Nurmijärven blogi

Kunnanjohtajalta

Kunnanjohtajalta

Onko Nurmijärvi kriisikunta?

20.7.2018

20.7.2018

Kesän viimeisessä valtuustossa käsitellyt tilinpäätös ja osavuosikatsaus herättivät keskustelussa huolta ja kysymysmerkkejä kunnan taloudesta. Mitä tehdään paisuville investointikustannuksille? Miten lainan määrää saataisiin vähennettyä? Pärjätäänkö ilman veronkorotusta? Miten saataisiin talouden ennustamista ja suunnittelua osumaan paremmin oikeaan?
Osavuosikatsauksessa ennuste näyttää, että tänä vuonna tulisimme tekemään alijäämää 6,8 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa, että miinusmerkki olisi 4,1 miljoonaa talousarviota suurempi.

Suurimpia huolenaiheitamme ovat valtavat investointipaineet sekä lainamäärä, joka on noussut huimaa vauhtia. Keskimäärin kuntien lainamäärä viime vuonna oli 2933 euroa per asukas, kun meillä se on noussut jo 3647 euroon per asukas.

Onko Nurmijärvi siis jo riskirajoilla nousta kriisikunnaksi?

Kriisikunnan kriteerit täyttyvät, jos:

1) Kuntakonsernin viimeisen tilinpäätöksen alijäämä vähintään 1000 €/as.
ja edellisen tilinpäätöksen vähintään 500 €/as.

Nurmijärvellä ei ole alijäämää.

2) tai jos kahden viimeisen tilinpäätöksen mukaan:

– kuntakonsernin vuosikate on negatiivinen

Nurmijärvellä positiivinen 34,9 miljoona

JA kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti

Nurmijärvellä veroprosentti on 19,50 ja maan painotettu keskiarvo on 20,90

JA asukasta kohden laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla.

Kuntakonsernin lainamäärä meillä on 5515 euroa per asukas, kun se on keskimäärin koko maassa 6299 euroa per asukas.

JA kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50%

Tämä luku meillä on hälyttävän suuri ja kasvussa: vuonna 2017 se oli 95,7 ja 2016 86,5.
Se kertoo kuinka paljon tilikauden käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun: suhteellinen velkaantuneisuus = (vieras pääoma – saadut ennakot) / käyttötulot. Käyttötuloja ovat: toimintatuotot, verotulot ja käyttötalouden valtionosuudet.

Emme siis ole kriisikunta, mutta emme myöskään sellaiseksi halua. Velkaantuminen on saatava kääntymään laskukäyrälle pian. Investointipaineita on kevennettävä. Samaan aikaan on turvattava tulorahoituksen kasvu.

Investointien osalta vaikeus on, että pieni osa investoinneista voidaan lopulta karsia kokonaan pois. Investoinnit ovat kasvun edellytys ja ne kohdistuvat suurelta osin infrastruktuuriin ja saneerauksiin, jotka kunnan on perustehtävänsä mukaisesti hoidettava palveluiden turvaamiseksi. Onkin pohdittava kustannustehokkuuden lisäämistä ja investointien rytmittämistä.

Tärkeä on myös pystyä parantamaan palvelutuotannon kustannustehokkuutta. Tätä varten olemme käynnistämässä elokuussa johtamisjärjestelmän uudistamisen, jonka tarkoitus on, että saamme johtamiseen parempaa ja monipuolisempaa tietoa, jotta voimme sujuvoittaa toimintoja ja toisaalta lisätä kuntalaisten veroeuroilleen saamaa hyötyä.

Talous on saatava hallintaan viimeistään nyt siitäkin syystä, että mahdollisen sote-uudistuksen myötä tulorahoituksestamme siirtyy merkittävä osa maakunnalle, jolloin velanhoidosta tulee entistäkin haasteellisempaa.

Valoa tunneliin antaa se, että viime vuosien tulokset ovat olleet hyviä. Viime vuonna olimme plussalla 5,35 miljoonaa, mikä on 10,15 miljoonaa euroa parempi kuin budjetissa odotettiin. Verotulot ylittyivät, valtionosuudet ylittyivät, käyttötalouden menot alittuivat, poistot alittuivat ja toimintatuottoja kertyi talousarviota enemmän. Lainaa emme ole kuitenkaan päässeet vielä lyhentämään.

Tuleva talousjohtajamme Ville Rajahalme on verrannut kuntamme taloutta osuvasti, että se on kuin kohtalaisen hyvin tienaavan pariskunnan talous, jossa on tehty hankintoja (asunto, remontti, auto, kesämökki, vene ja ehkä vielä moottoripyöräkin) lainarahalla – ajattelematta, miten kaikista lyhennyksistä lopulta selvitään. Etenkin, jos ja kun korot jossain kohdin nousevat.

Siinä tilanteessa emme vielä ole, että Volvo olisi myytävä, mutta herätyskellot soivat kyllä jo.

 

Outi

 

Blogin etusivulle

 

Takaisin listaukseen

Kirjoittaja on Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä

Kunnanjohtaja Outi Mäkelä