero al­ku­pe­räi­seen talousarvioon nousi 4,8 milj. euroon. Laskun taus­tal­la on vaikuttanut valtakunnallinen verotulojen ennustevirhe, jos­sa muun muassa edellisvuotta koskevien veronpalautusten sekä kil­pai­lu­ky­ky­so­pi­muk­sen vaikutukset vuoden 2018 verotulojen tilityksiin ovat tulleet aliarvioiduksi. Valtionosuudet toteutuivat suunnilleen edel­lis­vuo­den tasossa, ollen 30,1 milj. euroa.
• Noin 2,6 milj. euroa käyttötalouden talousarvioylityksestä selittyy sosiaali- ja terveysmenojen kasvulla. Erityisesti eri­kois­sai­raan­hoi­don kulut ylittivät talousarvion merkittävästi, noin 2,3 milj. eu­rol­la. 
• Ympäristötoimialan toimintakate toteutui noin 0,47 milj. euroa muu­tet­tua talousarviota heikompana. Ylimmän päätöksenteon toi­min­ta­ka­te heikkeni muutetusta ta­lous­ar­vios­ta noin 1,2 milj. euroa, mikä se­lit­tyy suurilta osin maanmyynnin luo­vu­tus­voit­to­jen laskulla. Kes­kus­hal­lin­non toimiala, sivistystoimiala ja elinkeino- ja kun­ta­ke­hi­tys­kes­kus alittivat toimintakatteensa, joka ta­sa­si ympäristötoimialan ja hy­vin­voin­ti­toi­mi­alan ylityksiä koko kun­ta­ta­sol­la. 
• Vaikka palvelutuotannon nettomenot ylit­tä­vät muutetun talousarvion noin 3,2 milj. eurolla, kasvoivat net­to­me­not vuoden 2017 tilinpäätökseen nähden 14,7 milj. euroa. Korkeammat kustannukset eivät ole joh­ta­neet parempaan laatuun, vaan nykyisen palvelutason säi­lyt­tä­mi­seen. Palvelutuotannon nettokustannusten nousu edellisvuodesta kes­kit­tyy erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluihin.
• Valtakunnalliset yleissitovat palkantarkistukset ovat nos­ta­neet henkilöstökuluja kunnan kaikilla toimialoilla.
• Rahoitustuotot ja -kulut toteutuivat lähes talousarvion mukaisena. Kun­nan voimakas velkaantuminen ei tois­tai­sek­si ole aiheuttanut merkittäviä paineita rahoituskuluissa, sillä ko­rot ovat pysyneet alhaalla jo useamman vuoden. 
• Poistot ylittivät talousarvion 0,5 milj. eurolla, poistojen noustessa 18,9 milj. euroon. Poistot kasvoivat edellisvuodesta 3,7 milj. euroa. Kun­nan tuloslaskelman tasapainon kannalta onkin huomioitava lä­hi­his­to­rian korkeasta investointitasosta aiheutuva ja jälkijättöisesti rea­li­soi­tu­va korkea poistorasite tulevina vuosina. 
• Kunnan investointiosaan tehtiin tilikauden aikana useita ta­lous­ar­vio­muu­tok­sia, joiden perusteella nettoinvestoinnit laskivat 37,7 milj. eu­ros­ta 31,1 milj. euroon. Lopulta toteutuneet nettoinvestoinnit aset­tui­vat 27,7 milj. euroon, joka on noin 9,4 milj. euroa alkuperäistä ta­lous­ar­vio­ta vähemmän. 
• Kunnan lainakanta nousi 153,8 milj. eurosta 169,2 milj. euroon (3 966 eu­roa/asu­kas). Omavaraisuusaste laski jo entisestään alhaisesta 42,3 pro­sen­tis­ta 37,8 prosenttiin. Konsernin lainakanta nousi 232,6 milj. eurosta 265,0 milj. euroon (5166 euroa/asukas).
• Tilikausi 2018 toteutui Aleksia-liikelaitoksen ja Nurmijärven vesi -lii­ke­lai­tok­sen osalta talousarviota parempana. Aleksia-liikelaitoksen lii­ke­vaih­to kasvoi edellisvuodesta noin 2,0 prosenttia ja tilikauden yli­jää­mä kipusi kevyesti plussalle. Niin ikään myös Nurmijärven vesi -lii­ke­lai­tok­ses­sa liikevaihto kasvoi edellisvuodesta noin 5,9 pro­sent­tia, tilikauden ylijäämän asettuessa 1,2 milj. euroon.

Outi

Blogin etusivulle