Kunnanjohtajalta

Tutkimusorganisaatio MDI on tehnyt selvityksen Manner-Suomen 295 kunnan kasvupotentiaalista. Tarkoitus on siis ollut tunnistaa kasvun ja kilpailukyvyn kannalta potentiaalisimmat alueet. Nurmijärvi sijoittui valtakunnallisessa vertailussa hienosti kahdeksanneksi.

Tutkijat halusivat välttää kuntarankkausten tyypillisimmän sudenkuopan, nimittäin liiallisen yksinkertaistamisen, ja käyttivät siksi muuttujia, jotka erottelivat nykyhetkeä ja kehitystä sekä mahdollistivat eri puolilla Suomea sijaitsevien alueiden vertailun. Mittarit kuvasivat neljää kokonaisuutta: aluetaloutta, vetovoimatekijöitä, väestöä- ja ikärakennetta sekä asumista.

Muuttujiksi tutkijat valitsivat seuraavat osa-alueet:

1. Käytettävissä olevat tulot (€/asukas)
2. Kunnallisverotettavat tulot (€/asukas)
3. Avoimen sektorin %-osuus kaikista työpaikoista (%)
4. Taloudellinen huoltosuhde
5. Työllisyysaste (%)
6. Väestönmuutos (%)
7. Muuttoliike 1000 asukasta kohden (‰)
8. Yrityskanta/1000 asukasta
9. Väestöennuste (%)
10. Lasten osuus väestöstä (%)
11. Väestön keski-ikä (vuosissa)
12. Vanhushuoltosuhde
13. Valmistuneet asunnot 10 000 asukasta kohden
14. Vanhojen asunto-osakkeiden hinnat (€/m²)
15. Vanhojen asunto-osakkeiden kaupat 10 000 asukasta kohden
16. Vuokra/€/neliö/kuukausi

Kuntien välille muodostui analyysin perusteella merkittävät alueelliset erot kilpailukyvyssä ja elinvoimassa ja menestyneet sekä menestymättömät alueet keskittyivät vahvasti alueellisiksi ryppäiksi.

Menestyneimpien kuntien taustalta löytyivät usein alueella sijaitsevat asumis-, työpaikka-, ja osaamiskeskittymät sekä sijaintiin, saavutettavuuteen ja yhteyksiin liittyviä kilpailuetua tuottavia tekijöitä.

Ja vaikka onkin selvä fakta, että Nurmijärven vahvuuksia ovat muun muassa sijainti, vahva taajamarakenne ja korkea työllisyysaste, oli yllätys, miten hyvin pärjäsimme kasvupotentiaalillamme.

Kun 295 kuntaa laitettiin järjestykseen, Nurmijärvi sijoittui siis kahdeksanneksi.

Kasvupotentiaalia siis tutkitusti on. Tilastot osoittavat myös, että alkuvuosi on jälleen lähtenyt väestönkasvun osalta hyvin liikkeelle. Vaikka kokonaisväkimäärän lisäys on vielä viimevuotista pienempi, syntyneiden enemmyys on kaksinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä osaltaan kertoo, miten Nurmijärvi edelleen vanhenee muita kuntia hitaammin. Nyt meillä on mielestäni näytön paikka. Meidän on tehtävä viisaita ratkaisuja kasvun jatkuvuuden turvaamiseksi ja kasvupotentiaalin hyödyntämiseksi – ja samalla pidettävä huolta talouden tasapainosta.

Tutkijoiden mukaan alueen ulkoiseen elinvoimaan vaikuttavia tekijöitä ovat investoinnit, väestökehitys, saavutettavuus ja matkailijat. Sisäiseen elinvoimaan vaikuttavia tekijöitä puolestaan ovat asenneilmapiiri, luottamuspääoma, päätöksentekokyky ja kyky reagoida toimintaympäristön muutoksiin.

Tämä vuosi kysyy Nurmijärveltä rohkeutta ja päätöksentekokykyä. Pöydällä on isoja asioita; Nurmijärven kestävä kasvu, maankäyttöpolitiikka ja palveluverkko. Uskon kuitenkin, että asennetta, reaktiokykyä sekä päätöksentekokykyä löytyy niin, että Nurmijärvi pystyy hyödyntämään kasvupotentiaalinsa.

Outi

Blogin etusivulle